Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Lainaus ”Metät kunnossa”: ”Timpan kirjoitus oli siinä toisena. Ei ollut Lähteen kanssa samasta asiasta puhumassa.”
Pyydän anteeksi harhautumista. Harmistuin niin, että meni näkö ja äly vähäksi aikaa. Sitä pahempi kuin professorin kohdalla olisi syytä pitää pää kylmänä.
Kyllä, kyllä, tuho on tulossa ja varmasti niin kuin viimeksikin 80 – luvun lopulla ja 90 -luvun alussa.
Emeritus prof. Lähde – tämä jatkuvan kasvatuksen armoitettu isä – on huomannut, että Suomessa on liikaa kuusta ja tuho tulee – niin metsille kuin teollisuudellekin. Metsänhoitokin on tietenkin tuhlausta kun metsä kasvaa muutenkin hänen opeillaan. Tosin nyt siis on tuho tulossa – apuva! Pari muutakin kaveria taisi olla samaa mieltä – apuva!
Helsingin Sanomien metsätaloudellisten periaatteiden mukaisesti olivat saaneet Hesarille mieluisat kirjoituksensa Mielipide -sivuille. Oli todellista jouluaaton sanomaa.
Lainaus: r.ritva:
”Veronkorotuksia tiedossa.Myöneisten asioiden esilletuominen merkkaa aina sitä.Huomio kiinittyy tuohon ja hyväksytään helpommin korotukset.Seuraavaa tulee.että nyt on mistä jakaa”.
Juu’uh. Vaikuttaa varsin luotettavalta ennusteelta. Heti kun rahaa on näköpiirissä, alkaa hirmuinen sulle mulle meininki.
Voi uusia hienostuneita verolajejakin ilmestyä. Kävin just ulkona ja aurinko paistoi vasten kalpeaa naamaa. Siis ilmaista D -vitamiinia pärstän täydeltä. Loistava verotuskohde. Paistepäivistä erityisesti talvella ja syksyllä kohtuullinen nautintavero.
Tierä tuota, jne. Olisko sattunut päättäjille vahinko ja tehneet jonkun ”virhepäätöksen”. Seurauksena tavikset saivat mahdollisuuden pistää asioitaan kuntoon, josta taas seuraa yleisen tilanteen kohentuminen.
Näinhän se yleensä menee. Kun kansalaisilla on keinot saada hommansa luistamaan, menee kansakunnalla hyvin. Päättäjien sivistyneen ekonomisesta päättämisestä – siinä leikissä – on usein enämpi vahinkoa.
Voisivat päättäjät vihdoinkin ryhtyä purkamaan noita älyttömiä virkavaltaisuuksia, minkä ovat luvanneet tehdä.
Ihan on oikeassa Tolopainen. Ei luonto ihmistä tarvitse -luultavasti. Tai no, ties vaikka ihmisen tarkoitus olisikin kivipallon tehokas muokkaus. Se kun on niin, että elollinen luonto on aika pitkälle syntynyt kivestä ja vedestä, joiden hajottamisessa mullaksi ihminen on suht. tehokas.
Koko luonnonsuojelu käsitetään päin p:tä eli luullaan luonnon kaipaavan suojelua. Paha virhe, ihminen kaipaa suojelua. Ahneuksissaan pilaa elinympäristönsä elinkelvottomaksi, mistä on jo jäänyt mm. näitä ”kadonneita kaupunkeja” turistinähtävyyksiksi ja arkeologien duunipaikoiksi.
Äh, menipä korkealentoiseksi, mutta olkoon, jos tekee häijyä jaloviina auttaa aina.
Anneli on oikeassa. Helppoa ei ole tiedon käyttäjillä/etsijöillä. Siinä voi olla yksi syy, miksi julkinen hallinto on luisunut voimakkaasti konsulttivetoiseksi. Ennen pätevä virkamies hoiteli homman kotiin itse – korkeintaan varmisteli homman joltain luotettavalta tutkijalta, nyt pätevä virkailija tietää hyvän konsultin.
Lisänä vielä valtion maksupolitiikka. Tutkimusjulkaisut ovat usein maksumuurin takana jossain ihme luettelossa ja komeasti vieraalla kielellä.
