Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Puuhastelija kysyy: ”Mitä luulette? Äänestetäänkö vuoden 2023 luontokuvaksi vihreiden kannatustolppa?”.
Hyvä kysymys ja kannatan ajatusta. Olisi kyllä saanut hävitä vielä enemmän.
Tuosta soiden ennallistamisesta oli edellä tekstiä. Olen samaa mieltä, jos homma todetaan järjettömäksi.
Jos on soiden ojitus on ollut virhe, se on nyt nuin ja niellään. Perkuleen moinen uusvirhe olisi lähteä noita ennallistamaan.
Suurin osa ojituksista on tavallaan jo luonnontilaisia. Siitä tulisi helposti alkuperäistä pahempi sotku kun tilannetta alettaisiin taas sorkkia.
En tiedä miten homma olisi tarkoitus hoitaa. Äkikseltään kun pelkkä laskujen tukkiminen ei riitä. Sillä kyllä saataisiin aikaan hienoja, laajoja tulvalätäköitä (olen nähnyt). Ojien täysi tukkiminen taas – mikä helkutinmoinen maansiirtohomma ja suoluonnon raiskaus.
Niinpä. Ei tarvitse paljon tehdä Punkaharjun metsissä hakkuita, mutta jos siellä kerran alkaa esiintyä männyn kääpää puolessa rungossa on syytä varautua. Niin siellä on taidettu toimiakin eli tavoite on ollut säilyttää harju samanlaisena seuraavatkin 150 vuotta.
Hakkuutapa on tainnut olla varovaista väljennystä. Olen melko varma, että kertymä on kuitenkin itsensä maksanut. On se senverta tukkista ja helppoa maisemaa. Tietysti on pitänyt olla hyvin, hyvin varovainen. Hakkuun jälki ei ole saanut näkyä mitenkään.
Taimikoiden hoidollakin on voinut olla omat tapansa. Esim. harvennettu elinkelpoista taimikkoa sisältä päin, että on säilynyt luontaisen näköisenä.
Tiedä häntä – ammattitaitoa (ei vihreää sellaista) on kuitenkin tarvittu ja selvästi sitä on löytynyt. Kaiken kaikkiaan Punkaharju ja muut vastaavat suojellut tai säilytettävät metsät ovat erityistapauksia, mutta hyviä esimerkkejä siitä, että metsäammattilaiset osaavat työnsä ja tietävät mitä tekevät.
Sanoin: ”Eri asia sitten saako niitä sanoa jatkuvan kasvatuksen (tai jatkuvan hassutuksen) metsiksi”. Kyllä Punkaharjun harjualue kartalta löytyy ja siitä on muuallakin tietoa melkoisesti
Ilmaisin huonosti – tarkoitin tekstillä koko Punkaharjun harjualueen metsiä. Valtionhotellin ja koeaseman ympäristöä ym. Puistoalueenahan noita yleensä pidetään, mutta metsää ne ovat. Sitä en tiedä onko siellä jossain oikein ”virallinenkin” jatkuvan kasvatuksen koemetsikkö.
Yritin kertoa, että niitä on hoideltu väljennyshakkuin (harsintahakkuin, poimintahakkuin, jne) ja hyvin ovat onnistuneet. Eri asia sitten ovatko nykyisin täysin hakkuu/hoitokiellossa kun muutama vuosi sitten alueesta tehtiin ls -alue ja se siirtyi ympäristöministeriön valvontaan.
Löytyy sitä onnistuneitakin es.merkkejä jatkuvasta kasvatuksesta. Eri asia sitten saako niitä sanoa jatkuvan kasvatuksen (tai jatkuvan hassutuksen) metsiksi.
Esim. Punkaharju. Sitä on hoideltu (vähintään 150 vuotta) väljennellen ja komeaa on puusto. Joku kertoi, että oli pakkokin väljennellä vähän kiiruun kanssa kun monessa tukkirungossa oli männyn kääpää puolessa rungossa.
Vastaava löytyy muistaakseni ainakin Jyväskylästä. Komeita männiköitä ja helposti uudistuvia.
Scientist (16.3.2023, 15:07)
Olen osunut yhteen kuivattuun suohon ja se oli kuin hemmetin suuri rahkakorppu. Erikoinen tapaus. En osaa sanoa, että mikä oli mennyt pieleen. Ei kovin paksu turve.
Ojittu suo ei kuivu kuin pinnasta, jonka alla muhisee edelleen tuttu, hapeton turve. Pintakerros taitaa tuottaa hiilidioksidia – ellen erehdy, mutta aikanaan sekin tasoittuu. Epäilen – mutta en tiedä – että metaanin tuotanto siellä alla jatkuu edelleen.
Onko se totta, että ojitus lopettaa soiden metaanipäästöt (Scientist klo 13:59)?
Hiili ja hiili ihmetteli siili ja komppasi hiiri.
Meikä on kerettiläinen. En millään tahdo uskoa, että 0,04 %:n hiilidioksidiosuus ilmakehässä on syyllinen lämpenemiseen. Lämpenemistä en kiellä, saa puolestani lämmetä lisääkin. Tammen ja saarnen pohjoisraja takaisin Tampereen korkeudelle.
Noista laskelmistakaan en tiedä. Veikkaan, että arvausta ne sisältävät aika paljon. En tiedä miten nuita laskeskellaan. En ole huomannut mainintoja mm. hakkuualueen vaikutuksesta. Sitovat ne horsmatkin hiiltä ja uudistuva metsä vielä erikseen.
Pitää muuten paikkansa tuo metsätyyppiluokitus kuten A.Jalkanen toteaa. Se on yksi asia, jota ihmettelin tuon kirjasen kanssa – jäi vain mainitsematta. Miksi yritetään luokitella uudestaan kun metsille on olemassa kattava ja erittäin hyvä luokitus.
”Tutkijoiden ei kannata sekaantua poliitikkojen työhön”
Tavallaan väärin sanottu. Poliitikko, joka touhuissaan ohittaa tutkimuksen tuloksia on täysi tollo ja vaaraksi yhteiskunnalle.
Tutkijat siis sekaantuvat politiikkaan vaikkakin epäsuorasti ja ei se muuten voi ollakaan.