Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
##Helsinki yrittää rakentaa kiinteää laituria ja uimarantaa Torpvikenin lintulahden välittömään läheisyyteen. Laiturin rakentaminen aiheuttaa haittaa myös kaavoitukselle ja alueen käytön muulle järjestämisele.
Kovin olen ihmeissäni Hempun ja Mansen kielteisestä suhtautumisesta ympäristöarvoihin???
Onko se vain synnynnäistä purnausmentaliteettia?
Lähetetty: 1 h, 44 min sitten
lähettäjä: Leevi Sytky##Omasta puolesta ilmoitan, että ”ja paskat”.
Natura-aluetta saa olla molemmilla sivuilla ja yläpuolellakin, mutta jos se ei ole laiturinrakennuspaikalla, ei rakennuspaikka ole Natura-aluetta. Kiellon perustelu Natura-alueen läheisyydellä on täydellisesti päin p:tä.
Rajoitusalueitten rajat ovat rajoja eivätkä mitään ”jos silleen tulee niinku mieleen rajauksia”.
Kovin olen ihmeissäni Leevin kielteisestä suhtautumisesta maankäytön laillisiin rajauksiin???
Ympäristöarvoihin ei mielestäni pitäisi kuulua (mutta näyttää kuuluvan) laittomuuksilla ja osatotuuksilla ratsastus, ei myöskään tarpeeton haitanteko.
Taisipa tuo ”perimmäinen tarkoitus” selvitä hyvin tämän aamuisesta Helsingin Sanomista.
Uudenmaan ELY-keskus oli torpannut Helsingin kaupungin yrityksen rakentaa laituri. Yksi perusteluista oli Natura-alueen läheisyys.
Tarkempia perusteluja en tiedä, mutta likeltä pitää, että Natura-alueella perustelu on laiton. Alue on – kuten muutkin ls-alueet – rajattu ja rajoitukset pätevät vain tuolla rajatulla alueella. Ympäristön maankäytön estäminen jonkun suojelurajoitteisien läntin läheisyyden perusteella on härski ja laiton temppu.
Tietenkin pitää muistaa, että naapurille selvää vahinkoa aiheuttavat toimet eivät kuulu sivistykseen.
Toivottavasti Helsingin kaupunki valittaa päätöksestä.
Kokeilisin ensin tuota puutarhajyrsintä.
On aika tehokas peli, mitä tuota on tullut puutarhassa kokeiltua ja tukkii se juolavehnäkin nuo terät. Puukkoa tai pieniä oksasaksia sai käyttää vähän päästä.
On noita muitakin kotikonsteja. Näin vuosia sitten kuvan muokkausvehkeestä kasin pillarin perässä. Veti perässä tankoa, jossa kiinni ketjuilla neljä 200 l tynnyriä. Tynnyristä oli pistetty läpi 2 – 3 ratakiskon pätkää ja valettu täyteen betonia. Veikkaan jälkeä syntyneen.
Kai sitä yksi vastaava kulkisi traktorinkin perässä. Suosittelen kuitenkin kypärää päähän, vaikka turvakaari löytyisikin.
Lähteen kuuluisa ekoäes on mukaelma tuosta. Olikohan kurkkupurkki ja betoniraudat.
Selvä. Eiköhän noilla konsteilla löydy.
Esitän kiitoksen:
Kiitos!
Huomasin maininnan tuosta kirjasta jo aikaisemmin ja yritin etsiä. En löytänyt.
Kertokaa nyt joku, mistä se löytyy. Kurenalan kirjakaupastako?
Oisko se tämä se huipputaktiikka, jota on noudatettu. Eli työllistetään varsinaiset päättäjät kaikenmaailman eurokriiseillä ja selän takana touhutaan rikkidirektiivejä Välimeren eduksi.
Ruotsalaisiinkaan ei taida niin pahasti purra ja Putin tuskin kohottaa kulmiaankaan mokomasta kuultuaan.
Olisiko UPM:nkin viisainta – lehdissä naukumisen sijaan – valittaa syrjivästä direktiivistä EU:lle tai WTO:lle.
Asia tuli selväksi. Esitän kiitokset. kantojen nosta ei siis näytä pilaavan pohjavesiä erityisemmin – ainakaan tutkituilla maapohjilla.
