Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Haba kysyy: ”Miten yksityisen metsät muuttuvat yhteisiksi?”
Johan nuo on melko pitkälle muutettu yhteisiksi ja ovat sitä tavallaan muutenkin eli meillä on voimassa ns. jokamiehen oikeus.
Käydään jatkuvaa tiedotussotaa, jossa valehdellaan kuinka metsänomistajat raiskaavat Suomen luonnon puupelloiksi ja hakkuaukkojen aavikoksi, työntävät hiilen muiden nieltäväksi, piilottavat lahopuut, jne. Näin yleinen mielipide saadaan huijattua pehmeäksi ja kas hulluinkin ehdotus toisten omaisuuden hallinnasta onnistuu.
Samalla ajetaan väkisin Naturan rajoitukset ja nyt on meneillään kaavoituslakien viritykset, joilla voidaan mm. avohakkuut kieltää.
Voihan tuota metsääkin ”lepuuttaa” ja joskus se on ihan asiallista/pakkokin.
Voi olla toisinkin päin. Muistanpa yhden hutilepuutuksen. Omistaja sai päähänsä, että siinä lepuutuksessa rikastuu ja lopputulos oli, että puuta oli niin perkuleesti. Tien reunalta käsi upposi metsään korkeintaan kyynärpäätä myöten. Komeeta alle 10 sentin riukumetsää, jossa joku puukin joukossa.
Omistaja potkaisi tyhjää ja perikunta teki hakkuun, että nyte rikastutaan. Ei rikastuttu. Piti hilkulla, etteivät joutuneet maksumiehiksi. Ovat edelleen varmoja, että metsänhoitoyhdistys heittiä petkutti.
Isien metsä. Hyvä aloitus – mahtaako nyt sitten olla tarjolla Isien metsin lopetus.
Pistän tänne pätkän kaavoituksesta, kun en muuta paikkaa löytänyt.
Nimittäin, uudessa Metsälehdessä oli Mikko Riikilän lyhyt ja hyvä pätkä tarjolla olevasta uudistuksesta ja lehden sisäsivuilla pitempi artikkeli aiheesta.
Ovat uudistamassa kaavoituksen säädöksiä ja on syytä pelätä pahinta. Muuttuvat Isien metsät lopullisesti ympäristöministeriön metsiksi.
Kannattaa muista Natura -alueet. Ympäristöministeriö veteli törkeästi homman läpi ja polki härskisti turpeeseen melkoisia määriä metsänomistajien oikeuksia.
Samoin voi käydä nytkin, elleivät MMM ja järjästöt ole terhakkana. Turha odottaa, että ympäristöministeriö olisi asiassa liikkeellä puhtain paperein. Se on käytännössä viherkansan komennossa.
Lainaus Cla: ”Uutinen: ”Edellisestä kasvillisuusinventoinnista on 25 vuotta. VMI:stä vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen sanoo uutta inventointia tarvittavan, jotta saadaan tietoa etenkin erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista, onko ilmastonmuutos siirtänyt kasvilajien esiintymisvyöhykkeitä ja onko metsiin levinnyt tulokaslajeja.”
Toivottavasti tulkinnoissa osataan ottaa huomioon myös hirvieläinten aiheuttama laidunnus. Muuten homma kääntyy metsätaloutta vastaan. Olisikin syytä perustaa eri puolille Suomea aidattuja koealoja, joissa ei ole laidunnuksen vaikutusta.”
Tuota olen yrittänyt jankuttaa useassakin yhteydessä.
Eli että puheet monimuotoisuuden heikkenemisestä ja luonnon tuhoutumisesta Suomessa eivät perustu mihinkään.
On tehty yksi ainoa kasvillisuuskartoitus, jolla on pitävä pohja. Sen perusteella ei monimuotoisuuden kehityksestä voi sanoa yhtään mitään.
Huhut kertovat, että muinoinen Metsäntutkimuslaitos pyyteli rahaa toiseenkin luokitukseen. Ei herunut.
Lainaus A.Jalkanen: ”Nyt ei näytä lakien noudattaminen kaikille riittävän. Ympäristön hyvää ajavilta tahoilta pitäisi saada selville mikä on riittävä taso ekologisen kestävyyden turvaamiseen.”
