Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Olisi mukavaa, jos hanke onnistuisi. Johan Enso ja Fortum sitä jäädytti (tavallaan).
On noita hankkeita ollut ja mennyt. Enimmäkseen mennyt. Vuosien mittaan on kehittynyt käsitys, että kaikki bioenergiaan nojaavat hankkeet kannattaisi perustaa Ruotsiin, vaikka raaka-aine tulisin Suomesta.
Haapavedellä taisi olla aikanaan eka pellettitehdas (?). Ei ollut kauaa. Tiukkaa on tehnyt pelleteillä nykyisinkin – luulen. samaa rataa ovat menneet muutkin hankkeet.
Epäilen suurimmaksi syyksi haluttomuuden. Päättäjät ovat heti lähtöön nyrsyn, nyrsyn, että tommosta. Ei ole annettu edes mahdollisuutta pistää aloittavaa toimintaa kuntoon.
Jos kerran perustaa tammimetsän, niin miksei samalla kokeile tryffelin kasvatusta.
Tuli just pätkä telkusta ja siinä joku oli pistellyt peltoon tammea (ja muutakin). Tarkoitus oli kasvattaa tryffeliä.
Tryffeli oli ilmeisesti valmiiksi taimien juurissa.
En painanut mieleen mitään yhteystiedoiksi kelpaavaa.
Yrittänyttä ei laiteta. Viljellään sitä ainakin Etelä-Suomessa ja hyvin kasvaa. Yhteen aikaan Fiskars istutteli sitä mailleen. En tiedä vieläkö jatkavat.
Tietääkseni Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusasemalla on tammimetsikkö. Saattaa löytyä pohjoisempaakin.
Osoitteessa ”http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/jalostus-tammi.htm” on jotain tietoa ja varmasti Metlan sivuilta löytyy enemmänkin tietoa. Tutkija taisi olla nimeltään Nikkanen.
Liekö kasvattavat taimia Suonenjoen taimitarhallaan.
”ghghgh” pyytää kommentteja. Kommentoidaan sitten.
Samat kysymykset (ihmettelyt??) löytyvät myös ketjusta ”Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???”, kysyjä on myös sama.
Että kommenttini kuuluu. Mikähän tässä on takana ja meneepi sinne ketjuun siellä on vastaukset.
Varmuuden vuoksi kerron, että kasvu % on 7,6 %. Se on ammattilaisen antama tieto ja ja ellei se kelpaa talouspuolen ihmiselle niin ei muuta kuin joku ekonomi metsään tekemään uusi metsätaloussuunnitelma.
”Aurauksen käyttö oli yllätys, koska luulin sen jääneen jo historiaan.
Aurauksestahan on ollut paljon negatiivistä tarinaa ja Metsähallitus on jättänyt sen pois ohjelmasta jo 1990-luvun alusta.
Paikalliset toimijat perustelivat todella konkreettisesti aurauksen edut, joten käyttö suotakoon 🙂–snip–
Lähetetty: 2 h, 39 min sitten
kirjoittaja: harrastelija”Se aurauksen hylkäys on esimerkki selkärangattomasta myöntymisestä vihreän aatteen perusteettomaan painostukseen.
Millä ihmeellä noilla selkosilla menee kuntasta läpi. No kaivurilla tietysti.
Käsi sydämellä tai pyllyssä. Miten kaivurimätästys ja auraus eroavat. En tiedä, tuskin tietää moni muukaan.
Epäilen kaivuria kalliimmaksi, että liekö ainoa ero. Hitaampi kaivuri taitaa ainakin olla.
”Puuntuottajan maksamat palkkakulut ovat vähennyskelpoisia kuluja metsätaloudessa. Toki metsän omistajakin voi kulut vähentää, mikäli hän on puuntuottaja.
Lähetetty: elo 02 2012
kirjoittaja: putte”Mielenkiintoinen huomautus.
Siis, mikä ero on ”metsän omistajalla” ja ”puuntuottajalla”.
Vissiin ainakin se, että pappa on voinut pidättää hallintaoikeuden, mutta omistaja on kaupungilla rillutteleva hulttiopoika eli poika hoitaa rahojen sijoituksen ja pappa työt.
