Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole rantametsää, jos parin metrin puroa ei lasketa. Katkaisee palstan ja silta on mennyt vanhaksi, kun ei ole ollut tarvetta.
Jo kesällä kyllä kierrätti useamman kilometrin, kun puro oli liian täynnä. Ei saappaan varsi enää riittänyt.
En ole ennakkopäätöstä tarvinnut, mutta joitain pikkuvalituksia on tullut tehtyä.
Se mitä noista viranomaisista on kokemusta, niin kannattaa olla varovainen.
Itse en kallista ja virheellistä ennakkopäätöstä hyväksyisi. Valittaisin heti. Virheestä ei pidä maksaa.
Verottajakin korjaa virheensä, mutta ei välttämättä puhelinsoitolla. Ovat virkakansaa ja tarvitsevat virallisen paperin korjaukseen virallisen korjausperusteen.
Ennakkopäätös (erityisesti virheellinen) on joskus vaarallinen. Verottaja nimittäin pitää siitä kiinni ja lopulta verotettava on pirunmoisessa maksu- ja valituskierteessä.
Verotuksen asiantuntijoita on muuallakin kuin verotoimistossa. Saattavat ottaa nekin maksun, mutta ovat joskus turvallisempi tie ja maksu voi olla jopa verovähennyskelpoinen.
Niinpä. On puolesta ja vastaan ja hosua ei kannata.
Koneiden kehitys on hidasta. Olisi nopeampaa, mutta kuka maksaa. Kun proto viedään metsään on eka kommentti yleensä: ”viekää tuo romu helvettiin”.
Sitten on tämä leikki, että missä tulee raja vastaan. Nimittäin sietoraja. Kuinka kauan yhteiskunta kestää nykymenoa, jossa syntyy jatkuvalla syötöllä kaikenmaailman taivaanrannan maalaria ja pelkkiä tietokoneen tuijottajia ynnä palveluhommia.
Oikeat työt teetetään vierailla ja rahat painuu Tallinnaan. Milläs ostat robotteja, jos on rahat loppu. Silloin on pakko kaivaa pokasahat ja vanhat lapiot liiterin nurkasta ja vähän äkkiä.
Se kun on vain niin, että puhut suhdanteista eli barometreistä – eli mitä paskaa lie – kuinka paljon lystäät, niin totuus on entinen. kaikki tulee alkujaan maasta, metsästä, kalliosta ja merestä. Osalta nykykansaa näyttää pahasti unohtuneen tuo ikuinen totuus.
Ei ojaan meno ole ongelma. Imurirobotitkaan eivät kuulemma tipu portaisiin. Kiven tunnistus ei ole ongelma, eikä ketjun teroitus.
Voi olla, että ilman ihmistä ei silti metsään päästetä. Uteliaat kun tuskin osaisivat pysyä pois ja kiireissään kone saattaisi katkoa ja karsia jonkun hirven tai marjastajan.
Mielenkiintoisia vikojakin (ukonilma?) voisi kehittyä. Oikein viisas kone saattaisia äkkiä päättää, että ”ei helvata lähenkin tästä Pohjois navalle” ja suora linja Hangosta Enontekiöön ennenkuin löpö loppuu.
Kaipa nuo joskus tulevat.
Hakkuun robotointi ei välttämättä ole kovinkaan kaukana. Tuossa Gla puhui siruista.
Halvempi konstikin löytyy eli vanhan kunnon leimatöpsy. Luultavasti kone oppii äkkiä löytämään jollain värillä leimatun rungon. Varsinkin jos värissä on uraania mukana.
Väistely (pystyrungot) onnistuu jo leluiltakin, ruohonleikkureilta ja pölynimureilta.
Että robo-imurista vain piuhat traktorin servoihin ja menoksi.
Njaa. Ota tuosta selvää. tarmokas ja aikaansaava kaveri tuntuu olevan.
Sipoon jaon perusteella luulisin, että yrittää liittää muun Suomen Helsinkiin.
Metsäteollisuus voi olla kyllä hanskassa, kun kaikkien piäkonttorit ja konjakkihanat ovat lähihollilla.
