Tässäpä loppupätkä Vaaran mielipiteesta/Hesari.
=======
### Avo­hak­kuun kiel­tä­vää la­kia alet­tiin 1950-lu­vul­ta al­kaen tul­ki­ta avo­hak­kuu­ta ja met­sän­vil­je­lyä vaa­ti­va­na la­ki­na. Vää­rin­tul­kin­ta lail­lis­tet­tiin vuo­den 1996 met­sä­lail­la.

Vii­me vuo­siin saak­ka on väi­tet­ty, et­tä Suo­men met­sä­va­ro­jen kas­vu on avo­hak­kuit­ten ja met­sän­vil­je­lyn an­sio­ta. Jär­ve­läi­nen­kin il­mai­si sen epä­suo­ras­ti.

Osoi­tin vuo­den 2010 tut­ki­muk­ses­sa­ni, et­tä kaik­kien vuo­teen 2007 saak­ka teh­ty­jen met­sän­vil­je­ly­jen kes­ki­mää­räi­nen kas­vu oli vain noin puo­let maan met­sien kes­ki­mää­räi­ses­tä kas­vus­ta. Sen ym­mär­tää hel­pos­ti, sil­lä jos met­säs­sä ei ole puu­ta, ei ole kas­vua­kaan, ja vaik­ka tai­mik­ko pe­rus­te­taan he­ti hak­kuun jäl­keen, kes­tää 35–40 vuot­ta en­nen kuin tai­mi­kon kas­vu saa­vut­taa kas­vu­pai­kan kes­ki­mää­räi­sen ti­la­vuus­kas­vun.

Avo­hak­kuut ja met­sän­vil­je­lyt ovat siis vas­toin met­sä­am­mat­ti­mies­ten väit­tei­tä alen­ta­neet met­sien kes­ki­mää­räis­tä kas­vua. Aiem­mas­ta poi­ke­ten tuo­reim­pia met­sien in­ven­toin­nin tie­to­ja jul­kis­tet­taes­sa ei enää vii­tat­tu­kaan te­hok­kaan met­sän­vil­je­lyn kas­vua li­sää­vään vai­ku­tuk­seen.

Met­sien kas­vun li­säyk­set tu­le­vat – yl­lä­tys, yl­lä­tys – huo­nos­ta met­sän­hoi­dos­ta. Kun nuor­ten met­sien har­ven­nuk­set on lai­min­lyö­ty, nii­hin on kart­tu­nut run­sas puu­va­ras­to, ja mi­tä enem­män met­säs­sä on puu­ta, si­tä suu­rem­pi on puus­ton ti­la­vuus­kas­vu. Toi­nen kas­vua li­sän­nyt te­ki­jä on met­säo­ji­tus.

Myös met­sän­tut­ki­mus­lai­tok­sen jul­kai­sus­sa Met­sät muut­tu­vat vuo­del­ta 2011 met­sien kas­vun li­säyk­set se­li­te­tään en­si­si­jas­sa nuo­riin met­siin syn­ty­nei­den hak­kuu­sääs­tö­jen an­siok­si. Met­sän­vil­je­lyä kas­vun li­säyk­sen te­ki­jä­nä ei mai­ni­ta lain­kaan.

Lauri Vaara, maatalous- ja metsätieteiden tohtori
28.9.2012 Helsingin Sanomat” ###

Ettäö semmoista on ilmassa.

## L.Vaara antaa keskustelun aihetta ainakin. Onhan Timppa oikeassa sikäli, kuten hän omista kasvuistaan kertoo, että 35-40 ikäinen puusto kasvaa n. 5-10 kuutiota/ha. Mutta puuston ollessa vielä taimivakassa, kasvu on n. nolla.
Lähetetty: 11 h, 16 min sitten
lähettäjä: Leevi Sytky ##

Nollahan se, taimivakassa. Kyllähän tuo on tiedossa. Ja rääppönen se on pienen taimen kuutiokasvu alkuvuosinaan. Kyllähän sekin on tiedossa ja tutkimattakin.

Oleellista on , että asutuskeskuksien höpsövehreät eivät tajua asiasta höykäsen pöläystä ja heille tieto on järkyttävä (on jo näyttöä). Kuulostaa uskomattomalta, mutta näin se vain menee.

Eivät raukat edes tajua ihmetellä, että mistä ne hoitorästit oikein tulivat, jos taimet eivät kasva ja aukkohakkuu on ihan tuhoamista.

Tarkoitushakuista kusetusta koko homma. Jätetään kertomatta, että ei se sen kummemmin kasva luonnon taimikaan.

——

Ja vanhoillinen olen. Viimeisen päälle. Hirsipuunkin käyttöönottoa olen kaipaillut silloin tällöin. Vanha, hyvä ja halpa käytäntö.

## –snip__
Jonkinlaista kapinaa moni suojelutouhu taitaa olla sellaisten toimesta joista koulujenkin opetuksetkin on kilpistynyt!
Lähetetty: 15 h, 8 min sitten
lähettäjä: Pinsiön vaari ##

Olihan se ennen kouluissa jotain tietoa luonnostakin. Nykyisin en paljon kehuisi ja suhtautuisin hiukan varauksella.

Nykyisin aika moni opettajista on viherpistoksesta kärsiviä asutuskeskusten kasvatteja. Harmittaa kun en älynnyt edes omille lapsille kertoa, että männyssä on pitkät neulaset.

Oppikirjoissakin huomasin jo 80-luvulla ”erikoisuuksia”. Miten lie nykyään.

Että ei opetus välttämättä ollut mihinkään kilpistynyt. Pahimmassa tapauksessa on vain mennyt perille.

Muukin propaganda on mennyt monesti ihan munaskuihin asti. Yksikin Koillismaalainen kertoi kuinka kaikki on hakattu autioksi eikä koskaan kasva mitään. Uskoi omiin puheisiinsa ja asui kasvuisan kakkosvaiheen männikön sisällä. Kierteli myös paljon alueen teillä.

Oulun ja Pudasjärven välillä on komeita avosoita. Monikohan pitää niitä Osaran aukioina, kun noita ei muuten näy.

Mahtaako tuo olla sen vaarallisempaa kuin kaikenlaisten mömmöjen tilailu netistä tai ostaminen aseman kulmalta.

Halvempaa ainakin ja samalla saa aitoa tuntumaa luontoon. Voi sitten asiantuntevasti haukkua metsäläisiä kauheasta luonnon turmelusta.

Sienten käyttöhän on lisäksi vanhaa kansanperinnettä. Muistelin lukeneeni väitteen, että venäläiset eivät aikanaan tahtoneet saada vodkaa kaupaksi, kun siperialaiset olivat tykästyneet johonkin sieneen.

Antoi kuulemma makeita seksiväritteisiä unia. Aamulla kannatti lisäksi kusta kuppiin koska sienen mömmöt olivat jäljellä kusessa, minkä sitten voi myydä seuraavalle kännäriulle.

On tuota sahaa tullut rusnailtua harvoin ja ei ole huskua.

Neuvoja silti riittää, mutta ei tarvitse ottaa täydestä.

Tuo rautalankakonsti on varmasti hyvä (ellei ainut), jos vanha letku on jo poistettu.

Itse pistäisin uuden letkun vanhaan kiinni (nätisti tietysti) ja vetäisin vasta sitten entisen pois. Ja kas uusi letku on paikallaan.