Käyttäjän Heinähanko kirjoittamat vastaukset
-
Miltä se juuri istutetun taimikon lannoitusalue näytti?
Mikä puulaji? Mikä lannoite? Miten annettu? Mikä vuodenaika?
Oma tarkoitus ei ole kyseenalaistaa tutkittua tietoa, jos sellaista on olemassa.
Lähinnä miettiä, mitä voi tehdä toisella tapaa. Jätkä puhuu ilmeisesti jostai epäorgaanisesta lannoitteesta? Jos se ei käy niin mites, joku orgaaninen lannoite? Särki varmaan toimiva, mutta ravinteiden pitoisuuksia hivenen hankala säädellä. Pikkutukki vois toimittaa mulle kuivattua ja rakeistettua särkijauhetta, jonka raviteet on tiedossa ja lisätty ehkä booria ja muuta tarpeellista?;)
Näinhän sitä tehdään. Tosin yli 500kg/ha määrillä suositus on että lannoitus jaettaisiin.
Ei taimi kai sentään rungon kautta polttovioitusta saa, mutta juuristosta en mene sanomaan.
Ilmastonmuutoksen myötä kasvava lämpösumma ja hiilidioksidipitoisuus luo edellytykset merkittäviin kasvunlisäyksiin. Kasvunlisäyksen aikaansaaminen riippuu pitkälti maan ravinnetilasta, joten sen takia tuo lannoitus kiinnostaa. Niin taimikon kuin varttuneemmankin metsän.http://www.metla.fi/life/climforisk/pdf/Makela.pdf
Viljelypuolella sadon määrä riippuu kasvukauden ympäristötekijoistä, lajikevalinnasta ja maahan laitettavien ravinteiden määrästä. Huonoille maille tarvitaan enempi apua, kuin paremmille. Sadon määrä on sama kummassakin tapauksessa sama, jos muut olot, ravinteisuutta lukuunottamatta, ovat suht samat. Saman käytännön luulisi pätevän myös metsän puolella?
Paljos tuo pienen taimen juuriston ala on? 0,25m2?
500 neliöö lannoitettavaksi. Säkillinen 40kg/ha. Neliömetrille 80g. Taimelle 20g.
Jos muuallekin laittais, niin tekis 800kg/ha. Näin jos laskut meni oikein.
Onko tuota polttovioitusta, joku oikein tutkinut?
Ajatus oli kehitellä pottiputkeen pieni säiliö, joka leukojen avauksella laittais starttilannoitteen. Ei taida toimi tuon viotusriskin takia?
Svedupetteri kiteytti hyvin omat ajatukset. Omat kokeilut vielä puuttuvat.
Lähtökohta ei ole tavallaan taimikonlannoitus, vaan tosiaan parempi kasvuunlähtö, jonka ansiosta taimi pärjää paremmin vattuja, heinää ja vesakkoa vastaan. Näin ollen panostus realisoituisi samantien vähäisempinä hoitotöinä. Ja tasalaatuisena taimikkona, jos huonommalle paikalle sattuneita taimia autetaan.
Luulisin, että homma pitää toteuttaa samalla tavalla kuin muillakin kasveilla. Eli keväällä typpeä ja tarpeen mukaan muita ravinteita. Syksymmällä ei typpeä, ettei talveen valmistautuminen viivästy.
Onko kellään käsitystä kuinka iso osa istutetun taimikon kokoeroista johtuu istutuskohdasta ja kuinka iso laadusta ja perimästä?
Istutuksen yhteydessä täsmälannoituksena voisi olla hyötyä?
Mites toi puiden ravinteiden otto menee?
Sanotaan että pienille puille riittää eväitä karummillakin paikoilla. Omasta mielestä kuusentaimi karummalla kasvupaikalla kasvaa aina huonommin kuin rehevällä, jos muuten olot ovat suht samat. Vesi, lämpö, pintakasvillisuus.
Jovain, puukauppa ja korjuu tarvitsee kehittäjänsä. Kukaan tuskin on erimieltä
Vaaran jankkaus traktoreiden ylivertaisuudesta ja kaunistellut taulukotko vievät asiaa eteenpäin?
95% Metsäalan ihmisistä pistää pelltorit päähän ja radion pauhaamaan, kun kuulee sanat Vaara ja traktori. Saattaahan olla, että tuon loputtoman jankkaamisen seassa on jotain järjellistäkin ajattelua, mutta se hukkuu taustalle.
Jätkähän vois lähtee esittelemään Vaaralle laitetta, millä saadaan alennettua huimasti hakkuukustannuksia ainakin harvennuksilla.
Laitteen pääomakustannus on muihin verrattuna mitätön, vie alle litran polttoainetta tunnissa, huollot voi suorittaa vaikka keittiön pöydällä(jos saa luvan), varmatoiminen, työskentelyasento on ergonominen ja kulkee työmaalle henkilöautolla. Voi ottaa vaikka toisen varaks mukaan;) käyttö tulee aloittaa jo taimikkovaiheessa.
Vaarana on, ettei kevyellä traktorikalustolla pärjää enää toisella harvennuksella.
Käsittääkseni tuon 60l saa kuljettaa henkilöautolla. Olen käyttänyt noita valmiin 2t-pienkonebensan astioita pumpulla käydessä, kun niitä isompia tuli joskus muutama ostettua. Kai ne kuljetukseen täytyy olla hyväksyttyjä, vaikka ne itse samalla tavaralla täyttää.
Jos suurempia määriä tarvitsee varastoida, niin kuinka hyvin pelastusviranomainen antaa lupia vaikka 500litran varastolle? Jos saa luvan, niin kai tuota voisi tilata vaikka suoraan autolla omaan säiliöön?
Voisi Mtk tai muu vastaava taho ajaa tuolle tavaralle jonkinlaisen verohelpotuksen, kun turhempaakin touhuavat.
Kuinkas moni käyttää pienmoottoribensaa asemalta tankattuna, omilla 2-t öljyillä lisättynä?
Nesteeltä löytyy ainakin 14sta asemalta. On tietysti kalliinpaa kuin 98, mutta terveellisempi vaihtoehto.
Tyhjästä? 7000 hieskoivua ja jonkinverran? kuusentaimia. Hakkuusta tuskin montaa vuotta.
Tuo 1000 runkoon/ha perustuu siihen, että jonkin verran on noin. 1000 kuusta/ha. ja lisää tod näk tulee kun niitä nyt”jonkin verran.”