Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
#### Lautakunnan biologian jaoksen puheenjohtaja Jorma Paranko osoittautuu sivistyneeksi mieheksi. Hän ei enää heittele sellaisia kapuloita, jotka saattaisivat saada aikaan älinää:
”Metsäväen olisi syytä katsoa peiliin. – – – – Hyvässä vastauksessa asiaa pohditaan biologian, ei huippumetsätalouden kannalta.”
http://www.hs.fi/kotimaa/Biologian+
vastaava+ylioppilastutkintokiistast
a+Mets%C3%A4v%C3%A4en+syyt%C3%A4+ka
tsoa+peiliin/a1364092826022Lähetetty: 27 min sitten
Lähettäjä: kisi ####Että peiliin. Katsoin jutun, ei sanonut peilin väriä.
Taisi kyllä olla vihreä.
Sivistystäkin on montaa laatua. Paranko edustaa niistä yhtä.
Sanoi mitä tahtoi, kysymys on johdatteleva, harhaanjohtava, asenteilla kuormitettu ja – perinteiseen tapaan – metsäalaa syyllistävä.
Kas perhana. Vastausyritykseni katosi. Painoin vissiin väärää nappia. Yritänpä uudestaan.
Timpan vastaus on hyvä.
Silti, kysymys on varsin härski osoitus harhautuksen perillemenosta. Ylioppilaskirjoitusten kysymys!!!!
Itse vastaisin jotenkin näin:
————-
”Varsinaista tehometsätaloutta ei Suomessa ole. Termi on saanut nykyisin kielteisen ja harhaanjohtavan merkityksen, mikä on seuraus hyvin pitkää jatkuneesta yksipuolisesta ja huomattavan suurelta osin jopa virheellisestä tiedottamisesta.Seuraus on, että kysymyksen määrettä ”tehometsätalous”, tässä tapauksessa, ei voi ymmärtää ilman, että kysyjä selittää, mitä sillä tarkoittaa.
Myös kysymyksen aihe ”monimuotoisuus” on varsin ongelmallinen. On olemassa aatteellisesti järjestyneitäkin ryhmittymiä, joiden mielestä metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden. Suomessa tuhoa ei kuitenkaan ole pitävästi osoitettu metsätalouden syyksi. Kieltämättä monimuotoisuus vähenee metsien peitteisyyden lisääntyessä, mutta onko se metsätalouden syy. Myös luonnon metsissä monimuotoisuus vähenee iän myötä.
On myös näyttöä, että esim. avohakkuu ja muokkaus lisäävät monimuotoisuutta”.
———–
Jos abi-raukka erehtyy vastaamaan tuon luontoisesti, puhuu hän vastoin viherkansan ja sen myötäbeesaajien varmaa mielipidettä. Luultavasti myös vastoin kysymyksen asettajan ja vastauksen arvioijan/tarkastajan mielipidettä.Tuo esimerkkivastaus on oikein, mutta annappa se. Raastuvasta joudut arvosanasi hakemaan ja luultavasti myös saat, Siinä määrin omituinen tuo kysymys on.
Toivottavasti kysymyksestä valittaneet (esim. UPM) eivät jätä aihetta tähän. Kysymystä/vastauksia ei voi käyttää tutkinnon arvioinnissa.
#### Eipä niitä suositella korjattavaksi,vaurio kohtaa ei saa enää korjattua vaatimukset täyttäväksi,työsuhteessa oleva metsuri saa kyllä uudet tilalle,tai on saatava.
Lähetetty: 4 min sitten
Lähettäjä: e-h ####Niinpä. Lisäksi voi käydä huonosti seuraavan vahingon korvausten kanssa.
Vakuutusyhtiö voi tulkita, että jalka jäi metsään koska oli korjattu housuja ja niiden suojauskyky huononi oleellisesti.
Eri asia tietysti, jos viiltosuoja on vaihdettava/vaihdettu ja vain kankaan reiän paikkaa.
