Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Voi himputti. Nyt tuli paha moka ja lukemusvirhe, josta Puuki jo tavallaan kyseli.
Vastaukseni A.Jalkasen tekstiin meni pahasti pyllylle. Lainaus kuului: ”Avohakkuusta luopuminen, jota vihreä puolueemme ja EU-komissio esittivät, on todettu kohtuuttomaksi vaatimukseksi ja puutteelliseen biologiseen tietoon perustuvaksi. Olemmeko tästä kenties eri mieltä?”
Luin viimeisen lauseen ihan päinvastaiseksi ja nyt harmittaa.
En ole eri mieltä, vaikka sellainen vastaus lipsahtikin. EU:n ja vihreiden puheet avohakkuusta ovat täysin vailla perusteita.
Lainaus A.Jalkanen: ”Avohakkuusta luopuminen, jota vihreä puolueemme ja EU-komissio esittivät, on todettu kohtuuttomaksi vaatimukseksi ja puutteelliseen biologiseen tietoon perustuvaksi. Olemmeko tästä kenties eri mieltä?”
Olemme.
Lisäksi olen varma, että Harsintajulkilausuman allekirjoittajat perustivat lausumansa tutkittuun tietoon viljelymetsätalouden tuloksista ja harsintahakkuiden kelvottomuudesta. Eivät olisi muuten uskaltaneet.
En tykkää.
Metsälehden Makasiinissa 5/2021 on paljon tarinaa otsikolla ”Väärää menetelmää ei ole”. Pisti silmään kuvan päällä oleva avohakkuun arvionti.
Siinä kerrottiin haittana ”elinympäristön katoaminen laajalta alalta”. Mielestäni väärin sanottu. Yksi elinympäristö kyllä muuttuu äkisti, mutta ei se mihinkään katoa. Muuttuu toisenlaiseksi muutamaksi vuodeksi.
Samassa aviisissa kerrotaan myös uudistusalojen keskikoosta. Pohjoisess 3 ha ja Etelässä 1,1 – 1,5 ha. Voikohan noita pitää laajoina aloina.
Lainaus A.Jalkanen: ”haavan taimikko joka on säästynyt hirviltä”.
Tuostapa tuli mieleen pihlaja. Ainoa puhdas simmuuni sattunut pihlajakuvio oli Aulangon puistometsässä. Siitä on vuosia useampia. Mitenkähän lie, onko vielä olemassa – jos on – kukkiessaan ja marjoissaan varmaan hieno näky.
Kuulemma kuvion oli pihlajalle uteliaisuuttaan raivannut silloinen puistometsän hoitaja Yrjö Palm. Epäilen, että löytäisinkö enää.
Tuota noin, olen hiukan eri mieltä tuosta avohakkuusta ja ja maanmuokkauksesta/marjasato. Olen parhaat ämpärilliset poiminut muokatuilta avohakkuualoilta. Mukavinta oli aurausalueelta. Viilun pohjaa talsiessa oli hyvä kerätä reunoilta mustikkaa.
Nuo kokemukset ovat Koillismaalta. Etelässä voi olla eri juttu. Ei se hakkuualue tietenkään heti marjaa tuota, paitsi reunametsässä. Korvasieni on kyllä aika nopea.
Anneli tuolla hieman moittii meikäläistä, kun olen vähän semmoinen antihiileilijä.
Olen mm. nähnyt väitteitä, että lämmetessään merivesi vapauttaa hiilidioksidia. Tiedä tuota sitten, mutta epäilyttävä tieto/väite eli ensin lämpenee ja sitten hiilidioksidi ilmassa lisääntyy.
Ihmisen toiminta tuottaa hiilidioksidia, ei tarvitse epäillä. Hiilidioksidin tuotantoa varten on ihan tehtaitakin, ellei olisi, maistuisi moni kalja aika pliisulta.
Tuolla edellä ihmettelin miksi ihmisten toiminnan lämmön tuotanto ei ole mukana tässä ilmastohumpassa. Sen täytyy nimittäin olla melkoista ja mihin se häviää, ellei maailmaa lämmitä.
Niin’h. Tyhmyyttäni kovasti ihmettelen tätä hirmuista hiilidioksidia. Sehän taitaa olla seuraus, ei syy.
Olen joskus ihmetellyt miksi nämä ilmastokauhistuneet eivät kerro ihmisten aiheuttamasta lämpeämisestä. Asutuskeskusten korkeampi lämpötila on tiedetty kauan, mutta silti kukaan ei epäile, että maailma lämpenisi ihmisen laitteineen ja touhuineen tuottaman lämmön vuoksi.
Meitä taitaa olla maailmassa liikaa.
Mitähän haittoja avohakkuusta on. Tähän hätään en tiedä kuin lisääntyneen ravinnevaluman, jota sitäkin taidetaan liioitella, kun kaikki hakkuualueet eivät ole joen tai järven rannalla.
Epäilen, että harsintahakkuista noita haittoja löytyy enemmän ja ne olivat aikanaan syy jatkuvasta kasvatuksesta luopumiseen.
Puuki tuossa mainitsi supikoiran ja minkin. Ovat aika penteleitä, mutta osaa ne kotoperäisetkin lajit.
Vuosia sitten varis, harakka ja naakka yleistyivät suht. äkkiä asuinpaikalla Espoossa. Ei kestänyt kauaa kun pikkulinnut lakkasivat laulamasta ja fasaanitkin häipyivät läheiseltä, puuttomalta vesijätön ja muun heinikon aukealta.
Varikset ja lokit ovat erityisen pahoja. Mm. sorsanpojat menevät äkkiä parempiin suihin. Kerran seurasin kuinka varis istui hiljaa puun larvassa, pienessä metsäsaarekkeessa. Siellä pesi satakieli, ei pesi enää. Vaakku kyttäsi niin kauan, että löysi pesän.
Lainaus Anneli: ”Isot puut ja metsä pois”. Sekään ei aina auta. Tässä on ympärillä kuivaa kalliometsää. Pitäisi hiekoittaa koko alue.
Joku vuosi sitten kärähti 50 m:n päässä kuivaa metsänpohjaa. Liekö kakarat käyneet tupakalla. Tuulen suunta oli sopiva ja oli kyllä hilkulla, että tuli olisi karannut kunnolla ja mennyt koko rivitalo.