Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Aihelistassa on otsikko ”Ääniä” ja niitä on sitten listattu joka aiheen kohdalle.
Mistä hemmetistä ne ilmestyvät nuo ”Äänet”. Onko jossain joku nippeli, josta niitä annetaan.
Eipä tuolla mitään merkitystä meikäläiselle, mutta uteliaisuus alkoi poltella ja en löytänyt selitystä mistään..
Yhtä sun toista on ehdotettu hömötiaisen katoilun syyksi. Kaksi vielä puuttuu.
Väittävät talitiaista melkoiseksi tappajaksi. Kuulemma, jos laittaa kaksi talitinttiä samaan häkkiin melko pian on niitä siellä vain yksi. Tuskin suurempi tintti hömötiaisestakaan tykkää ja valtaa vähintään pesäpaikat.
Kauan tuo höppä on vähentynyt. En oikein usko, mutta oliso kyse vain luontaisesta kannan vaihtelusta.
Ei kannata ihmetellä pelkäästään hömötiaisen katoa. On sitä muitakin vähentynyt. Varpunen on jo mainittu, mutta mielestäni vähentyneet ovat myös pääskyset ja kottaraiset. Muitakin epäilen, mutta kun asun pääkaupunkiseudulla voi epäily olla paikallisharha.
Hyvä esimerkkikyselmä Visakallolta ja seurauksenan hyvä näyte täydellisestä luonnon lainalaisuuksien ymmärryksen puutteesta, joka monimuotoisesti kolisee viherkansan korvien välissä.
Lainaus Nostokoukku: ”Se on markkinataloutta. Kyllä Hesari on varsin hyvin tietoinen missä sen pääasiallinen tilaajakunta asuu ja mikä heillä on kanta metsien käyttöön. Ei Maaseudun Tulevaisuuden pääasiallinen tilaajakunta asu Helsingissä, mikä näkyy sen kirjoituksissa.”
Väärin, ei ole markkinataloutta, ja silloin kun Hesari aloitti lokakampanjansa (kymmeniä vuosia sitten) ei hesalaisten metsäkanta painottunut siten kuin nyt.
Toisekseen ei kukaan tiedä hesalaisten nykyistä metsäkantaa tai en ole ainakaan tietoinen, että se olisi joskus selvitetty. Sen puoleen epäselvä taisi olkla entinenkin kanta, mutta on varmasti muuttunut.
Olen ihmetellyt samaa kuin Timppakin. Paperista elävä aviisi ja jatkuva räkytys. Liekö joku muinoisista päätoimittajista telonut pyllynsä liian karkealla veskipaperilla ja laskenut sen metsätalouden syyksi.
Hesari on ollut kampittamassa metsätaloutta vuosikymmeniä. Sitä olen ihmetellyt, että miksi. Mikä on alkusyy Hesarin metsävihaan.
Lainaus Visakallo: ”Henputtajalle vastaan, että tarkoitin kasvukeskusten rakentamista, mikä luonnollisesti aiheuttaa luontokatoa. Jäljelle jäävää luontoa yritetään vastaavasti säästää ja varjella aivan kuten hemputtaja kirjoittikin.”
Sitä vähän epäilin, mutta tekstin saattoi ymmärtää toisin ja siksi innostuin. Vihjaisin kyllä myös rakentamisesta joka maailmaamme raiskaa.
Tuo maininta jäljelle jäävän suojelusta on kuitenkin hiukan niinku. Pääkaupunkiseudulla taitaa olla kyse enempi heitteillejätöstä kuin suojelusta. Kaupungit omia ryteikköjään joskus harventelevat, mutta enemmistö saa olla omillaan rauhassa ja monimuotoisuutta riittää.
Lainaus Visakallo: ”Mitä luontokatoon tulee, sehän on Suomessa vain pääkaupunkiseudun ja muutaman kasvukeskuksen ongelma.”
