Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Eihän nuo päällimmäiset työvaatteet oikeastaan mitään. Niisäähän on vain ihan tervettä metsän likaa. Alusvaatteet on eri asia.
Kanalintujen vähenemistä on ihmetelty. Epäilen yhdeksi syyksi alusvaatteet, joita ei ole pesty puoleen vuoteen. Missäs se lentojätkä niitä olisikaan pessyt riittävän usein.
Lainaus Rane2: ”Ilmeisen hurjaa aikaa se 70-luku?”.
No ei ollut. Tuo housujen kärähdys sattui 50 tai 60 -luvulla. Jäi epäselväksi ostiko kaveri uudet kalsarit myös. Kassukin oli jo muuttunut lentojätkästä vakimieheksi kotiseuduilleen.
Mutta yritäppä nyt kuskata hakkuumiehet talveksi tiettömään erämaahan talveksi telttamajoitukseen. Tuolloin se onnistui kun jätkät tulivat suoraa sodasta ja teltasta. Pyykinpesu kyllä saattoi muillakin hiukan viivästyä.
Osasivat ne ennenkin. Yks Kassu kullitetulle 70 -luvulla kertoi, että sodan jälkeen Lapin savotoilla menivät erämaahan, asuivat teltoissa koko talven ynnä tulivat sitten uiton kanssa sitten tien varteen.
Yksi kaveri poltti housunsa teltan kamiinassa ja touhuili lopputalven kalsareillaan. Kun tulivat maalikylään niin heti kauppaan housuja ostamaan. Väitti, että kauppias kurkkasi tiskin yli ostajan suojavarusteita ja ilme oli kympin arvoinen.
Rane2 tuolla alkupäässä tunnustaa. Oli saanut lippalakin Pölkyltä.
Mitenkähän tuon kanssa oikein lopulta on. Kun sen lippiksen pistää päähän, siinä tietysti lukee että ”Pölkky”.
Olisi sitä miellyttäviä ”vanhoja” käytäntöjä, joita ei voi oikein sanoa korruptioksi.
Esimerkiksi kädessä tuppaa olemaan pientä hermovärinää, mitä suuri kauppa vielä voi lisätä. Erityisesti, jos ei ole kertonut emännälle. Tuon värinän voi torjua parilla – kolmella jaloviinamoukulla. Tulee selkeämpi allekirjoitus.
Juu, niin se taisi olla, että koko ojaa ei tukita. Pengotaan vain jostain tulppia. En ole oikein perehtynyt siihen miten laajalti ojat tukitaan. Turvetta kuitenkin pengotaan ja huristellaan pitkin ja poikin. Tosin ei ne telat turpeeseen erityisiä jälkiä jätä.
Eli ennallistetaan suo täyteen ojia, joissa lilluu avovesi. Hei hurraa ja huhhahhei, joku tuossa yhtälössä ei nyt kyllä mallaa. Vedellä kun on notkea selkä ja täydet ojat taitavat kasvatella hyttyset ja samalla hiljakseen kasvaa umpeen päältä alkaen.
Vuosikymmenien päästä ojaa ei välttämättä päältä erota, mutta jos kuopaiset riittävän syvältä niin siellä se saattaa liristä edelleen kuin putkessa.
Saattaahan se pitkässä juoksussa vähentää ravinnepäästöjä, mutta siihen voi mennä aikaa.
Jos olen oikein ymmärtänyt revitään suota auki, että saadaan ojat tukkoon. Epäilen, että kyse on melkoisesta mylläyksestä mukavan kokoisilla koneilla. Olisi aika outoa, jos eivät alkaisi ravinteet ja vedet liikkua uudella tavalla.
Onhan se hienoa, että nämä ”luonnonsuojelijat” ovat löytäneet uudelleen suot. Ovat olleetkin hiljaa niistä pitkän aikaa (ellen erehdy). Liittyy mukavasti heitin pöljyyksiensä jatkumoon eli iskusanoihin (tai sanapareihin): monimuotoisuus, hirveät avohakkuut, hiilinielu, vanhat metsät, suojelu, räävitön luonnonraiskaus ja mitä noita nyt on – olisiko turpeen monimuotoisuuden suojelu hyvä lisä
Yksi paha pöljyys on ojitusalueiden ennallistaminen. Luonto on jo vakiinnuttanut vanhimmat ojitukset – olivat ne sitten huonoja eli hyviä. Se että ne taas tongittaisiin uudestaan on paha virhe. Kestäisi taas vuosikymmeniä ennenkuin luonto tasaisi sen onnettomuuden.
Mulle taas opetettiin pikkuisena, että ”havupuu osasta ja koivu oksan vierestä”.
Jokusen kerran tullut kokeiltua ja pitää paikkansa eli Jätkä on oikeassa.
Annelille. En ole eri mieltä. Et tainnut huomata loppulausetta eli ”Se on sitten täysin eri asia onko mitään järkeä lisätä hakkuita merkittävästi.” Ja luotan Mielikäinen puheisiin, on pääsääntöisesti oikeassa.
Olin natkuttavinani monimuotoisuudesta, jonka buffauksessa en ymmärrä sitä miksi vihjaillaan, että avohakkuu (Suomessa) vähentää monimuotoisuutta. Olen siinä mielessä vajakki, että en tajua miten se olisi mahdollista.
Olenpahan eri mieltä Kohdan 4 väittämästä.
Merkittävä hakkuiden lisääminen lisää luonnon monimuotoisuutta. Yksinkertaisesti se ei voi olla mitenkään muuten. Luonto on dynaaminen kokonaisuus (hienosti sanottu, eikö). Avattu tila muuttaa väistämättä alueen kasvillisuuden toiseksi tai toisin painottuneeksi eli monipuolistaa sitä.
Asia lienee helppo varmistaa. Laskee hakkuukypsän ja avohakkuualueen lajit ja vertaa onko lajeja enemmän yhteensä hakkuukypsässä vai hakkuukypsässä ja aukossa. Ajallakin on tietysti oma merkityksensä.
Se on sitten täysin eri asia onko mitään järkeä lisätä hakkuita merkittävästi.