Kokeilin ja kirjoitinkin. Turhan pitkän jutun tietenkin, mutta kuitenkin.
Toimi hyvin ja tykkään palstan uudesta ilmeestä ja toiminnasta. Kirjaimetkin näkee tihrustamatta ja voi lihavoida ynnä muuta.
Kaikki lehdet/toimittajat eivät ole täysin vieraantuneet todellisuudesta. Metsälehti mm. yrittää pysyä tässä maailmassa.
Metsälehdessä 10.11.2016 oli hyvä kolumni otsikolla ”Lupaavat tutkijat”. Kirjoittaja oli Heikki Smolander. Jutussa ruoditaan aihetta ”Valtionhallinto päättänyt alkaa hyödyntämään tutkimustietoa päätöksenteossa”. Smolander toteaa, että hyvä ja viisasta, mutta ei ihan ongelmatonta. Näitä erilaisia mielipiteitä kun metsäalalla riittää ja monen tutkijankin sanoma saattaa perustua muuhun kuin tietoon.
Eturintamaan myös tuppaavat tutkijoistakin julkisuushakuiset ”linssiluteet” ja moni pätevämpi jää varjoon. Jatkuva kasvatus on hyvä esimerkki, missä helposti mennään.
Moni tutkija myös voi hieman väistellä julkisuutta. Kuraa tuppaa tulemaan liian helposti ja väärässä sävyssä. Hyvä esimerkki on muutama vuosi sitten Tiede -lehdessä ollut artikkeli suon tutkimuksesta. Hyvä ja tasapuolinen juttu, ei olisi pitänyt olla moittimista. Palaute oli kuitenkin pahempaa kuin pyllystä. Vissiin suon tutkijat olisi pitänyt ampua, kun kehtasivat kertoa tekemisistään.
Epäilen, että nyky- ja entisessäkin ilmapiirissä tiedotusvälineet miettivät tarkkaan julkaisevatko metsäalan tutkimustietoa. Äänekäs ja kärryiltä pudonnut viherkansa kansa kun nostaa äläkän, jos heidän heimoonsa kuulumaton yrittää sanoa jotain täysjärkistä.
### Poikkeuksetta jokaisessa kaupungissa on hyvät ja ajantasaiset metsäsuunnitelmat. Nissä on kyllä huomioitu myös hoidotta jäävät alueet. Nykyään taitaa olla että ainakin näillä maakuntien pääkaupugeilla on niin suuri rahan tarve että ylimmääräinen raha revitään metsistä. Mikä onkin ihan oikein.
Lähetetty: 1 h, 40 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski ###Näinhän se on. Kuntien omat metsät ovat hyvässä hoidossa. Joskus tietenkin on hankalia kohteita, kun on aina iso lauma tietoviisaita neuvomassa/moittimassa.
Sitten ovat kaava-alueiden yksityiset metsät, rakennusfirmoille pyykitetyt jne. Ne jäävät järkiään hoitamatta ja ovat melkoisia ryteikköjä ainakin täällä pääkaupunkisedulla.
Ilmeisesti ei joko osata hoitaa tai byrokratian takia on liian hankalaa. Sitten kyllä saha soi kun rakentaminen alkaa.
### Jos muutama cityvihreä jäisi kaupunkipuistossa lahon latvan ruhjomaksi niin kyseessä olisi luonnonvalinta sen jaloimmassa muodossa.Rane vastustaa viimeiseen asti puistohakkuita.
Näpit irti lahopuista!!!
Lähetetty: 4 h, 0 min sitten
Lähettäjä: Rane ###Elä viitti. Kulkijat ovat enimmäkseen muita. Cityvihreät ovat kapakissa miettimässä seuraavia puita, joihin kiinnittyä. Voiskohan joku neuvoa, että kannattaa kiinnittyä lahopuuhun kun lahosta on niin pulaa. Poikkeuksena latvalaho. Siitä ei ole pulaa näissä luontoasioissa.
Pari kolme vuotta sitten tuollaisen alle jäi Espoossa kolme immeistä. Muistaakseni vaunuissa ollut lapsi kuoli. Tosin en ole lapsesta varma. Joku kuoli kuitenkin.