Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 1,254)
  • hemputtaja

    ### Erona nykyaikaan vaan on se, että nykyään pitää olla 350 euron arvoinen muovirakenteinen kompostori, jotta homma olisi mahdollista. Tulee siinä perunankuorille hintaa.
    Lähetetty: 6 min sitten
    Lähettäjä: Gla ###

    On myös hienompaa käyttää määrettä ”biotalous”. Maa- ja metsätalous -määreissä on ikävä landepaukun maku (=turvenuija).

    Ehkä tämä urbaani määre sitten on hiukan laajempikin. Sisältää myös kerrostalossa kukkaruukuissa kasvatetut yrtit tai katolla rehottavat marjapensaat ja nauriit.

    hemputtaja

    Tässä hiljan tunnettu mediamoguli ja kelmi Murdoch nosti kissan pöydälle. Ilmoitti, että satelliittien mukaan maapallo on vihertynyt ja siitä voidaan kiittää hiilidioksidia, joka on hyödyllinen ei vahingollinen. Kasvihuoneissahan tuo on kyllä todistettukin.

    Hupsista. Kun jää miettimään, on sillä hilkulla, että Murdoch on oikeassa. Vuosimiljoonia hiili on varastoitunut maahan pois kasveilta. Ettei tuosta vain olisi nykyisin pulaa.

    Voi myös tuumailla seurausta. CO2:n lisäys lisää kasvillisuutta ja haihduntaa. Happeakin voi tulla lisää. Haihdunta taas petraa ilman kosteutta ja sateita. Vesihöyry pitää lämpimän kaapissa. Että voi taas Sahara aloittaa vihertymisen.

    hemputtaja

    ### Joskus 90 luvulla Kainuussa oli sieni boomi. Tutustuin työni puolesta yhteen sen aktivisteihin.
    Hän kehitteli sienirihmastoalustaa mm. kanttarellille, mustalle torvisienelle ja suppilovahveroille.
    Niitä hän istutteli omille mailleen. taisi saada jonkinlaisia tuloksiakin.
    Nyt asia lienee hautautunut unholaan koska hän muutti paremmille sienimaille jo toistakymmentä vuotta sitten.

    Lähetetty: 25 min sitten
    Lähettäjä: 6 m3 ###

    Vahinko, teki taatusti hyvää työtä. Saattaa jossain olla tuloksiakin, mutta ota tuosta selvää.

    Onhan Metsälehdessäkin ollut joskus ohje korvasienen kasvatuksesta. Taisi olla mallia kuoppa, sanomalehtiä (peitettävä) ja maanpinnan putsaus kuopan ympäriltä.

    Tuo sienirihmaston siirto on luultavasti muutenkin kokeilun arvoinen. Jossain Tiede -lehdessä/2012 oli juttu puiden konsteista (mm.). Siinä arveltiin esim, että puut näyttäisivät hamuavan sienirihmaston haltuunsa eivätkä luovuta sitä kuin omille sukulaisilleen. Sienirihmaston istutus taimille voisi siis olla pieni ravinnesysäys.

    Muutenkin tuosta kasvien olemisesta on tippunut viime vuosina kaikenlaista odottamatonta. Lähinnä sellaista, että pöljän maineen saa jos jossain seurassa niitä kertoo.

    hemputtaja

    ### Onko ennakkotapauksia sieni tai metsämarjaviljelmästä ja sen rajaamisesta jokamiehen oikeuden ulkopuolelle?

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 2 h, 11 min sitten
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli ###

    Tekisi mieli väittää, että on, mutta kun en tiedä. Taisi Metsäntutkimuslaitos joskus kokeilla hillan kasvatusta jotenkin (Huikari?), mutta varma en ole.

    Mielenkiintoinen aihe kieltämättä. Äkikseltään luulisi menevän heti jokamiehen oikeuksien ohi kun tekee joitain viljelytoimia ja omalla maallaan. Olivat sitten mitä tahansa.

    Kasvatus kuin kasvatus ja ei ole enää luontaista, mikä lienee jokamiehen oikeuksien yksi peruste. Epäilen, että jokamiehen oikeus loppuu, jos vaikka lannoittaa metsäkuviotaan ja tavoittele sillä parempaa marja- sienisatoa.

    Ei vain taida kukaan tietää millä pitäisi lannoittaa, että valoisuutta lisäävä harvennus voi olla varmin konsti.

