Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Juupa, Jean S:n ajatus on oikein hyvä, mutta miksi MaalaisSeppo jättäisi vain äänestämättä.
Jos toimeen ryhdytään, niin yhden pitäjän järjästön kaappaus tapahtuu helposti menneiden vuosien malliin. Vuosikokoukseen vain reippaasti jäseniksi hakeutuneita metsänomistajia ja sitten paikallisen järjästön hallinto uusiksi.
Noin sitä ennen kaapattiin kokonaisia ammattijärjästöjä ja kaapin päälle runnottiin omat miehet. Onnistuu se vieläkin. Persut näyttivät mallia miten homma toimii.
Lainaus Tolopainen: ”Nimetkää jokin toinen teollisuusmaa jossa puulla tuotetaan vuosittain enemmän energiaa kuin fossiilisilla polttoaineilla.”
Itävalta taitaa liipata ainakin likeltä, jos oikein muistan.
Taisin jäädä ramppamaan kehää tuon soiden ennallistamisen kanssa. Alkoi vaivata tiedon puute.
En tajua miten laskevat nuo soiden päästömäärät, jos laskevat ollenkaan eli paljonko tuottavat tai imevät hiilidioksidia. Puiden osalta taitavat tietää riittävällä tarkkuudella ja voihan tuon kai jotenkin mitata/laskeakin miten paljon puu on hiiltä nielaissut.
Maa- tai suoperän kanssa voi olla eri juttu. Miten saat hyllyyn tiedon paljonko rahkaneva huokuu tai imee hiiltä päivän mittaan. Tai saattaahan sekin selvitä puntarilla ja koostumuksen selvityksellä.
Kalliiksi kuitenkin tulee ja epäilen myös ennallistuksen hyötyjen jäävän vahinkoja pienemmiksi. Toisaalta ennallistajat saadaan työllistettyä. Eivät ehdi haukkua avohakkuita ja parkua monimuotoisuuden köyhyyttä ja lahon puutetta.
Tästä soiden ennallistamisesta. En tiedä mitä ovat laskeneet ja miten. Tyhmänä maallikkona kuitenkin epäilen ettei hiilen sidonta ja muu vastaava muoti ole kuten luullaan. Kai tuota on tutkittukin, että voin olla väärässä.
Otsalla kun on seurannut esim. yhtä varpusuota (ojittu joskus -70 luvulla) alkaa epäilyttää tuo hiilen sidonnan paremmuus ennallistamalla. Ojat pitäisi aukaista, hillat ovat palanneet, varpuja polveen asti, pinotavara mäntyä, paljaita rahkalaikkuja siellä täällä, pieni rahkanevan pala on pysynyt samana kuin ennen ojitusta. Pintavesiin ojat vielä pystyvät.
En yksinkertaisesti tajua miten ns. ennallistus lisäisi hiilen sidontaa tai vähentäisi turpeen lahoamista. Sama sävel on myös karumpien ojikkojen kohdalla.
Tuohon kun vielä lisää sen, että hiilidioksidi on myrkky vain suurina määrinä nautittuna. Lisäksi nykyisin sitä taitaa olla ilmakehässä aika vähän.
Vielä kun lisään sen, että aikoja sitten suurin osa noista soista on vakiintunut osaksi luonnon järjästystä ja sen, että mylläys sotkee uudelleen yhtä sun toista.
Niinpä. En nyt kuitenkaan väittäisi sisäsiittoisuutta syyksi. Ennemmin on kyse ”kaiken tietävien” profeettojen ikääntymisestä ja vieraantumisesta. Istuvat lujasti vallan kamareissa ja antavat pitkät muulle.
Voitaisiin kyllä keskustella siitäkin kumpi on mielettömämpi tavoite 15 vuotiaiden äänioikeus vai avohakkuiden kielto.
Monimuotoisuuden piiskaakin yrittivät heilutella. Niin että mikä ”monimuotoisuus”.
