Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
### –snip–
Ihan hyvä, jos tosiaan suhtaudut joihinkin ojiin tuolla lempeydellä. Luulisi, että mesimarjakaan ei siitä ainakaan suuremmin pahastu. Myös hurmaava Geum rivale, joka ei enää kuulu Rubusten sukuun, mutta on kuitenkin samaa Rosaceae-heimoa, viihtyy sekin pienten ojien varsilla, mutta ei se mitään kanavia kaipaa.
Lähetetty: 2 h, 5 min sitten
Lähettäjä: kisi ###Paino sanalle ”joihinkin”. Vihaan tuota perkeleen ennallistamis vouhotusta. Siinä lähtevät taas palanneet hillat ja mesimarjat ja muutenkin on enenpi vahinkoa.
Yksi syy mesimarjan vähenemiseen voi olla tuo arveltu yleinen rehevöityminen. Ei pärjää kilpailussa, kun lisäksi lehmät ja ojan varret ovat hävinneet.
### Jos JK pidetään poissa juurikääpämetsistä, minne se ei lainkaan sovi, ovat muut riskit hallittavissa. Puustopääoma on JK metsässä alhainen ja koostuu nuorista elinvoimaisista puista, mikä vähentää tuuli ja hyönteisriskejä. Prof.emer. Veikko Koski on kirjoittanut että puiden perimän heikkeneminen ei ole vakava riski sekään, koska puut tuulipölytteisinä vaihtavat geeniainesta tehokkaasti metsiköiden välillä.
Lähetetty: 1 h, 49 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###En menisi vannomaan. Tarvitaan melkoinen annos tervettä järkeä ja työtä.
Kannattaa muistaa, että ”Harsintajulkilausuman” allekirjoittajat eivät olleet enää mitään märkäkorvia. Takana oli pitkä sarka metsäalan käytäntöä ja tutkimusta. Ja yllätys, yllätys, nimenomaan harsinta- eli jatkuvan kasvatuksen metsissä. Niitä kun ei juuri muita ollut.
Läpi meni tuo melkoisen merkittävä julkilausuma eli hemmetin moni muukin oli huomannut, että ollaan väärässä junassa. Muuten ei olisi ollut mahdollista.
Sen puoleen, uskon, että joissain tapauksissa onnistuu ja joskus on jopa pakko.
### Näitten kotisuus ja neuvoisuushommien kanssa on oltava tarkkana. Mutta onhan se vähän outoa, että on kahdet vermeet..? Vähemmästäkin menee sekaisin.
Muistan sitten väärin, kun oli sellainen muistikuva, että hemputtaja olisi kerskunut jopa viime kesänä keränneensä sankkotolkulla lakkoja. Sanotaanko muuten lakkaa eli suomuurainta jossain päin ”valokiksi”? Never heard.
Lähetetty: 42 min sitten
Lähettäjä: kisi ###Tarkkana on oltava juu, näiden sukupuolielinten eli kukkien kanssa. Taitaa kuitenkin olla enempi yleistä, ellei peräti yleisintä, että kasvien sukupuolielimissä on molemmat vehkeet.
Itsellä on vain yhdet.
En ole tosiaan kehunut valokkisaaliilla. Viime kesänä monta ämpärillistä jäi keräämättä, kuten muinakin kesinä.
Sen taisin kerran mainita, että en viitsi ojia aukaista kun pieni valokkiläntti taas häviäisi ja hiukan vielä ojat toimii.
### Lakka, Rubus chamaemorus ja mesimarja, Rubus arcticus ovat samaa sukua. Hemputtajakin armottomana lakanhaalijana tietää, että lakkoja ei aina tule, vaikka kukkia olisi miten viisiin ja säät suosisivat pölytystoimia. Lakka on kaksikotinen kasvi eli emit ja heteet ovat ERI kukissa. Marjat kehittyvät emikukkiin. Lakka on siis kaksikotinen eli yksineuvoinen.
Mesimarjalla on ymmärtääkseni kylläkin kaksineuvoiset kukat eli periaatteessa kaikkiin kukkiin voisi tulla marja, jos löytyisi toisen yksilön siitepölyä hedelmöitykseen. Siis se itsepölytys oli se ongelma.
Täytynee ottaa keväällä lapio matkaan ja siirrellä mesimarjan maavarsikkoa ja rönsyjä eri paikoista oletetuille otollisille kasvupaikoille ja jäädä sitten odottamaan vesi kielellä ristipölytyksen tuloksia. On se sen vaivan arvoista.