Mitä tuohon korvaukseen tulee, niin mikäs estää kokeilemasta. Vahinkoilmoitus netin kautta on nykyisin aika yksinkertaista. Aika hinnakkaitahan nuo housut ovat, mutta halvempia kuin hyvä puujalka.
#### Vai ei ole sertifioinneilla mitään tekemistä vihreitten kanssa. Hehän tälläisiä hömpötyksiä ovat alkaneet vaatia ja ovat kuin haukat vahtimassa ettei setifioimatonta puuta ole liikkeellä. FSC sertin rahojen jäljet johtavat suoraan kreepiisin terroritekoihin.
Pitää yrittää katsoa asioita siltäkin puolelta, jota ei propagandassa mainosteta. Toisin sanoen ei saa olla liian sinisilmäinen.Terveisin: Korpituvan Taneli ####
Näin on marjat.
Tuo FSC se taitaa olla noista vanhempi ja nimenomaan jonkun kansainvälisen järjestön masinoima (Qriinbiisi?). Oli muistaakseni viritetty alkujaan tropiikkiin.
Kauhealla voimalla sitä sitten alettiin työntää myös Suomeen ja samaan aikaan kerrottiin – ympäri Eurooppaa – kuinka täällä raiskataan metsiä ihan viimmosen päälle. Oraviltakin puuttui perskarva, kun ainoa istumapaikka olivat pihkaiset kannot.
Vastaiskuna sitten vetäistiin tuo PEFC-certifikaatti, joka ei taida olla viherhörhöjen vaan metsäläisten ikioma innovaatio.
Oikeaa tarvetta ei olisi ollut eikä ole vieläkään. Viherpörhöt vain saivat metsäalasta niskaotteen tiedottamisessa joskus 60-luvulla. Siitä pitäen on ollut pakko niellä paljon turhaa ja kallista p:tä.
Niin on mennyt läpi, että nuoremmat metsäläiset eivät enää tiedä, että silmään on pissitty.
#### Hoitaahan noita sertejä myös metsäpalveluyritykset. Esim. omani on sertifioitu molemmista, mhy:ltä ja metsäpalvelun tarjoajalta.
Lähetetty: 22 h, 53 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ####Juu, mutta heilläkin on takanaan certifioitu certifikaatti tms. Tuskin heillä on ikiomat.
Certifiointi on Suomessa pakkopulla, jonka vihreät ovat onnistuneet työntämään kurkkuihimme. Tavoite on vain ja yksinomaan päästä hallinnoimaan (ujuttamalla) Suomen metsiä.
Meillä on hyvät metsälait, jotka käyvät certifikaatista, jos halutaan pysyä asiassa. On myös hyvä ja suht’ voimakas järjestelmä lakeja valvomassa.
Väitän, että ns certifiointi kuuluu lain valvojille, ei joillekin ulkopuolisille maksun kerääjille tai viherkomentotalouden kaadereille.
On jo muutenkin aika vetää hiukan takaisin metsäihmisille tuota asiattomaan suuntaan valunutta päätösvaltaa.
Valkonen puhuu täyttä asiaa. Taitaa tosiaan olla aiheellista ja varsin tärkeää.
Eikös tuo PEFC-sertifiointi ole kreenbiisistä riippumaton ja siksikin erittäin tärkeä.
Ehkä siirto esim. metsäkeskuksille onnistuisi, mutta on hieman epätodennäköinen. Tuskin Mhy:n tuleva kattojärjestökään on rahoissa rypevä ja mahdollisesti rasitteinen, että on hiukan pattitilanne.
Metsäkeskusten rooli liittyy metsälakien valvontaan ja myös metsätalouden edistämiseen. Tekisi mieli väittää, että heidän velvollisuutensa on kehittää certifiointi -järjestelmä ja myös valvoa sitä.
Oikeastaan metsäkeskukset valehtelevat, jos kehtaavat väittää, että certifiointi ei kuulu heille.
