Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Tolopaiselle haluan tässä kertoa, että kyllä nykyihmisetkin vastuunsa kantavat. Liekö olleet Hesalaisia (ei tietoa olivatko, mutta hyvä olisi tietää) Kanarilla. Ilmoittivat huomanneensa hotellin klasista, että lampaille ei ollut tuotu ruokaa päiväkausiin. Vettä kyllä oli tuotu.
Tulivat matkan silmäätekevät tarkistamaan. Siellä ne lampaat pyörivät eivätkä olleet moksiskaan, vaikka olivat tassutelleet päiväkausia ilman ruokaa hyvällä, vihreällä laitumella.
Mitä noihin terveyskeskuksiin tulee, niin pääsee täällä pääseudulla kyllä julkiseen hoitoon kun on niin terve, että pystyy varaamaan ajan ja odottelemaan. Äkkitapauksessa sitten voi varautua 5 – 10 tunnin odotteluun, vaikka olisi kuinka sairas.
Lainaus pölkkypää:ltä ”Tähän jääkaappidilemaan on ratkaisu,ovisilmä.Sen kun laitat jääkaapin oveen niin voit aina varmistua että sammuuko valo.”
Kiitos, kiitos vinkistä olenkin miettinyt miten hemmetissä jääkaa…, anteeksi refricaattorini, valoprobleeman ratkaisen.
Tästä pitäen kampaan ensin tukkani kun aion vierailla tällä foorumilla.
Haullahan löytyi äkkiä ainakin yksi osoite eli: ”https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsatuhot/hirvielaintuhot/”.
Hyvin ovat olleet hirvet asialla, mutta ei huolta, on kuulemma vahingot laskusuunnassa. Muutenkin vahingot varmaan vähenevät – ainakin suhteessa – jos muutaman ”älykön” (eivät tietääkseni Luken väkeä) loistavat suunnitelmat toteutuvat. Ehdottelevat, että Suomeen tuotaisiin visenttejä luontoamme monipuolistamaan.
Voisivat olla päteviä elukoita ja varmaan pysähtyy autokin vähintään yhtä hyvin kuin hirven tavatessa. Hauskinta tuossa intoisassa huutelussa on, että ne saakelit saattavat saada homman aikaiseksi.
Lainailua/Jalkanen: ”Vilkaseppa hemputtaja tästä, skeptikot asialla: http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249552-hiilidioksidin-vaikutus-maapallon-lampenemiseen-me-emme-tieda”
Niinpä. Siellä on mm. lause: ”Kysyttäessä johtavalta NASA:n ilmastontutkijalta hiilidioksidin vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tulevaisuudessa. Me Emme tiedä!”.
Jos tuo väite pitää paikkansa, on lohdullista tietää, että nuin vaikutusvaltainen tyyppi on yhtä eksyksissä kuin meikäläinen. Ei kuitenkaan ilmeisesti niin eksynyt kuin nuo soiden himoennallistajat. Olen nih luuloinen, että epäilen tuota riekkojenkin lisäystä huhuksi. lisäksi eläimet elelee omien tapojensa mukaan ja ennallistaminen ei välttämättä ole kannan kasvun syy.
Ja taas ennallistetaan soita ja Helsingin Sanomissa tietysti.
Suhtaudun varsin epäluuloisesti tuohon ennallistamiseen. Kehtaan jopa epäillä, että sen hyödyistä/vahingoista ei ole tietoa – tietysti voin itse olla tiedoton.
Saattaa puuttua näytöt myös hiilen sitomisesta. En ylläty jos osoittautuu, että jos vakiintunut, karu, ojittu suo sitoo paremmin tuota hirveätä hiiltä kuin ns. ennallistettu.
Huvikseni lisään vielä, että ilman ilmakehän hiilidioksidia meitä ei olisi olemassa.
Kyllä jängällä kiviä on, jos ovat metsäkuskeilta ja oja-auroilta säästyneet. Niissä on numerotkin.
Ja ei niistä rajapyykeistä vielä päästä ja miksi päästäisiin. Toimivat pääsääntöisesti oikein hyvin, vaikka eivät olekaan sähköverkossa ja digitaalisia.
Eivät kyllä uusimmat juuri kiviä muistuta. Uudehkon tontin nurkissa oli tapin päässä punainen metallipömpeli (10x10x10 cm?), jossa reikä muovikepille. Tiedä sitten kauanko kestävät ja kuinka usein pitää ruostesuojata. Enkä tiedä käytetäänkö noita vain tonttien rajoilla.
No joo. Kyllähän nuo Etelän nurkkakivet ovat useimmiten riittävän kokoisia, mutta tuolla Oulun ja Lapin läänissä koko kummasti pieneni. Sikäli ymmärrettävää kun ensin tassuttelet 1 – 5 km jänkään ja tehtävän palstan rajat ovat jotain 1 x 2 km. Olihan luultavasti hevosia ja poroja apuna, että ei se voinut ihan kantohommaa olla.
Lainaus Jätkältä: ”Meillä koukattiin viisareitten ja puupyykkien kohdalle kiertomutka, koska isännät päättelivät, että vedellä on notkea selkä.”
Tämä se on se toinen pääsääntö. Usein vain huomaa ja erityisesti pohjoisessa, että siinähän se viisari tai pyykki möllöttää (aura)ojan penkassa. Myös tapa ajella pitkin rajalinjoja on tehnyt pahaa jälkeä pyykkien ja viisareitten joukossa.
Pyykkien ja viisareiden katoamista on auttanut kovasti sodan jälkeinen kiire. Pyykki saattaa olla joku pään kokoinen murikka rehevässä pajupuskassa.
Veikkaan, että tuo pyykin pysyminen on pääsääntö, paitsi tapauksissa joissa paikalla touhuilee pohjoisen konemies. Silloin ne pyykit tuppaavat katoamaan.
Tuosta alkuperäisestä tapauksesta veikkaa, että tilanne on muistissa alkuperäisissä rajankäyntipöytäkirjoissa ja -kartoissa. Jos 1 ja 2 pyykin väli on pöytäkirjoissa suora kuten alunperin piti, on se sitä melko varmasti edelleen. Välipyykkikin on luultavasti mainittu linjalla 1 – 2 olevaksi.
Kopio alkuperäisistä asiakirjoista löytyy usein aika helposti maanmittaustoimistosta. Viimeksi oli jopa aika halpaa huvia.
Mielenkiintoista, enpä ole ennen törmännyt.
Kuinka kauan tämä pimeä lumikauppa on jatkunut ja saako tuota täällä palstalla mainostaa.