En oikein ole samaa mieltä. Olen asustellet pääkaupunkiseudulla kymmeniä vuosia ja en oikein puhuisi luontokadosta. Seutu on täynnä luonnon hoitoon jätettyjä alueita. Paljon niistä on peltoheittoja ja vastaavia puskikoita, monimuotoisuutta riittää.
Muutimme nykyiseen asuntoon 2013 ja ikkunan alla (n. 5 m) on kapea kaistale ikimetsää. Muutama reilusti yli satavuotias mänty, räkäisiä kuusia ja koivuja eikä ainuttakaan kantoa, lahopuutakin löytyy. Männyt ovat reilua tukkikokoa, mutta laatu puuttuu, mikä selittänee niiden säilymisen.
Missä sitä luontokatoa sitten?? Epäilen, että ei missään, näyttäkäöä todisteet. Niin, tietenkin rakentaminen ym. muuttaa luontoa, mutta onko se katoa.
Timppa ”kiitteli” Piia Elosen juttua Hesarissa. Minä kans. Käsittämätöntä vastuuttomuutta. Nainen vääntää luontokadosta peetä urakalla ja valtakunnan valtalehti sallii sen. Samaan aikaan ja sama porukka puhuu kauniita journalismin etiikasta.
Luontokato on nyt muotia, mutta näytöt puuttuvat kuten monimuotoisuuden vähenemisestäkin.
Varpusta kaipailevat ja onhan se vähentynyt. Taisin jo kerran kertoa, että muinoin niitä pyöri aina hevosen kaverina. Napsivat palleroista jyviä ja vissiin hyönteisiäkin. Vähenivät samaan aikaa kuin hevosetkin.
Maatalouskin on kehittynyt ja rakennukset. Ehkä ruokaa ja pesäpaikkoja ei ole enää riittävästä
Pääskysetkin ovat vähentyneet. Ei ole enää niin runsaasti kärpäsiä kuin ennen ja immeiset maalaavat räystäiden alustoja. Ei pysy pesä maalatussa laudassa.
Samat havainnot kuin Timpalla.
Lisään vielä muutakin. Punkkaan vakituisesti Espoossa. Vieressä (vaimon lisäksi) on metsittynyt alue, joka lienee joskus ollut jonkinlaisena hakamaana ja jonkinlaista peltoheittoakin löytyy.
On muuten lahopuuta. Metsittyminen on alkanut lehtipuilla ja puskilla, jotka nyt ne ovat tiensä päässä. Tilalle jää muutama ikimänty ja kuusikkoa. Ei siellä paljon hömötiaisia näy, pulitiaisia kyllä. Liito-oravan olen kyllä nähnyt.
Tuo metsikkö ei ole ainoa. Vastaavia löytyy pilvin pimein ympäri Espoota. Epäilen, että myös Vantaalta ja Helsingistä eli alue ei ole pieni.
Uskallan epäillä muidenkin asutuskeskusten ympäristöistä samaa piirrettä. Tosin niitä ei välttämättä pidetä metsinä koska ovat kaavoitetulla alueella.
Taas häiriinnyin, ei vissiin pitäisi. Telkussa joku viisas pouhotti kuinka hiilidioksidi lämmittää.
Että niinkö. Tietääkseni hiilidioksidi ei lämmitä yhtään mitään.
Tässä muotivouhotuksessa näyttävät perusasiat unohtuneen tai tahallaan vääristellään. Tietysti voin itsekin olla ihan tollo, mitä ei itse huomaa.
Yksi perusasia on ilmakehä, joka estää lämmön karkaamisen ties minne. Ilmakehän kaasuista osa estelee lämmön karkua paremmin, että sikäli lisääntyneen hiilen syyttelyssä lienee jotain perää. Sitä on kuitenkin ilmakehässä edelleen helkutin vähän (0,04% muistaakseni).
Mielelläni näkisin jonkun selvityksen siitä kuinka paljon kasvaneen ihmiseliöstön touhuilut ovat lisänneet lämmön tuottoa. Siinä voi olla ilmaston lämpenemisen perussyy, ei hiidioksidissa.