Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Planterin ohjeet ovat ihan hyvät, jos kerran olet ainoa kulkukelpoien.
Jos luin oikein, kannattaa lisäksi muistaa, että metsän omistaja on perikunta. Vaikka muut jäsenet eivät kelpaisi enää edes käkikelloksi, niin huonolla tuurilla osakkaista vähintään yksi sanoo ei – joka asiaan. Jos perikunta koostuu vain vaimosta, niin suuttuessaan voipi sanoa ei kahteenkin asiaan.
Lainaus Visakallo: ”Mistähän se muuten johtuu, että metsää koskevat tutkimusennusteet ovat menneet jo 70-luvulta lähtien pieleen? Toki seassa on ollut oikeitakin tietoja, mutta ne on yleensä vaiettu kuoliaaksi.”
Hyvä kysymys. En kylläkään ole ennusteita kovin seurannut, että ovat ne saattaneet mennä ennenkin pieleen.
Mistä sitten johtuu, että tulee ”outoja” tuloksia turhan usein. Eivät tahdo millään mahtua maalaisjärkeen – kaupunkilaisjärkeen kyllä. Ehdotan vieraantumista ja ”viher”myrkytystä, jonka ohjaava vaikutus on usein valitettavan raskas.
Tietenkään kaikkien tulosten ei tarvitse heti sopia järkeen ja usein niin onkin, sehän on tutkimuksen tarkoitus, että pitäisi joskus löytyä jotain uuttakin.
Lainaus Gla: ”Ihan tarkkaan en muista, mutta eikös erään 80-luvun toisinajattelijan ennusteen mukaan meidän metsien pitäisi olla jo kuollut.”
Oikein muistat, mutta vaikutti vielä 90 -luvulla ja kun metsät eivät heti kuolleetkaan, masinoi lopulliseksi pelastukseksi jatkuvan kasvatuksen.
Toisekseen, ei ollut yksin. Komppaajia oli helkutinmoinen ja hyvin äänekkään raivokas joukko. Niin tutkijoita kuin mediaakin. Ovat vieläkin katkeria kun metsät eivät kuolleetkaan, vaikka Kuolan saasteiden (todistettiin perättömäksi ja kalliiksi tuli sekin tutkimus) piti vielä erikseen tappaa Lapin metsät.
Varmana johtuu ilmastonmuutoksesta kun männyt pölisee täällä Etelässä niin helkutisti. Saa pelätä, että alkaa kohta kasvamaan käpyjä nenästä tai korvista.
Lainaus A. Jalkanen: ”Hyvä kysymys Rane2. Ootetaan ja katsotaan, mutta tässä vaiheessa todennäköisempi on lämpeneminen.”
Komppaan. Aiheesta oli hyvä juttu Tiede 6/2017 -lehdessä otsikolla ”Värriön männikkö hönkii hyviä hiukkasia”.
Siinä oli hyviä kuvia kuten lumi sulanut vuodesta 1980 n. 10 päivää aiemmin (tammikuun alusta), koivu lehdessä vajaa 10 päivää aiemmin.
Nuo ovat selviä merkkejä lämpenemisestä. Parempia kuin keskiarvot epämääräisistä ja mulkatuista lämpötiloista ja huom. vaarattomasta ja tarpeellisesta hiilidioksidista ei kannata meuhkata, tosin lisää sitä saisi vielä olla.
Näyttävät sekametsät kiinnostavan. Vahvistan Timpan kertoman – tutkittu on, eikä taida olla mikään huono vaihtoehto.
Yksi tutkijoista taisi olla Kari Mielikäinen.
Kylläpäs sitä METLAa (Luke) nytte yritetään piestä. Puolustan hiukan tuota syntistä ja ehdotan aluksi virttä 622 (Mä vaivainen olen mato matkamies maan). Sopii hyvin kauheaan ilmastonmuutokseenkin.
Metsätalous on talouden toimintaa ja yhteiskunnallisesti hyvin merkittävää, mistä syystä esim. cityvihreät ovat iskeneet siihen vuosikymmeniä. Poliitikotkin ovat populismissaan taipuneet nuoleskelemaan vihreitä pyllyjä ja mm. työntäneet rahaa herkästi ehtokeltaasenvehreään tutkimukseen. Turha seurauksista on METLAa syyllistää.