Sikäli huono, että Pekka K:lle pitäisi vissiin koota hatturahat. Entinen räjähti.
A.Jalkanen myös kirjoittaa:
##
–snip–Itse en osaa ajatella pinta- ja pohjavettä sekä vesistöä erillisinä. Sama vesi joka tulee sateena, kiertää eri kohdissa systeemiä haihtuakseen taas ilmaan. Jos metsästä jotain poistuu, vesistöön se lopulta päätyy kuitenkin. Peitteinen metsä myös puhdistaa vettä, eli peitteisen metsän kautta vesistöön tullut sadevesi on yleensä puhtaampaa kuin suoraan vesistöön satanut vesi.
Lähetetty: 28 min sitten
kirjoittaja: A.Jalkanen##Muuten oikein, mutta en heti usko, että metsästä valuva vesi olisi puhtaampaa kuin taivaalta valuva. Usein olen esim. pissinyt metsään ja pahempaakin metsään vääntänyt. Hirvenpapanoihinkin olen astunut.
Kyse on ehkä maku-asiasta. vanha väitehän on, että kaivovesi on terveellisempää kuin sateen lopputiristykset, joiden väitetään olevan melkein tislattua.
Nämä nyt ovat ikivanhaa (melkein) kansantietoutta, minkä voivat tietävämmät kumota.
No jaa.
Väitän, että susi olisi taimikossa vielä kettua parempi. Napsii myyriä mielellään ja syö vielä lisäksi hirvet ja peurat.
Ei tosin välttämättä erota kettua ja myyrää toisistaan.
##Ongelma ei monestikaan ole tehtyjen tutkimusten luetettavuudessa, vaan ihmisten ennakkoasenteissa. Jos tutkimustulokset eivät vastaa näitä ennakkoasenteita, pidetään tutkimuksia epäluotettavina.
Lähetetty: 11 min sitten
kirjoittaja: Visakallo##Olet ihan oikeassa ja Pekka K:n teksti tuossa – juttuasi seuraavana – todistaa asian
Unohdit kuitenkin tiedotusvälineet. Niiden tulkinta on sitten asia sotkun lisäksi ja valitettavan moni ottaa niiden tekstit täytenä totuutena. Hesari on malliesimerkki lehdestä, jonka tulkintoihin tutkimuksista ei voi luottaa ollenkaan.
Ylipäänsä tutkimukseen on syytä tutustua itse ja arvioida onko se luotettava. Tutkijatkin ovat ihmisiä ja joskus sattuu vipaus esim. tutkimuksen järjästelyissä.
Se on niin, että äkkiä ajatellen kantojen poisto voi jopa lisätä pohjavesien ravinteita. Tulee humukseton tratti maanpinnalle.
Jalkanen on ihan oikeassa. Tuon kanto- ja oksaravinnehomman tutkiminen ei ole mikään yksinkertainen tehtävä. Ennen täyttä varmuutta kurkistaisin alkuperäistä tekstiä minäkin. Kubin:kaan ei ole välttämättä sanonut siten kuin uutinen väittää. En ole kylläkään uutista nähnyt.
##Tietenkin hemputtaja metlan tyypillisenä hutkijana vastustaa edustamansa jähmettyneen ja rämettyneen byroon kiveen hakattujen ”totuuksien” (tyyppiesimerkki mieletön lumikkohypoteesi) arvostelua.
Lähetetty: 5 h, 14 min sitten
kirjoittaja: Anton Chigurh##En tunne tyyppiä, mutta nenän täytyy olla pahasti turvoksissa, kun kiskoo tuota hernettä sinne vähän päästä.
Engalannissa on nuo kuuluisat vartiosotilaat. Pitää kuulemma seistä ihan hiljaa. Kerran yksi kuitenkin aloitti pirunmoisen valssin ja esimies hermostui, että selitä ja äkkiä.
No kun meni 2 oravaa pultusta sisään. Ei siinä vielä mitään, mutta sitten kuulin, kun toinen sanoi, että syödään tuo toinen heti ja viedään toinen pesään.
Olisko Antonin päässyt lumikko yllättämään, kun on noin pahantuulinen.