Ovat Suomen metsäläiset aika selkärangattomia, jos päästävät ulkopuolisen ja ulkomaisen tahon valvomaan Suomen metsiä ja vielä maksavat siitä hyvästä.
### Metsän jatkuva kasvatus-kirjassa sanotaan, että kyse on ihan eri menetelmästä kuin ennen. Kyllä siinä kelpaa omistajana kirjaviisautta motokuskille jakaa.
Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 2 h, 27 min sitten
Lähettäjä: Gla ###En ole mainittuun opukseen tutustunut. Jos siellä noin sanotaan, on kyse rehellisestä valheesta, minkä varmaan jo tiesitkin.
Kyllä nuo esi-henkilömme taatusti kaikki konstit ehtivät kokeilla ennen kuin löivät hanskat tiskiin.
Sikäli on aika voinut muuttua, että nykyiset metsänomistajat ovat asenteiltaan ja tiedoiltaan merkittävästi valistuneempia. Vannomaan en kuitenkaan mene.
Tuosta 15.03.2013, Timppa -laskelmasta. Kun on tuo laskupääni ollut aina vähän heikko, niin jäi vaivaamaan.
Eikös tuo netto olisi syytä laskea veron jälkeen. Nyt näyttää siltä, että verotusta ei ole huomattu ollenkaan.
Jatkuva kasvatus/myynti näyttäisi laskelmassa olevan verotonta tuloa, mikä on tietysti seuraava tavoite, mutta silti.
Muutenkin tuntuu unohtuvan verotus. Laskelmissa jatkuvat kasvattajat ovat saavinaan tulon ilman kuluja ja verotusta, jaksolliset unohtavat, että metsätalouden kustannukset ovat vähennyskelpoinen kulunki.
Sen puoleen unohtavat näköjään jk -intoilijatkin mielellään, että verovähennyksiä saa tehdä (eivät ole pakollisia, tietenkään)
Olen tainnut mainita huomauttaa ennenkin, mutta toistan taas.
Harsintajulkilausuma on vuodelta 1948.
Sen allekirjoittajat olivat opiskelleet ja urautuneet aikana, jolloin tuo ns. jatkuva kasvatus eli harsinta oli lähes ainut menetelmä.
Tutkijoina olivat yrittäneet saada harsintaa toimimaan, kuten myös käytännön metsäammattilaiset. Päämenetelmiä kutsuttiin nimillä ”varsinainen harsinta tai metsänhoidollinen harsinta”. Turha väittää, että eroavat jk:sta.
Eivät siis onnistuneet ja löivät hanskat tiskiin. Vastustus taisi olla aika vähäistä ja tulos näkyy myös aloittajan mainitsemassa Metsälehdessä. Kärkkäisen laittamasta kuvasta näkee tukin hakkuiden lisääntyneen melkoisesti noista ajoista.
Kukaan ei kiellä yrittämästä ja varmasti onnistuu monessa tapauksessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo esimetsämiehet eivät olleet tolloja, minkä jk-profeetatkin hyvin tietävät.
Liikaa on valitettavasti. On ollut jo kauan. Se vain on peruselinkeino ja siihen on aika paha puuttua.
Kauhean metsäkuoleman aikoihin puut voivat huonosti ja Kuolan saasteita syyteltiin suureen ääneen.
Pahimpia syyllisiä olikin poro. Heti itärajan poroaidan takana oli puolimetrinen jäkäläpatja. Kotomaassa vain rippeitä.
Puut eivät tykänneet eivätkä varmaan tykkää vieläkään. Juuret tykkää lämpimästä peitosta. Jäkälän puuttuminen ja lisänä muutama vähäluminen pakkastalvi ja alkoivat voida huonosti.
Toukat söivät tunturikoivujen lehdet isoilla alueilla ainakin parina vuotena. Saatan muistaa väärin, mutta nälkäiset porot taitavat vakavasti hidastaa noiden raipakkojen uudistumista.