Lähetetty: 17 h, 14 min sitten
Lähettäjä: kisi ###En ole armoton lakan metsästäjä. Kivinen rähmämarja, jota saa poimia yksitellen. Vähemmästäkin selkä katkee.
Taisin sotkea noita termejä ”kaksi- tai yksikotinen” sekä yksi- tai kaksineuvoinen”.
Mesimarjassa on siis isi- ja äitivermeet samassa kukassa ja valokilla isi- ja äitikukat ovat erikseen ja joskus – penteleet – ihan eri soilla.
### Kuka yleensä laskee missään pieniä ulos yksikseen,kaupungissakaan?
Suden ansiolista on nolla ihmisten syönnin suhteen joten turha hysteria pois. Mitkään 1800- luvun tilastoinnit eivät ole luotettavia koska ihmiset jättivät eitoivotut lapsensa heitteille ja katosivat ”suden ansiosta”.
Lähetetty: 40 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ###Kyllä niitä aika pieniä lasketaan ulos – kaupungissakin. On aina laskettu ja on pakkokin. Kyllä ne useimmat ekaluokkalaiset saa tapsutella kouluun ja takaisin ihan yksin, jos koulu on säädösten mukaisella etäisyydellä.
Koulukakarana koirat tuppasivat olemaan irti. Niitä laumoja tuli usein vastaan koulutiellä. Ei tuntunut kovin turvalliselta, vaikka en ole koskaan koiria pelännytkään. Enkä susiakaan sen puoleen.
Vieraat koirat ja sudet eivät kuulu talon pihalle, ei sitten varmasti. Ei varsinkaan silloin kun on pieniä lapsia.
Kurkistinpa linkkiä, kiitiosh, kun kiinnosti lisääntyykö samoin kuin suomuurain. Ei lisäänny, on kaksikotinen, mutta lisääntyy myös maaversoista.
Toisin sanoen laaja kukkiva mesimarjasto voi olla samaa kasvia ja kun itsepölytys ei kuulemma onnistu – ei näy marjokaan. Saatan tietysti olla väärässä.
Jospa marjoja alkaisi ilmestyä kun kuskaa jostain muualta mesimarjan taimia kaveriksi.
#### Voi hyvä tavaton hemputtaja, 60-luvulla viimeksi näit!?! Millainen paikka se sitten oli, jossa oli vieläpä runsaasti mesimarjaa?
—snip—
Lähetetty: 2 h, 25 min sitten
Lähettäjä: kisi ####No ei nyt ihan noin pahasti ollut. Tarkoitin, että se oli silloin, kun näin viimeksi kunnon satsin.
On noita muutamia kouran pohjalle kertynyt senkin jälkeen.
Oli hiekkatien ojanreuna. Hiukan narskui hampaissa.
Tulihan noita penskana syötyä ja joskus harvoin aikuisenakin.
Olen tulkinnut mesimarjan katoamisen johtuvan liikkumispaikkojeni muutoksesta. Menetetyksi en usko.
En tiedä erehdynkö, kun oletan varsinaisen marjomisalueen alkavan Etelä-Pohjanmaalta ja itäraja on sitten Pohjois-Karjala. Etelässä ja pohjoisessa kyllä on kukkia, mutta enpä ole marjoihin törmännyt.
Viimeksi olen nähnyt marjaa reilusti 60-luvulla Pohjois-Karjalass ja sitä oli paljon.
Salaojitus ja laiduntamisen väheneminen lienevät marjaa vähentäneet.
Parhaiten tuota saa nestemäisenä Alkosta. Ei tarvitse roskia poistella eikä kiviä syljeskellä.
Niinh.
Ilmaston muutos saattaa lisäksi kasvattaa hirvellekin komeat nahkasiivet, myyristä puhumattakaan.
Pinta-ala- eli tuottoverotuksesta luopuminen oli tarpeeton töppäys. Luultavasti Sailaksen ”super”porukan töppäyksistä yksi.
Turha sitä on kuitenkin takaisin haikailla. Mennyt mikä mennyt ja nykyinen järjestelmä toimii vähintään yhtä hyvin.
Jatkuvan kasvatuksen ”uskovaiset” tietenkin kohta vaativat itselleen pienempää veroprosenttia, kun ovat niin ilmasto- ja luontoystävällisiä.
Tuottoverotuksessa olisi ollut kyllä kehitysvaraa, mutta metsäläisetkin olivat vuosien mittaan lipsahtaneet uskomaan hommaa huonoksi, että ”kepeät mullat” vaan pinta-ala verotukselle.