Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
09:43 A.Jalkanen toteaa mm: ”– joko jk-kokemuksia on todella vähän tai niitä ei uskalleta jakaa, ei positiivisia eikä negatiivisia.—-”
Olen eri mieltä. Kokemusta ja tutkimusta jatkuvan kasvatuksen metsistä on aikanaan löytynyt ja nykyiset mh-tavat perustuvat niihin tietoihin aika pitkälle.
Perinteisesti metsiä oli hoideltu – ja yritetty hoitaa – jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Metsäala ja -tutkimus huomasi homman menneen ”metsään” ja lopullisesti suuntaa alettiin korjata sotien jälkeen.
Näkyvä merkki kääntymyksestä on ns. Harsintajulkilausuma vuonna 1948, joka löytyy ainakin osoitteesta ”https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kaanteentekeva-kiistelty-lausuma/#ec717bb6”.
Iäkäs (76 v) tuo lausuma on, mutta tuntuu olevan ajankohtainen edelleen.
A.Jalkanen kirjoittaa ”Pukkalan hakkuut eivät ole vasta kuin muutaman vuoden ikäisiä. Kaipaisin esimerkkejä siitä miten homma toimii pitemmässä juoksussa. Nyt jos lähden itse kokeilemaan tuloksia tulee hitaasti.”
Tuota, tuota. Epäilen, että ajatteli Anneli vähän lyhyesti tai nopeasti. Nimittäin – väitän, että meitin nykyiset metsät ovat vahva todiste siitä, että metsänhoidossa on onnistuttu ja ”vanhan ajan” jatkuvan kasvatuksen (lue: harsinta) vauriot on paikkailtu.
Suorittava rappu on oikeassa. Laskelmia ei edes tarvita, kun hiukan pysähtyy miettimään.
Hän luettelee syitä, joista laskemattakin tajuaa, että huonosti käy, jos palataan ikiaikaisiin harsinhakkuisiin. Harsintahakkuista kun on kysymys, vaikka kuinka puhuttaisiin jatkuvasta kasvatuksesta.
Ihmettelen kera Nostokoukun, että öyh, mitä hemmetin biosellua. Mitä vikaa pelkässä sellussa on. Ihan hyvin sellulla pyllynsä putsaa, pitää vain varoa ettei sekoita sellu- ja lasivillapaaleja kuten kävi entisellä, ripulin vaivaamalle naapurin muorille.
Jäänkin odottelemaan bioteräksen valmistuksen aloitusta.
Jos ei nyt sentään 1500- luvulle (Kalle Kehveli).
Muistelen vanhaa juttua jostain metsäisestä lehdestä. Siinä kerrottiin, että tuolloin oli hirveä pula puusta. Tornion ympärille taidettiin kertoa olleen 20:n virstan puuton alue ja Turun tienoilla pelkän pensaan omistaja oli hengenvaarassa merkittävän omaisuutensa vuoksi.
Jäin pähkäilemään tuota raaka-aine pulaa (?) ja muistin, että yksi kuidun lähde taitaa olla käyttämättä. En ainakaan ole huomannut siitä mainintoja.
Nimittäin – tänä aamunakin pyyhkeilin istumapuoltani kauniilla valkoisella pehmopaperilla ja lähetin sen lopuksi kohden jätevedenpuhdistamoa.
Luulisi, että jätevesissä on melkoinen määrä kuitua. Saattaa olla hiukan ruskettunutta, mutta oliskotuo haitta nykyinsinööreille.
Jatkoksi tästä monimuotoisuudesta. Olen kyllä voinut ennenkin mainita. Kokeilkaapa kertoa jollekin luontointoilijalle, että avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta. Voi vielä lisätä, että ehdoteltu hakkuiden vähentäminen heikentäisi luonnon monimuotoisuutta.
Tuo v. 1750 ja sitä ennen on likellä pelkkää arvailua. Metsiähän riitti – siellä kaukana, mutta asutuskeskuksissa oli ajoittain paha puupula. Siedettävän kuljetusmatkan säteellä oli välillä metsät kaluttu tyhjäksi – ei niihin lahopuuta jätetty.
Muistan yhden metsäisen lehden kertoneen, että Varsinais-Suomesta oli puut vähissä ja pelkän puskan omistajaakin pidettiin varakkaana. Silloinen ratkaisu oli toivomus luojalle väkeä vähentävästä koettelemuksesta, että menisi metsä ja väestö parempaan tasapainoon. Taisi olla jotain 1600 lukua.
Myönnän, että suhtaudun epäluuloisesti väitteisiin ns. luontokadosta/Suomi. Ei ole sattunut simmuun yhtään tutkimusta aiheesta. Mielipiteitä kyllä.
On vaarallista esim. kertoa ns. ls-immeiselle, että avohakkuualue lisää monimuotoisuutta eikä suinkaan ole luontokatoa. Voipi simmun ympärys tummua.
Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä on Metsäntutkimuslaitos ja Luke tehneet kaksi kasvillisuuskartoitusta. Mitään järisyttävää ei niistä tietääkseni ole selvinnyt tai julkaistu. Epäsuorasti luontokato ehkä näkyy metsien inventointitiedoissa eli onko metsäluonto vähentynyt.
<p>Lainaus JMa: ”Espoossa(kaan) ei tykätä lahopuusta:” https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6423002</p>”;</p><p>Ei auennut tuo linkki. Punkkaan Espoossa ja täällä on paljon metsää ja sen pirstaleita, joita tietenkin sanotaan ulkoilualueiksi.</p><p>Lahoa niissä riittää, mutta ei ainakaaan meikää häiritse. Käskee mennä sinne vitikkoon kahlaamaan ja punkkeja pyydystämään. Polkuja ja reittejä kun riittää niitäkin.</p>
Puolestani annan anteeksi ”monomuotoisuuden”.
Sitten jotain muuta. Ainakin kuluvalla viikolla on ollut telkussa muotia luontopaneelin ”huippuasiantuntijoiden” tieto Suomen luontokadosta ja eiköhän tuo monimuotoisuuden köyhtyminenkin sovi jotenkin samaan laariin.
Yksi asia luontopaneelin ”huippuasiantuntijoiden” ”huipputiedoissa” häiritsee. Kertaakaan eivät ole kertoneet mihin heidän varma tietonsa luontokadosta perustuu. Avohakkuutakin vihjaillaan luontokadoksi, mitä se ei ole. Kummasti sitä hakkuualueet rehottavat yhtä sun toista elämää ennen metsän sulkeutumista.
Nimittäin ja silleen. Voin olla väärässä, mutta tietääkseni luonnon tilaa eli hinnakasta kasvaillisuuskartoitusta on tehty koko Suomessa vain 2 kertaa (Metsäntutkimuslaitos ja Luke)?? Viimeisimmän kartoituksen tulosta ei ole taidettu vielä julkaista ??
Eihän se kasvillisuuskartoitus tietenkään eli välttämättä luontokatoa kartoita ja muitakin konsteja löytyy, mutta aika hyvä vihje kuitenkin.