Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Niinpä, -60 ja 70 -luvuilla metsäväki oli housut nilkoissa – ja taitaa olla edelleen. Kaupunkien viherväki antoi tuolloin näytteen kuinka tiedostusvälineillä voi viattomankin pieksää.
Taidettiin yllättyä niin, että kun äkkiä alettiin kisko housuja ylös – kaaduttiin selälleen omaan tuotteeseen.
Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa mikään tieto ei kelpaa, niitä ei välttämättä saada edes julkisuuteen kun tiedotusvälineet hylkäävät.
Hyvä esimerkki oli Tiede -lehdessä joku vuosi sitten julkaista juttu suontutkimuksesta. Ihan asiallinen artikkeli, mutta lehden julkaisema palaute oli rankkaa. Asiallistakaan juttua ei olisi saanut julkaista.
Vihreiden tiedotus taas menee vauhdilla läpi, vaikka ”tietojen” pitävyys on useimmiten vähintään hutera.
Alkuperäisluonto? Mitä se on? Jääkauden jälkeen Suomi on käyty läpi luultavasti satoja kertoja metsäpaloilla, kaskeamisilla, tervanpoltolla, jne.
Mitä enemmän miettii noita piiskatermejä kuten: monimuotoisuus, vanhat metsät, lahopuu, kauheat avohakkuut, tehometsätalous sitä enemmän alkaa epäillä pahaa bluffia.
Siihen mietintään kun vielä lisää Natura -alueet yms. rajoitteet, alkaa kone nakuttaa.
Raskaasti epäilen, että esim. nuo Natura alueet ovat Euroopan laajuinen vempautus, jonka ainut tarkoitus oli siirtää valtaa maanomistajilta vihreän klaanin hoteisiin. Homma toteutui mallikkaasti vihreiden virkailijoiden toimesta ja vasemmisto taisi peesata.
Luonnonsuojelun kanssa noilla ei taida olla mitään tekemistä. Ei myöskään ihmisen suojelun.
Luonnonsuojeluhan on harhainen käsite. Perimmiltään pitäisi oleman kysymys estää ympäristön turmelu elinkelvottomaksi. Avohakkuiden kiellolla ei siinä kuviossa ole mitään tekemistä.
Jos turmelussa onnistumme (mahikset ovat hyvät), ihminen häipyy. Muutama heimo Borneon viidakossa voi jatkaa eloaan kuten ennenkin.
Olipa korkealentoista. Ihan häijyä tekee, mutta olkoon.
Olen melko varma, että metsänomistajat suhtautuvat sekä muinaismuistoihin, että luonnonsuojeluun suhteellisen myönteisesti. Tietysti on pysyttävä kohtuudessa.
Se vain on niin, että museointiväki ja luonnonsuojelijat herkästi unohtavat, että ihmisten on elettävä oli sitten kyse mistä tahansa. Hyviä esimerkkejä vonksahtaneesta ajattelusta ovat nuo rakennusten suojelut. Niitä kun ei ole tehty museoitaviksi vaan ihmisten käyttöön. Metsät taisi myöntää ihmisille käyttöön jo Kustaa Vaasa. Taisi olla sitten 1840 luvulla kun valtio hamusi omistukseensa metsät, joita kukaan pystynyt omakseen osoittamaan. Liekö tullut katumapäälle ja kieronkonsteilla yrittää nyt napata loputkin.
Hyvä esimerkki seurauksista löytyy täältä Espoosta. Motonetin vieressä on hirsirakennus lahoamassa pahassa puskikossa. On kuulemma Espoon vanhin puurakennus. Mitähän helvetin hyötyä senkin museoinnista on saatu.
Toinen mikä tuntuu unohtuvan on Perustuslaki. Epäilen, että moni ls- ja museointihanke menisi puihin, jos perustuslain pykäliä omaisuuden ja yksilön suojasta alettaisiin soveltaa/noudattamaan.
Kiitokset Rane2:lle hyvästä hatun einehtimisohjeesta.
Ei tarvitse kuitenkaan syödä, vaikka sellaisen omistaisinkin. Kyllä siltä haiskahtaa, että Helsingin Sanomat on taas liikkeellä ”epävirallisen” linjansa mukaisesti eli ”munat pois metsäalalta” ja niistä kunnon kokkeli vihreille.
Homma toimii hiljakseen hivuttamalla hiljakseen ja voi jatkua vuosikausia yhteen aiheeseen keskittyen. Viimeisin esimerkki on juttu kuinka virolaiset ovat kauhuissaan avohakkuista.
Homma toimii hivuttamalla. Asiallisen näköiseen juttuun viritetään epäilyksen pohjavire. On vihertutkijoiden vankkoja, ”tieteellisiä” mielipiteitä, asiallisten tutkijoiden liian varovaisia lausumia (suoraan sanottuja ei julkaista), ihan oikeaa tietoakin ja cityvihreiden kauhun huutoja.