Noin yleisesti ja ilkeästi ottaen, noilta tahoilta ei kannata kysyä. On tuosta näyttöä, että eivät tiedä, eivätkä ymmärrä.
Suomessa melkoinen määrä erittäin hyvin koulutettua metsäväkeä. He tietävät tasan tarkkaan miten luontoa on hoidettava. Tuo luontointoilijoiden porukka on taas erittäin sekalaista sakkia, joiden koulutus ja tietotaso ei yksinkertaisesti riitä. Tietävät kyllä, että metsäala hoitaa luontoa vain kirveellä ja pieleen.
Äh ja kukkuu. Ei tietenkään varsinainen kato ollut Snellmannin syy. Kirjoitin huonosti, kun ajattelin nälänhätää. Siinä Snellman munasi kuten Timppa tuossa korjaa.
Olen antanut itselleni kertoa, että nälkävuosien tuhot johtuivat osittain Snellmannista. Väite kuului, että ei ottanut ajoissa vakavasti hätää ja ulkomailta saatava apu myöhästyi.
Tolopainen saattaapi olla oikeassa. En muista kuulleeni hirven pierua tai röyhtäisyä, muita ääniä kyllä. Tutkimuksia ongelmasta ei ole kyllä sattunut simmuun.
Tässäkin aiheessa on syytä muistaa kokonaisuus. Hiilinieluvaikuttajia on muitakin. Mikä on es.merk. hernekeiton ja lehmän hiilinieluvaikutuksen suhde.
Muutenkaan ei kannata liiaksi huolehtia. Metsät ovat tuhoutumassa kuten viherkansa torvineen on mäikyttänyt ja pitkän aikaa. Että hyvästi hiilinielut.
Lohdutan Annelia. En minäkään ole sisäistänyt metsäsertifikaatin merkitystä. Tai oikeastaan olen, mutta monen mielestä varmaan kieroutuneesti.
Jos muistan väärin korjatkaa. Nimittäin muistelen sertifikaateista käydyn pientä sotaa aikanaan. Syy ja alku oli luonnonsuojelujärjästöjen viritys eli FSC – sertifikaatti (olikohan se FSC?). Se alkujuuret olivat Väli-Amerikan metsissä (mahonki?). Sieltä se levisi rummutusten avulla ja haisi pahasti ls-järjästöjen rahastukselta ja haisee edelleen.
PEFC (eli mikä se nyt?) syntyi vastineena FSC:lle ja oli siis viisas veto.
Siinähän se kierotuneen mieleni luoma tarkoitus sertfikaateille. Toinen on luotu rahastamaan metsäteollisuuden ja heitin asiakkaidensa omaatuntoa ja toinen on vastine, jolla on sama tarkoitus paitsi ylläpidon rahat, jotka eivät mene ls-porukan kassoihin.
Snellman taisi myös olla se, joka sai hillittyä metsäläisten häätöjä. Oli nimittäin vielä 1800 -luvun alussa yleinen tapa, että mentiin metsään ja tehtiin mökki ja peltoa. Sitten omistajattomat maat pyykitettiin valtiolle ja metsähallitus alkoi ajaa näitä ”uudisraivaajia” pois mailtaan.
En ole varma muistanko oikein (olin niin nuori silloin), mutta mm. Snellman sai häädöt loppumaan ja alkoi syntyä valtion torppareita.
Tarvittaisiin nyt uusi Snellman lopettamaan tämä pelleily. Suomi on täynnä hyvin koulutettuja metsä- maatalousalan ammattilaisia ja metsänomistajia. Silti eilen oli taas näyte kakasta YLE:n korvien välissä. Uutisvuodon mukaan kysyivät jotain WWF:n niin sanotulta metsäasiantuntijalta. Arvannette vastauksen eli Suomen metsät ovat tuhoutumassa.
Joskus harvoin erehtyvät kysymään jotain metsäläiseltäkin. Siinäkin tuntuu vallitsevan yleinen piirre eli metsäläisasiantuntijaksi valiintuu tyyppi, joka on unohtanut koulutuksensa eikä enää muista, että männyssä on pitkät neulaset ja kuusessa lyhyet.