Eipä noita kotimaisia marjureita taida enää löytyä kuin kotitarpeisiin.
Silti tuo säätelemätön toiminta häiritsee.
Puhutaan mielellään, että 90 % jää muutenkin poimimatta. Luultavasti jääkin.
Unohdetaan vain armiaasti, että lähialueet putsataan, mutta marjat jää sinne ryteikön taakse 5 km päähän ja kuka helkkari lähtee kantamaan viittä ämpäriä niin kaukaa.
Arvostan jokamiehen oikeutta, mutta en sitä, että se koskisi koko maapalloa. Väitän, että alunperinkin se on tarkoitettu vain suomalaisille ja oli aikanaan laiha korvaus siitä, että metsien säännöstelemätön raiskaus pantiin aisoihin. Sanoivat viherpiipertäjät mitä lystäävät.
Ei se ole myöskään tarkoitettu kaupalliseen toimintaan. Nykykäytännössä ei ole muuta eroa mm. jäkälän nostoon kuin korvausten puuttuminen.
Mielenkiintoinen kysymys. Jäin miettimään ja huomasin unohtaneeni yhtä sun toista. Piti oikein kaivaa vanha Tapion Taskukirja esiin (vuodelta 1971).
Taitaa olla niin, että ammattilaisetkaan eivät välttämättä enää oikein tiedä miten kasvu lasketaan. Syöttävät vain lähtöarvot koneeseen ja ”bingo”, siinä se on.
Vakuutan kuitenkin, että kasvunlaskennan takan on vuosikymmenien tutkimustyö ja pelkällä talouspuolen laskelmilla mennään metsään. Oleellista on myös muistaa, että metsäammattilaisetkin ovat ammattilaisia eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan.
Kysyjä ihmetteli onko kasvussa mukana oksat ja kanto. Eivät ole – ainakaan toistaiseksi. Kanto ja oksat taitavat kyllä olla noin puolet puun kokonaisbiomassasta.
Se laskenta sitten. Muinoin käytettiin myös taulukoita (nykyisin taitaa tietokoneessa olla laskentakaavat?). Ensin tarvittiin pohjapinta-alan kasvuprosentti, joka saatiin (ja saadaan luultavasti vieläkin) läpimitasta kuorineen rinnantasalta ja 5-vuoden sädekasvusta. Sitten tarvitaan muotokorkeuden kasvuprosentti, joka löytyy iästä, pituuskasvusta/v ja puun pituudesta. Puulaji on sitten kanssa tiedettävä.
Sitten vain työntämään lukuja erilaisiin kaavoihin (useita mahdollisia?). Yksinkertaista, eikö.
Alkuperäinen kysymys oli ”Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???”. Vastaan – kasvaa 7,6 prosenttia.
Eipä nuo metsänelävät tunnu pahemmin koneääniä/torvia pelkäävän. Eikö ne joskus käyttäneet moottorisahaa koiran korvikkeena.
En kaipaa myöskään lisämelua metsään. Linnutkin karjuu joskus niin keleesti.
Mutta jos ääniä ja luontaisia. Miten ois suden ulvonta tai koiran haukku. Noistahan löytyy äänitteitä. Luulisi hirven hermostuvan naapurin puolelle kun alkaa kuulua suden ulvontaa.
Tietysti voisi kokeilla myös jotain oopperalaulajaa.
Ei pelota ukkonen, mutta kunnioitus on viisaasta. Jokusen kerran olen nähnyt kun lyö lieska jakorasiasta ja sitten jyrähtää. Onhan noita muitakin sattumuksia, mutta ei oikeastaan tuhoja, mitä nyt tavannut noita ukkosen pirstomisjälkiä joskus, kuten myös sulaketauluja, joiden takana seinä on musta.
Kerran kävelin avosuolla kun ukkonen sattui kohdalle ja olalla oli koneen syyläri. Henki käski istumaan ja niin tein, vaikka vettä putosi viimeisen päälle. Lakkia en silti ottanut päästä. Vastaaviahan noita kohdalle sattuu silloin tällöin.