Vantaa ja Espoo saavat ainakin kyytiä.
Luultavasti muusta Suomesta täysin vieraantunut ja lajinsa mukaisesti tykkää suurista kunnista, joissa komeat pytingit ja autot (himmennetyt lasit), joista voi vilkutella köyhille.
Ei taatusti tajua, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kuntaliitosten seurausta. Joka paikkaan on jono, tiet on hajalla, asunnot maksaa niin perkeleesti, kaiken maailman häiriköt päissään nurkissa ja poliisia saa metsästää.
Julkisissa hyyskissä (jos sellaisen löytää) on kyllä nykyisin paperia. Tosin on rullattu niin, ettei päätä tahdo löytää.
Tunnustan.
Olen Vaaran kanssa hiukan samaa mieltä. Aikanaan maataloustraktori-miehille pistettiin luu kurkkuun turhan äkisti. Reet ja siimat katosivat työmailta melkein yhdessä yössä. Siinä muutamalta pikkuinvestoinnilta meni pohja maakuoppaan.
Olis annettu kehityksen kehittyä omalla painollaan. Toisaalta, kidutustahan se oli fergulla ja traktorireellä ajella tukkeja.
Ei tuossa sinänsä mitään kummallista kuitenkaan. Ei maataloustraktori ole metsään tarkoitettu ja muuallakin (myös Ruotsissa, Kanadassa jne) on kehitys mennyt samaa rataa. Muilla aloilla on silti tehty työttömiä vielä enemmän.
Esim. kuorm-auton hiekkalava oli vielä 60 -luvulla 4 m3 ja se tehtiin enimmäkseen lapiolla, Nyt ei taida 10 m3 riittää ja kuskit ihmettelee, että mikäs se ”lapio” on, en ole kuullutkaan.
Suden jälki sanoopi: ”Olen aina ihmetellyt metsäyhtiöiden suurta valtaa nykyään.”
Ainahan noidan valta on ollut suuri ja useimmiten helkutinmoinen.
Mutta ”nykyään”. Ei läheskään niin suuri kuin menneinä vuosina.
Eikä tuossa ole oikein ihmettelyn aihettakaan. Olivat aikoinaan ainoat, joilta löytyi pesetaa. Lisäksi päättäjäpoliitikot taisivat olla järkiään melkoisia metsänomistajia.
Näkyy olevan kovasti tunteita herättävää tuo lehtipuu. Homma karkas mehtään, että kohahti. Hauska seurata, haistattelut ovat niin piristäviä.
Taitavat tosiaan olla nykyisin krantumpia noiden sekoitusten suhteen. Olihan sitä tietysti ennenkin, omalla laillaan, ja on aina ollut. Es.mer. Myllykoski osti kuidun 8 cm:n latvaan, jos oli pienempää pinossa, erotteli joskus ”tikut” pois.
Pahin moka sellun keitossa on kuitenkin tikkuviinan lopetus. Sitä suren. Sitten tehdään kaikenmaailman biodieseleitä (ravinnollista, mutta juomakelvotonta) ja etanolibensoja. Mikä vika oli tikkuviinassa.
Tilapäistarpeestahan tuossa kysymys. Ties vaikka löytyisi tilapäissiltakin.
Yhdellä naapurilla oli vähän aikaa käytössään ovela konsti. Mistä lie löytänyt, en tullut kysyneeksi.
Työkoneita ajellaan aina välillä kuorma-auton kyytiin ja siinä tarvitaan ajorampit. Naapurilla oli puron ylitys sellaisilla ja tavallista pidemmillä. Nykyisin siinä on ajoliuskat.
!0 metriä voipi olla liian pitkä matka, mutta 2 peräkkäin ja käännettävät ja asentoonsa lukittavat tukitolpat keskelle. Kun ei tarvitse on helppo kiskaista rannalle ja viedä muualle.
Tuskin kuitenkaan suurta kuormaa kestää ja ajaessa täytyy olla tarkkana. Vastuuta konstin toimivuudesta en ota ja kannattaa ehkä palkata duudsonit kuskiksi.