Avohakkuiden vastustus on vihreiden vaalitömäys ja vihreät ovat toistaiseksi ainoa puolue, joka on saanut taisteluhuutonsa läpi. Jaa, no SDP:n eläke plussa on myös mennyt hyvin uutisiin ja pohdintoihin.
Lainaus A.Jalkanen: ”Hesarissa oli kirjoitus aiheesta. Kts. linkkini 27.5.”
Äyts! Luin kyseisen jutun, enkä muistanut. Onneksi en omista hattua. Lyhyt se on muisti. Onneksi verottajan muisti kestää.
Toisaalta se ei ollut yhtä selkeä juttu kuin tuo sontasiionissa ollut. Sekaan oli sotkettu liikaa epäilyjä.
Kaupin monomuotoisuus purinat ovat muutaman asteen epäilyttävään suuntaan. Uskallan epäillä noita väitteitä siitä kuinka nykymetsätalous on vähentänyt monimuotoisuutta. Olen jopa nähnyt vihjeitä, että suurin syyllinen olisikin nykyinen maatalous.
Lainaus Jätkältä: ”Kirjoitus on asiaa, mutta väärässä lehdessä. Vähintään Hesarissa tuo pitäisi olla ja viikon välein toisto.”
Turha toivo. Syön hattuni, jos Hesari julkaisee edes vastaavan sisältöisen tekstin. Tosin en omista hattua.
Järki on nykyisin – erityisesti luonto- ja metsäasioissa – hyvin harvinainen luonnonvara. Siksi Hesari käyttää sitä hyvin säästellen.
Noista hiilinieluista tiedä. Ilman hiiltä kasvu lakkaa niin puilla kuin ihmisilläkin. Kumma kun eivät ole kieltäneet hiilidioksidin käyttöä kasvhuoneissa.
Ihan hyvä jos St1 on mukana puun kasvatuksessa. Onkohan lyhytkiertoviljely taas elpymässä.
Jos itse olisin St1 aloittaisin kyllä sahojen purusta ja hakkeesta. Saisi halvemmalla kuin kuitupuun tai risun metsästä.
Lainaus A. Jalkanen: ”Mustikka on melko varmasti yleisempi jk-metsässä, joten siltä osin aloite on oikeilla jäljillä, mutta muuten pääosin pielessä.”
Tuo on kyllä hiukan vahvasti sanottu. Näyttö puuttuu jk-metsän mustikoista ja jos kysyy jk-intoilijoilta taimettumisesta, niin taimia on joka aukossa ihan turkkina. Miten sinne mustikka sekaan mahtuu.
Aukkokaan ei välttämättä mustikkasatoa nitistä. Monena vuonna olen kerännyt mustikat muokatulta aukolta. Tosin nuo aukot olivat Koillismaalla.
Tuon ”Kansalaisaloite” -ketjun mukana jumpsahti mieleen yksi sitkeä ynnä usein toistettu väite.
Katse vakaana kerrotaan, että jatkuvasta kasvatuksesta (= harsinta) ei ole tarpeeksi tietoa/tutkimusta.
Väitän (katse vakaana), että väite on väärä. Harsintajulkilausuman allekirjoittajat olivat aloittaneet uransa harsintametsissä ja tutkineet niitä jo ennen sotia. Silloisista koealoista voi vieläkin olla jokunen jäljellä. Valtakunnan metsien inventointikin aloitettiin 20 -luvulla. Eivät nuo esi-isät nimeänsä paperiin vääntäneet ilman vankkaa taustatietoa.
Lainaus Visakallolta: ”Toisaalta olisikin hyvä, että valtion metsissä tehtäisiin mahdollisimman runsaasti jk-hakkuita. Näin paljastuisivat menetelmän ongelmat ja vahingolliset seuraukset”
Noinkin tietysti, mutta miksi uudestaan. Kyllä harsintahakkuiden (= jk-hakkuut) tulokset ovat tarkasti tiedossa. Kyllä niiden kanssa yritettiin tulla toimeen oikeastaan vuosisatoja, mutta lopullisesti niistä päätettiin luopua vasta sotien jälkeen.
Vanhaa tutkimustietoa kyllä löytyy, että miksipä uusi kokeilu.
Ketjussa taisi olla jokunen epäily (siis epäily, ei tieto) Metsähallituksen liikahakkuista. Muistetaan nyt kuitenkin siellä olevan ammattilaiset asiaa selvittämässä. Kansalaisaloitteen laatijoiden ammatti taas on jotain aivan muuta.
Tietenkin Valtion määräämät tulostavoitteet voivat saada ihmeitä aikaan. Joka tapauksessa, hakkasi liikaa eli ei, niin ainakaan avohakkuiden kielto ja jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen eivät poista mahdollisia liikahakkuita. Hakkuiden määrään voidaan vaikuttaa vain pudottamalla tulostavoitteita.