Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
#### –snip–
Niin tai näin, en kannata JK:ta metsässä.
Metsälakiin se pitää kuitenkin saada, että loppuu se marina ja saadaan mahdollisimman paljon metsää edes jonkinlaisen hoidon piiriin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 12 min sitten
Lähettäjä: Korpituvan Tanel i####Vastustan.
Ei metsälakiin erillismainintaa. Ei minkään menetelmän sallimisesta tai kiellosta (paitsi metsän hävittämisestä, ehkä).
Laissa riittää pelkkä uudistumisvelvoite, joka ei tietenkään ole ihan helppo määriteltävä.
Jatkuvan kasvatuksen nimeäminen virallisesti lakiin on viimeinen virhe. Sen jälkeen on perustettava ”Jatkuvan metsän kasvatuksen tutkimuslaitos (JMKTL)”.
Jos tuo lait nimetään lakiin, on seuraava kysymys, että mitä se semmoinen JK on. Nyt kun kysyt, et saa kahta samanlaista vastausta.
Varsin viisaat miehet aikanaan totesivat ns. ”metsänhoidollisen harsinnan” tai ”varsinaisen harsinnan” eli nykynimeltään ”jatkuva kasvatus” olevan p.stä. Ei onnistunut, ei sitten millään ja turha väittää, että eivät olisi tutkineet ja yrittäneet.
Surettaa kun olen jo iäkkäähkö enkä näe kuinka vuosien päästä huomataan, että joku on kusettanut raskaasti.
Sinänsä Kujalan rökitys jäykisteleville organisaatioille oli ihan paikallaan, että kiitos.
Sitten muuta. Gla toteaa ”Eri asia sitten on se, jos nykyinen lainsäädäntö tulee ongelmaksi hoitomenetelmien suhteen.”. Tätähän nuo jk-kansalaiset (en väitä Gla:ta jk-kansalaiseksi) ovat valehdelleet ja sitten on mm. Metsälehdessä kuvia jk-metsistä. Niin että kuinka. Mitä se nykylaki on estänyt.
Jani toteaa, että kirjasessa ”Metsän jatkuva kasvatus” on järkevän tuntuisia laskelmia. En luottaisi noihin. Valtosen laskelmat taitavat perustua kunnollisiin (hyväksyttyihin) kokeisiin ja lienevät lähempänä totuutta.
Sinänsä eivät taida mitkään laskelmat olla kovin luotettavia. Luontaisen uudistumisen biologia kun on pahasti hakusessa edelleen. Hauskoja pikkutietoja tippuu aina joskus, kuten se, että puu saattaa estellä tehokkaasti muiden kuin omien jälkeläistensä ravinnon saantia.
Jk-metsän korjuun kalleuteen (oletettuun) tuijotetaan liikaa. Ongelmat ovat muualla, kuten uudistumisessa, taimikon hoidossa, täydennysistutuksessa, ymv.
No hyvä on, hyvä on. Suostun.
Pannaan järeyttä lisää, mutta kunnolla. Kaksi moottoria kunnon väännöillä. Kaksi kuskia ja kaksi kaato- ynnä katkontapuomistoa. Toinen kuski hoitaa vasemman puolen ja siirron, toinen oikean puolen ja valvoo keskellä olevaa hakkuria, joka silppuaa latvat ja oksat. Ei keiku kone kun on varsi molemmilla puolilla.
Ajokoneet tuo tullessaan lisää löpöä ja vievät tuotoksen mennessään.
### Sadetusta metsälle kuivana kesänä? Onko kukaan tehnyt?
Paremman puunkasvun lisäksi voisi tulla lujasti herkkutatteja ja sieniä?
Lähetetty: 12 h, 25 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ####Saatan muistaa väärin, mutta vuosia sitten hommaa taisi testata Olavi Laiho Metlan Parkanon tutkimusasemalta.
Taisi kokeilla myös kuivan kankaan pinnan muokkausta ja huomasi, että kasvu parani???
Tekopohjavettäkin on taidettu yrittää eli huljutettu metsään pirusti vettä. Noiden tuloksiakin varmaan jossain on.
Tuskin kastelu kuitenkaan kannattaa. Jaa, no noista tekopohjavesihommista jäi mieleen, että taisi metsä rehevöityä aikalailla. Jos rehevöityminen kestää kastelun lopetuksenkin jälkeen, voi kannattavuuskin olla lähellä.
”suorittava porras” on oikeassa. Painava kaatopää keikauttaa koneen.
Mutta missä tuo on sanottu, että se on vietävä kauas ilmassa tai ilman ylimääräistä tukea. Konsteja kyllä löytyy, jos asialle ruvetaan, eikä tarvitse konetta järeyttää.
En nyt tarkoita edes muinoisen Vammaksen vastapainoa, mutta löytyy tukijalkaa, apupyörää, jne.
Pikkuisen kun rollaattoria muokkaa, niin jo alkoi tapahtua.
Aloittaja kertoo: ”PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.”
