Käyttäjän Heinähanko kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa aika selkeä ja kattava paketti.
Tuhanteen runkoon/ha joka tapauksessa. Jos viljava kasvupaikka niin kasvatellaan 100-150 runkoa/ha verhopuustona tukiksi.
Mainitaanhan tuossa, että jos energiapuuksi niin 2000runkoa/ jottei tuotos alene tai tule lumituhoja. Paljonkohan tuotoksen alenema on 2000 vs 1000 puuta/ha?
Ja onko se sitten suuri ongelma, jos hieskoivikkoon tulee lumituhoja liikaa, kun homma on jo mennyt pieleen?
http://www.metla.fi/tapahtumat/2007/metsanuudistaminen/hieskoivu-metsanuudistamisessa-verkasalo.pdf
Pistäisitkö Pete jotain linkkiä tuohon tutkimukseen? Kun noita tutkimuksia voi tehdä niin monella tavalla.
Oma kokemus on samansuuntainen kuin Jätkällä, että hieskin kasvaa, kun harvennataan ajoissa ja kasvupaikka on hyvä. Huonoravinteisessa kasvupaikassa varmaan peten ohje pitää paikkansa, kun millä tahansa puulajilla tukkikoon saavuttaminen kestää ja kestää.
Tämä ei ole mikään kehoitus kasvattaa hieskoivua omt:llä rauduksen sijaan, vaan kysymys on siitä, mitä kannattaa tehdä, kun vahinko on jo sattunut.
Tolopainen harrastaa maajussin matematiikkaa;)
Omalla kalustolla ei ole pääomakustannusta, se ei kulu, eikä sitä tarvitse korjata. Omalle työlle ei tarvitse laskea palkkaa.
Niin, peitteinen metsätalous vaatii metsäkoneen ei maataloustraktoria. Ainakaan traktorin nykymuodossa.
Sehän tässä Vaaran ajattelussa on ongelma, että halutaan halpoja koneita ja tekijöitä ensiharvennuksiin ja harvennuksiin, mutta kuitenkin kannatetaan metsätaloutta, jossa näitä toimenpiteitä ei ajattelun mukaan tarvitse tehdä.
Suomalaisen työn, koneiden ja muiden menojen suhteessa puunhintaan ei ensiharvennusta saa millään kovin kannattavaksi.
Eihän noita istutusta, heinäystä varhaisperkausta nykyään kai tarvitse tehdä, jos ei ole kannattavaa. Rehevämmillä kasvupohjilla useimmiten on, joko itse tehtynä tai teetettynä. Eikä tuo peitteellinen metsätalous mielestäni mitään autuutta tähän asiaan tuo. Itse on taimipuskat harvennettava, ja jos taimia ei tule, istutettava.
Ainahan itse tekemällä säästää. Ja saahan varhaisperkauksesta ja taimikonhoidosta palkkaa itse tehdessä, joka tosin tulee sieltä verovaroista. Mutta kyllä metsänomistajaa vastaavasti riittävästi verotetaankin.
Ei pysty ymmärtämään tuota Vaaran ajatusmaailmaa. Kuten edelliset totesivat maataloustraktorien käyttö hakkuukohteissa on rajallinen.
Eiväthän ne edes sovellu millään tavalla tuohon Vaaran ajamamaan peitteiseen metsänkasvatukseen, jossa poimitaan pääasiassa isoja puita.
En tiedä onko kukaan muu sattunut huomaamaan, että maataloustraktoreilla tehdään paljon muuta urakointia viljelytöiden ulkopuolella! (Vaara ei ole)Aurausta, hiekoitusta, lumen poisvientiä, tienvarsien niittoa, maanajoa, sorateiden lanausta, aurauskeppien laittoa, hakkeenajoa ja jne.! Yhdistävä tekijä näille on, että näissä hommissa ei peruskoneen rakennetta juurikaan tarvitse muutella. Eli ovat huomattavasti kannattavampaa hommaa kuin metsätyöt.
Ne, jotka eivät tälläisiä hommia tee, käyvät joko palkkatyössä, tai sitten Ei muuten vain ole tarvetta saada urakoinnista lisätuloja.
Osa, joilla osaamista ja intoa riittää, sitten varustelevat sen traktorin metsätöihin talven ajaksi (juu, ei tarvi ihmeitä varusteita, jos ei tee urakointia, vaan kulkee tutuilla paikoilla.) ja tekevät hankintahakkuita tai urakointia.
Ei vaan pysty käsittään, mikä ihmeen into on saada traktorit kokonaisvaltaisesti pois hommista, johon ne soveltuvat ja sen lisäksi saada vielä ihmiset tekemään hommia, joihin ei ole intoa, osaamista eikä tarvetta!
Glyfosaattia saa käyttää Suomessa juolavehnän torjuntaan ennen puintia vain rehuohra- ja rehukaura sekä rypsi- ja rapsikasvustoihin.
Elintarvikeviljoille glyfosaattiruiskutus on kaikissa tapauksissa kiellettyä.
Suurin osa viljanostajista kieltää(en tiedä yhtään isompaa ostajaa, joka näin ei tekisi) myös glyfosaatin käytön rehuohralla ja -kauralla.
Sille ei mitään mahda, jos joku ei näitä lakeja ja vaatimuksia noudata, mutta valtaosa niin kuitenkin tekee. Yleisesti voidaan sanoa, että suomalaisessa viljassa on aivan hel….ti vähemmän glyfojäämiä verrattuna muun EU-alueeseen. Toki käytännöt ja lait vaihtelevat, mutta tiukempaa suhtautumista ei ole missään.