Kävelet suoraa kilometrin metsässä ja saa olla mukana hakkuutakin. Kyllä monimuotoisuus aukenee ihan nätisti, jos viitsii katsella ympärilleen. Tietenkin on merkitystä silläkin missä spatseeraat. Lapissa taisi olla 90 ha suurin saman metsätyypin kuvio, johon on tullut törmättyä.
MaalaisSepon mainitsema valeuutinen löytyy ainakin osoitteesta: ”https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/rajahdysmaisesti-levinnytta-pollokuvaa-syytetaan-vaaristelysta-pollon-pesa-on-paikallaan-kuvaaja-kiistaa-syytteet/6949790#gs.m=N_ec8”.
Taitaa olla tuo MaalaiSepon arvio paniikista hiukan väärä. Ei ole ensikerta kun viherväki vääntelee totuutta propagandaa terävöittääkseen.
Lainaus puunhalaaja: ”Tuossa klasin takanakin on kaistale kirveen koskematonta kalliometsää (n. 200 vuotiasta)
Hieno homma! Ongelma tässä edellä mainittujen tiettyjen lajien suhteen monasti on vain se, että puhumme nimenomaan kaistaleista.”
Kaistale ja kaistale. Kehuin tuon kaupunki -esimerkkinä siksi kun se oli vanhaa, pääosin tukkikoon männikköä. En kertonut, että ”kaistaleen” reunasta alkaa luontaisesti syntynyt umpitiheä, hoitamaton, n. 40 vuotias kuusikko. Sitten taas omillaan olevaa kalliometsää ja metsittynyttä ahoa. Kaikkea löytyy, mukaan lukien tammi, vaahtera ja aihkit. Moni- ja munamuotoisuutta riittää.
Löytyy liito-oravaakin (kuulemma). Metsäkauriit käyneet joskus ikkunan alla, tirppaa ja niitä isompia on joka lähtöön. Närhikin on joukossa.
Eihän tuo tietenkään mitään metsää ole, kun se on rakennuskaava-aluetta eli sikäli huono esimerkki.
Pannaan tännekin jotain vahingon lisäksi.
Usean vuoden olen tuota puustoisuuden palvontaa rakennusten lähellä hiukan oudostellut. Puilla kun on taipumus joskus kaatua.
Liippasi tässä myös likeltä. Joku/jotkut olivat vähän olleet huolimattomia ja kuivassa kalliokossa maapalo tuli alle sadan metrin päähän ennen kuin palokunta ehti hätiin. Jos olisi syttynyt yöllä, olisi voinut mennä koko taloyhtiö. Puusto ja paloherkkä maasto kun ovat alle 10 metrin päässä seinistä.
Monen muun seikan lisäksi tuossa uhanalaisuus hommassa unohtuu helposti, että jo ennen tuon ”piiskatermin” uhanalainen keksimistä noista uhanalaisista aika moni oli harvinainen, on aina ollut ja on sitä edelleen.
Ei pelkästään erilaiset tirpat, hapsenkakkiaiset, sienet ja mikrobit vaan myös kasvit.
On moni muukin laji hiukan harvinaistunut. Esim. pääskyset tuntuvat vähentyneen (olematta uhanalaisia). Epäilen syyksi räystäiden alapuolen turhaa maalausta ja kunnon tunkioiden häviämistä.
Yleensäkin maatalouden muutos on harvinaistanut lajeja enemmän kuin metsätalous koskaan.
Ja juu, kyllä vanhoja metsiä riittää. Etelä-Suomessa yli 81 vuotiaiden metsien osuus on neljänneksen huitteilla pinta-alasta. Tuossa klasin takanakin on kaistale kirveen koskematonta kalliometsää (n. 200 vuotiasta) ja kehä III:seen on matkaa n. 200 metriä. Ei kannon kantoa, palokorot ja salaman iskemät aihkeissa, keloja pystyssä ja maassa.
Halavattu. Tuikkasin vahingossa tähän toiseen ketjuun tarkoitetun teksti. Otin pois.
Saattoi palstan ohjelmakin jotenkin hyppyyttää. Antoi oudon viestin kun lähetin tekstailua.