Myönnän en vieläkään tajua miksi poimintahakkuussa vaadittaisiin nykyisiä järeämpiä koneita.
Vaaditaan ehkä nykyistä nopeampia ja ulottuvampia, mutta järeydellä noita ei ratkaista.
Myönnän. Oudosti särähtää tuo määre ”biotalous”. Mitä tuolla sitten tarkoitetaankin.
En löytänyt enää yhdessä keskustelussa esitettyä, hiukan vastaavaa vihjettä.
Molemmat kilkuttaa. Menevät ohi ymmärryksen joko minulta tai ajatuksen esittäjiltä.
Onhan joitain tyyppejä, jotka ”syövät rautaa ja paskantavat kettinkiä”, mutta me tavalliset tallaajat. Leipää, pihviä, hirvenlihaa, jne. Vaatteet on puuvillaa, jne. Tulee kummallinen olo, onko unohtunut mistä ihmisten hyvinvointi on alkujaan ja pysyy.
### Hemputtaja harrastaa ironiaa. Parempi strategia olisi tietysti käyttää kasvillisuuden parempi kasvunopeus hyödyksi POISTAMAAN hiiltä kierrosta. Merien kyky sitoa hiiltä on ilmeisesti pienenemään päin, joten kasvillisuus, bioenergia ja hiilen poisto savukaasuista ovat kaikki tärkeitä.
Sille suomalaiselle joka keksi hiilen poiston menetelmän, voisi ehdottaa Nobelin kemian palkintoa.
Lähetetty: 1 h, 9 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ####Tuota noin tuota noin. Oletkos varma, että kyse oli ironiasta.
Erehdynkö vai tarkoitatko tosiaan, että hiilidioksidin lisäämä kasvu käytettäisiin hiilidioksidin poistoon.
Jos väite (satelliittimittauksiin perustuva?) poltsin rehevöitymisestä pitää paikkansa, kyse on merkittävästä ilmiöstä, joka on syytä ottaa vakavasti.
Näyttö hiilidioksidin aiheuttamasta lämpiämisestä näyttää puuttuvan (Vihreän Langan todistukset eivät kelpaa). Sijaan on vihjeitä lämpiämisen aiheuttamasta hiilidioksidin lisäyksestä ja pilvien lämmitysvaikutuksesta. Jotkut väittävät jopa auringon aktiivisuuden olevan syypää (siis auringon, mikä yllätys).
Härskisti väitän edelleen, että vuosimiljoonaisten hiilivarastojen purku ei välttämättä ole haitta vaan siunaus. Hiilen varastointi on puhdasta huuhaata. Luonto on siinäkin lajissa paljon tehokkaampi.
Rehevöitymiseen on taatusti monta syytä kuten Kari M. totesi.
Palaanpa tuohon hiileen. Tuli mainittua tuosta havainnosta (?), jonka mukaan maailma on vihertymässä ja syyllinen on hiilidioksidi.
Oisko tuo hiili hiukan rajoittava tekijä, joka vähentää viherrystä (ei viherpolitiikkaa). Jos aihetta ”ilmaston muutos” ajatellaan hiilen puutteesta päin, tuleepi hassu tulos.
Ikiaikaisten hiilivarastojen (fossiiliset polttoaineet) poltto ei olekaan haitaksi vaan hyödyksi. Vuosimiljoonia varastoon ja kasvien tavoittamattomiin uponneet hiilet saadaan takaisin luonnon kiertoon.
Maapallo vihertyisi (siis kasvia lisää, ei viherpiipertäjiä). Ei se silti ilmaston muuttumista estäisi. Ehkä lämpiäisi, kun haihtuminen lisäisi pilvisyyttä ja sataminen taas lisäisi kasvillisuutta – omalta osaltaan. Happeakin voitaisiin saada lisää.
Niin, että siskot ja veljet – utua putkeen. Teemme sillä hyvän ympäristöteon.
Palataanpa välillä tähänkin, kun niin paleltaa kiinalaisia.
Sellainen moguli kuin Rupert Murdoch on alkanut hiilidioksidin haukkujien moittijaksi. Vääränkielinen uutinen aiheesta on osoitteessa: ”http://www.dailymail.co.uk/news/article-2258201/Rupert-Murdoch-goes-war-environmentalists-Twitter-claims-fossil-fuels-making-world-greener.html” (ei sisällä ainuttakaan välilyöntiä, mutta tekstissä näkyy ainakin 3 poistettavaa).
Reilusti lyhentäen väittää, että hiilidioksidi muuttaa maailmaa vihreämmäksi ja satelliittimittaukset jo tuon todistavat.
Mielenkiintoinen väite/tieto. Tälläkin palstalla on arveltu Suomen metsien rehevöityneen ja veikkailtu syyksi yhtä sun toista. Entäs, jos syy onkin parantunut hiilitase.
Vuosimiljoonia hiiltä on hautautunut pois käytöstä. Oisko noin, että kun sitä nyt palautellaan takaisin kiertoon, kasvit innostuvat.