Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä miten paljon puuta nykyisin poltetaan. Vielä 90 -luvulla taisi pyöriä siinä 6 – 8 milj.m3 tienoilla. Tuo on siis mitä muut kuin metsäteollisuus käräyttää ja sitten mm. saunassa istuu.
Piiseissä poltettu puu on lähinnä joutopuuta. Veikkaan, että jos kaikki joutopuu kerättäisiin (saakelin kallista) saataisiin kokoon ehkä kaikkiaan n. 15 milj.m3. Jossain mielessä nuo tuulimyllyt ovatkin vaihtoehto risujen keräilylle.
Enempi poltto vaatisi jo ns. kunnon ainespuun käyttöä ja se olisi pois teollisuudelta. Helppohan se kyllä olisi joku sellutehdas lopettaa ja siirtyä aikaa myöten takaisin turvemajoihin.
Tuolla väitettiin todeksi/hyväksytyksi, että monimuotoisuus vähenee metsätalouden vuoksi.
Tuo väite on mielipide. Todellinen näyttö syyllisyydestä puuttuu. Yhtä hyvin voisin väittää syylliseksi jatkuvaa kasvatusta.
Yksi uhanalaisista on kangasvuokko. Erittäin harvoin olen tavannut ja silloinkin muinoisessa Kymen läänissä. Imatran lähellä viimeksi. Oli siisti kakkosluokan männikkö. Harvennuksen oksista oli jo neulaset tippuneet. Kangasvuokko viihtyi näköjään oikein hyvin noiden neulattomien risujen alla. Liekö jonkinlainen suoja eli miten.
Mehtäukko lainaa ja lainaan lainaustaan: ””..Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin”
Sillä vaan lisäilen mehtäukon toteamaan, että tuo lainattu väite on oikein hyvä näyte cityvihreästä tietotasosta. Siis niinku ”Valtava määrä lajeja on uhanalaisia”. En sanoisi määrää valtavaksi. Olikohan se jossain 200 huitteilla niiden määrä.
Hakkuilla niiden uhanalaisuuden kanssa ei ole tekemistä. Ovat olleet harvinaisia maailman sivu. Jo ennen kuin huomattiin, että pitää harvinaisina rauhoittaa ja myöhemmin (propagandasyistä?) muuttaa uhanalaisiksi.
Monimuotoisuus se vaan köyhtyy ja köyhtyy niinku biodiversiteettikin. Vieläkään en ole löytänyt tutkittua näyttöä aiheesta. Jyväskylän viheryliopiston tutkijoiden arvioita kyllä löytyy.
Kyllä on kyseessä viherpoliittinen aivopieru. Veikkaa, että Jyväskylän viheryliopisto antaa sille täyden tukensa.
Väittivät jatkuvapeitteisen takaavan luonnon kukoistusta. Mihinkähän sekin väite perustuu. Jatkuvapeitteisessähän luulisi kasvuston vakiintuvan jollekin tasolle tai jopa taantuvan. Avohakkuualue sen sijaan kukoistaa antamalla mahdollisuuden monille kasvilajeille ja eläimille myös.
Monimuotoisuuden köyhtymisestä ryhdytään sakottamaan. Näin ilmoittaa ympäristöministeri ja kertoo monimuotoisuuden köyhtymisestä ja luontokadosta olevan kymmeniä vakuuttavia ja vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka osoittavat mm. joidenkin metsien jo aavikoituneen.
Näyttöjä aavikoitumisesta löytyy Länsi-Suomesta esim. Kalajoelta ja Yyteristä.
Luontoliiton asiantunteva työryhmä koostaa parhaillaan köyhtymisen arviontikriteerejä, jotka tulevat voimaan kesäkuun alussa.
Että niinku laskentamallilla ennallistetaan? Toivottavasti päättäjämme laskevat, että vain tollot lähtevät ennallistamaan luontoa.
Jos kerran tarvitaan lisää ns. luonnontilaa, annetaan olla. Kyllä luonto hoitaa ennallistamisen ja tulos on taatusti aito.
akkli: ”Evon ja Vesijaon valtionpuiatoissa kylvämällä perustettu metsiä”.
Korjatkoon joku, jos muistan väärin. Muistelen, että nuo metsän kylvöt tehtiin viljan kanssa eli taisi olla kulotettu alue, jolle kylvettiin viljan siemen ja seassa puiden siemen. Puiden siemenissä oli joukossa muistaakseni myös lehtikuusta (ainakin joskus).
Olin tuolloin (v. 1870) niin nuori ja usein juovuksissa, että huonosti muistan, mitä tuli hommattua.
Auts, meinasin unohtaa. Olen kuullut kerrottavan, että noiden kylvöjen lehtikuusia on käytetty Suomenlinnassa vanhojen paattien entisöinnissä (ainakin mastot).
Ojitusta ja turvetta moititaan, että värjää vedet. Puuttumatta siihen, että ruskea on ihan nätti väri, uskallan epäillä, että värjärinä ei välttämättä toimikaan ojitus.
Saatan erehtyä, mutta tuo väritys on aika uusi ilmiö – uudempi kuin ojitus ja metsämaan muokkaus.
Epäilen (mutta pätevyys puuttuu) syylliseksi lämpenemistä. Mikrobit ovat lämmöstä innostuneet ja isänmaamme värit ovat alkaneet irrota.
Löysinpä ainakin yhden ketjun turpeesta. Ränkytänpä siihen jatkoa.
Kyrsii edelleen tuo viherkansan suursaavutus eli turpeenpolton (ei tupeenpolton) alasajo. Pahin epäilys alkoi myös toteutua nopeammin kuin arvasin.
Nimittäin Ukrainan kriisi, jomnka peikoista yksi on öljyn ja kaasun käyttö kiristysaseena. Meillä nuo halvatun törpöt lopettivat kotimaisen energialähteen. Kivat heille. Purkavat myös innolla kivihiilivoimaloita, jotka ehkä olisi helppo muttaa turpeella toimiviksi.
Nyt puhuvat korvauksista turvekoneiston purkamiseksi. Saakelin hölmöt. Pitäisi työntää korvauksia siitä, että pitävät koneensa toimintakuntoisina.
Jäi vielä mietityttämään tuo käsite ’luontotyyppien uhanalaisuus’.
Maalaanpa pirun seinälle eli komppaan Ranea. Jos käsite työnnetään lakiin jää sen arviointi luultavasti ympäristöministeriön virkailijoiden kontolle, minkä jälkeen olemme lirissä.
Voipi tulla uusia ohjeita. Kuten esim. ynp.ministeriö ilmoittaa, että Jyväskylän yliopisto (vihreiden koulutus- ja tutkimusyksikkö) on tutkinut monimuotoisuuden mustikkatyypin metsissä on huonontuneen kauheesti. Ympäristöministeriö on päättänyt, että luontokadon välttämiseksi avohakkuut mustikkatyypin (mikähän lie luontotyyppinä) kielletään. Päätös astuu voimaan heti.