Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelta pätkä lainattu: ”Jo oli taas haalittu aamutelevisioon kaksi luontoinfantiilia arvostelemaan hallituksen ilmastokokouksen ohjelmattomuutta.”
Itse olen kanssa ihmetellyy tuota hommaa ja sitä, että edes päättäjät eivä näytä tajuavan, että jonkinlainen suunnitelma/konsensus/luonnonsuojelu on ollut olemassa vuosikymmeniä.
Metsien osalta on ollut kauan olemassa säädökset ja tutkimuksiin perustuvat ohjeet. On myös tiukat orgnisaatiot valvomassa, että ei metsissä liiemmälti pelleillä.
Sama koskee myös vesistöjä ja metsien ulkopuolista maankäyttöä.
Tästä jauhinkivikeskustelusta saammekin mielenkiintoisen tutkimusaiheen, johon voimme hakea rankan rahoituksen.
Nimittäin, jos tirppa nielee hiekoitusepeliä, onko se lihavampi kuin tavallisen soran neilijä. Sepeli kun voi olla parempi jauhaja kuin pyöristynyt sora. Tietysti terävä sepeli voi jopa vahingoittaa tirpan sisuskaluja.
Kerran olen pihlajametsikön nähnyt. Aulangon puistometsän hoitaja oli raivannut yhden kuvion pelkälle pihlajalle. Oli ihan siistin näköinen alku. Pihlajat taisivat olla jotain parimetrisiä silloin ja siitä on vuosikymmeniä.
Harmittaa hiukan kun ei ole havaintoa siitä mitä pihlajakuviosta syntyi.
Lainaus Arto: ”saa nähdä meneekö aukkohakkuut kieltoon.”. Jos menisi, se olsii kyllä parhaimman laatuista, edustavaa ääliövihreyttä.
Aukkohakkuut oavat yksi parhaista takeista luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.
Saattaapi kuitenkin olla, että järjen käyttöä on turha odotella. Onhan esim. tuo kauhea LUONTOKATO kauhistuttanut eritoten tiedotusvälineitä ja jotain huuhaa porukoita. Uskallan nimittäin epäillä, että LUONTOKATOa on vaikea löytää Suomesta.
Oisko ollut korkeintaan 0,2 – 0,3 m3. Tuulenkaadon tyvitukki, meni muistaakseni kurkihirreksi.
Heti aloituksen lainaaman tekstin tokassa lauseessa kerrotaan: ”Ne ovat monille eläimille liian nuoria, yksipuolisia ja tiheitä.”.
Kehtaan väittää, että lause on höpöä. Kertoja ei ole käynyt vanhoissa metsissä, jotka pääsääntöisesti ovat aika yksipuolisia. Hoidetuissa metsissä sensijaan löytyy vaihtelua ja tilaa monimuotoiselle kasvistolle ja eläimistölle.
Jotenkin tuntuu, että varalta pitää hiukan puolustaa noita kaivuri- ynnä muita koneihmisiä.
Ovat muuten järkijään melko pätevää porukkaa, minkä voi itsekukin metsäläinen todeta. Tiet ovat kulkukelpoisia, ojat toimivat ja muokattu on.
Nuissa hommissa eivät tumpelot kauaa heilu.
Ennallistaminen, pennallistaminen. Suoraan sanoen en oikein tajua, mitä tuolla ennallistuksella oikein ajetaan takaa ja mikä siinä muka maksaa.
Annetaan olla, kyllä luonto ennallistuu ihan itsekseen. Keinotekoiset touhut tahtovat mennä vinoon kun luonto on eri mieltä.
Ojiakaan ei tarvitse oikeastaan täytellä. Suuri osa niistä täyttyy ihan itsekseen. Koskien kiveys ja patojen purku ovat hiukan eri asia, jos paikalliset sietävät lisääntyneet tulvat ja sähkön kallistumisen.
A.Jalkanen toteaa: ”Yksi tosiuskovaisten ryhmä vannoo jk:n nimeen. Toinen ryhmä taas ei usko luontokatoon. Tai jos sellaista onkin, niin ei siitä ainakaan mitään haittaa ole.” ja on oikeassa.
Itse en tykkää käsitteestä ”luontokato”. Pitäisi lopettaa käsitteen käyttö, se johtaa helposti harhaan. Esim. tarkoitaako se luonnon katoamista, miten satunnainen cityluontoilija sen voi ymmärtää.
Ei luonto mihinkään katoa – muuntuu kyllä jatkuvasti. Epäilen, että asfalttitiekin kuuluu luontoon.
Vissiin sillä tarkoitetaan, että jonkun luonnontuhon tai ihmisen huonon käytöksen vuoksi lajisto köyhtyy tai luonto muuten kärsii. Toisaalta ihminenkin on luontoa vaikka vesivessaa käyttääkin.
Sama vika kuin Timpalla. En ymmärrä.
Mitä tämä vouhotus vanhoista metsistä on olevinaan. Jos niitä puuttuu, niin annetaan muutaman laikun olla – ja kas – niistä tulee aikanaan vanhoja metsiä.
Oikeassa on mehtäukkokin. Rahalla homma hoituu jos tarpeelliseksi huomataan. Ehdotankin vihreiden kannattajille lahoveroa, jolla kohtuu määrälle metsiä turvataan ikääntymisrauha.