    Luultavasti verottajakin innostuu. Omalta maalta kerätyn, kasvatetun metsämarjan tai sienen myynnistä tulee veronalainen tulo.

    Onneksi verottaja ei ole vielä kehdannut väittää metsämaan muokkausta korvasienen viljelyksi.

    hemputtaja

    Eihän tuo mikään uusi asia ole, mutta ei kais sitä pelkkään suppilovahveroon kannata tuijottaa.

    Kasvaa siellä metsässä muitakin sieniä ja joskus marjojakin.

    Kasvavat sitäpaitsi hakattiin eli ei. Jotkut jopa paremmin hakkuun ja muokkauksen jälkeen.

    Ne nyt eivät kuitenkaan ole metsänomistajan tavaraa.

    hemputtaja

    Myönnetään, julkisuus tekee gutaa ”hyvä veli” -jengeille. Eritoten, jos jatkona on myös kunnon toimenpiteitä. Aloitus on ainakin vireillä, ellen erehdy.

    Jään odottamaan, mitä tapahtuu. Jos epäilyissä on perää, niin eikös siellä ollut joku karhutarha. Munat voi viedä sinne ruuaksi.

    hemputtaja

    No, mihinkäs toimenpiteisiin sitä on ryhdytty.

    Jos väitteet pitävät paikkansa, vähintään selvityspyyntö tai valitus lääninhallitukselle.

    Se että tänne ilmoittaa, ei ole näyttö epäselvyyksistä tai muista venkoiluista.

    hemputtaja

    Tuota. Putosin kärryiltä.

    Mitä teksteillä on tekemistä otsikon ”Kaupunkimetsänomistus kyseenalaistettiin”.

    Ymmärsinkö oikein, että Kuusamon kaupunki on myynyt alihintaan metsiään. Silloinhan on kyse rikoksesta eli kaupunki on pantava vastuuseen vai myikö tuo länsmannille.

    Vai tarkoittaako otsikko, että Kuusamon kaupunki tai kaupunkilaiset eivät passaa metsänomistajiksi.

    hemputtaja

    Taitaa olla kyseessä Keski-Euroopalainen, todellinen laatupuun kasvatus.

    Voisihan tuota Suomessakin yrittää ja varmaan moni yrittääkin. Lähtöasetelma vain on paljon heikompi.

    Suomessa taitaa olla nuusaa kasvattajista, jotka tuohon pystyisivät. Metsähallitus ja firmat saisivat kyllä kokeilla. Ties vaikka kokeilisivatkin.

    Yksityispuolella muutama kartano voisi tuohon pystyä. Muuten kyllä voisi viimeistään perikunta pyyhkiä pyllynsä papan suunnitelmilla. Perikunnan viherpiipertäjä vielä itkisi kuinka pappa on pilannat hyvän jk-metsän ja ryhtyisi korjaamaan.

    Alkuun (siis 100 vuoden päästä) myös kertyvän laatupuun joutuisi myymään Saksaan (kuten taidetaan tehdäkin – pienessä mitassa). Täällä on liian pieni kysyntä.

    hemputtaja

    ### –snip—
    Mitä yhteistä on nykyajan yläharvennus /erirakenteismenetelmällä
    ja kaukana historiassa käytetyllä. Ei niin yhtään mitään.
    Nykyään metsälaki asettaa omat vaatimukset jäävän puuston määrälle ja laadulle, ei siihen uutta lakia tarvitse edes odottaa.

    Kuten Rane sanoo, on niissä Mh vanhoissa hakkuujäljissä korjaamista ollutkin, ne vaan kuuluu osana Suomen selviytymistä
    vaikeista ajoista.
    Lähetetty: 2 h, 2 min sitten
    Lähettäjä: relaskooppi ###

    Asian voi kysyä toisinkin. Miten eroaa ns. ”jatkuva kasvatus” ”varsinaisesta tai metsänhoidollisesta harsinnasta”.

    Tietääkseni ei mitenkään. Molempia sovellettiin vielä sotien jälkeen ja turha yrittää väittää, etteikö niitä olisi tutkittu ja vakavasti yritetty saada toimimaan. Eikä pelkästään Suomessa.

    Ei se harsinnan historia siis niin kaukana ole, Pitkä se kyllä on. Jo neandertali esi-isämme sen taidon osasivat.

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 1,254)