Metsän talouden perus on kasvu ja sen tutkiminen kuuluu asiaan. Metsänomistaja sitten lopulta päättä miten taloutta harrastaa. Sitäkin on METLA tutkinut aikalailla, voi aloittaa kurkkailun vaikka osoitteesta: ”https://www.luke.fi/category/metsa/?post_type=julkaisu”.
METLA on myös tutkinut paljon jatkuvaa kasvatusta (= harsinta) eikä sen tehtäviin kuulu sen torppaaminen. Taitaa olla ainoa, jonka useimpiin tutkimuksiin aiheesta voi luottaa. Tosin muutamalla tutkijalla – tässäkin aiheessa – heiluu takana vihreä häntä.
Eipä tuo Tolopainen taida ihan väärässä olla. Aika paljon tehdään tyhjää nykysuomessa.
Siitä huolimatta. Ei tuo metsäntutkimus ole kovin kallista hommaa. Vertaa vaikka insinööritieteelliseen tutkimukseen kuusikoloruuvin nousukierteen vaikutuksesta kiintolenkin varren taipumaan. Ei ole taittu vielä kyllä tuollaista tutkimusta tehdä, mutta jos tehtäisiin – hintaa kertyisi.
Metsäntutkimusta on viime vuosikymmeninä vatkattu ja potkittu. Hetkittäin on silti tullut epäilys, että se on turvonnut liikaa. Silloin olisi pitänyt olla rankka mietinnän paikka kun eivät enää täällä Etelässä mahtuneet Metsätaloon. Joensuun metsäyliopistokin on yksi poliitikkojen munauksia. Tutkimusasemat ovat kyllä hyvä ratkaisu, mutta miksi piti Helsinkiinkin kasvattaa melkoinen patti.
Vatkauksesta huolimatta sivulta ”https://www.luke.fi/category/metsa/?post_type=julkaisu” löytyy uusimpia metsätutkimuksia ja ihan jokaiseen makuun. Löytyy sieltä muutakin ja paljon.
Tolopainen kysyy ja muut säestää: ”Missä on suomalaisen metsäntutkimuksen näytöt. Nämä virastomaiset laitokset eivät koskaan ole kehittäneet yhtään mitään”.
Ne näytöt humisee Suomen metsissä. Kannattaa verrata missä kunnossa metsät olivat vielä sotienkin jälkeen ja missä nyt. Kehityksessä on kyllä takana melkoisesti tutkimustyötä, jota on oppeina metsäkansalle jaeltu.
Se on sitten eri asia mitä nykytutkijat puuhailevat.
Lainaus risuparralta: ”Jatkuvastihan sinä hoet: ”Puuta on enemmän , kuin koskaan. Metsät voivat hyvin!”
Etkö enää uskallakaan julistaa omaa uskontoasi?”
Enpäs ole huomannutkaan olevani tuon jatkuva ja uskovainen julistaja. Jos näin on käynyt, oikeassa olen kuitenkin ollut. Tosin ei siinä uskoa tarvita. Metsätilastollinen Vuosikirja riittää.
Korjaan samalla epäilyni avosoiden ojituksen kannattamattomuudesta. Se taisi koskea vain soita, joissa rauta on väärän sorttista.
Monimuotoisuuden määrittelyä kaivataan. Kyselijät voisivat kyllä sen kertoa, kun tuntuvat tietävän. Olen joskus vilkaissut virallisen määritelmän, mutta taisin katsoa unohtamisen arvoiseksi. Ehkä kyse onkin mittakaavasta. Toiset katsovat vain neliömetriä, toisille kelpaa myös neliökilometri tai useampikin.
Monimuotoisuuteen liittyen Ranska on kieltämässä laihat mallit (oikein lailla) ja Tieteen Kuvalehdessä 3/2017 oli mieleen jäävä väite. Siinä väitettiin, että Floridassa tehdyn tutkimuksen mukaan 40 vuotta tehokasta metsäpalojen torjuntaa on aiheuttanut kadon. 90 prosenttia kasvilajeista oli hävinnyt. Suomi ei ole Florida ja epäilen, että avohakkuut ja muokkaus suojaavat täällä suht. hyvin lajikadolta, mitä jatkuva kasvatus tuskin tekee.
Metsäpaloa voi kuitenkin olla vaikea korvata. Erityisesti risupartaisten kannattaa kuitenkin varoa niitä ja kulotusta.