Käyttäjän hatelo kirjoittamat vastaukset
-
Onhan meillä hyviä männiköitä Karjalassa tuollakin reitillä. Vaan on sitten tosi huonojakin hirvien talvialueilla, joita on noin 50 km välein linnuntietä. Hirvikanta ei kuitenkaan niin iso ole, että joka paikassa männyt syötäisiin. Minunkin alueilla pääosin onnistuu ihan hyvin männynviljely vaikka istuttaen mutta on sitten joku kolkka talvilaitumen laiteilla, jossa riski totaalituholle on ilmeinen. Tunnen talvialueet (meillä siis talvilaitumet on oikeesti talvilaitumia ja muut lähes tyhjiä) enkä ole kiinnostunut hankkimasn niiltä kuin korkeintaan reheviä kuusimaita, joissa selviää satunnaisten tukkirunkojen kaluamisella.
Joskus vuosituhannen alussa tein tekokelon kaulaamalla aukolle jätetystä isosta ja oksaisesta petäjästä. No mänty kuoli nopeasti ja seisoi siinä kelona vajaat 10 v. Sitten rojahti eräässä myrskyssä pari metriä kaulauksen yläpuolelta katkenneena mäntytaimikon sekaan. Yllättävän nopeasti lahosi ja heikkeni tuollainen rinnankorkeudelta reilut 40 cm paksu mänty.
Tuleehan sitä luonnontainta ku-istutusaloille ainakin silloin kun sille ei ole välttämätöntä tarvetta. Sitten tiheys on kerralla liian iso ja on lumelle tai raivurille töitä. Viime talvi kaatoi ja katkoi armotta suuren osan täystiheään 4-5 m ku-taimikkoon tulleet luontaiset männyt. Ne kun kasvoivat keskimäärin liian lähellä istutustaimia ja olivat hieman valtapuustoa lyhyempiä. Jos haluaa sekapuustoa ku-taimikon sekaan niin pitäisi ihan suosiolla istuttaa 1200-1500 kuusta vain. Muuten luonto tuhoaa sekspuut tai joudut tekemään raivurin kanssa valinnan luontaisen männyn ja rahalla ostetun kuusen välillä.
No ei tasan tarkkaan saa vähentää mökin myynnistä tulleen välittäjän laskun alvia metsätalouden alv-ilmoituksen kautta. Ihan sama kun vähentäisin auton huollosta tai ruokakaupan ostoksista maksamani alv:n metsätaloudessa. Koko laskun voi toki vähentää mökin luovutusvoittoverolaskelmassa.
Selvitin osaltani FSC:n kun firmat alkoi siihen liittymistä mainostaa. Laskin nopeasti, ettei siinä ole kannaltani yhtään mitään taloudellista järkeä. Motille maksettava lisähinta on naurettavan pieni verrattuna niihin taloudellisiin menetyksiin, joita tämän sertin mukana roikkuminen aiheuttaa. Erittäin hyvin on kelvannut yhtiölle tuottamani PEFC-sertifioitu puu. Ja sitä myyn jatkuvasti ja vuositasolla merkittäviä määriä. Vaan tilanteethan voi toki muuttua, mutta minun hyvin ja tehokkaasti hoidetuista ostometsistäni ei ihan yhdessä yössä tule FSC-metsiä. Jos siihen mielisi niin pitäisi ostaa isohko metsätila pelkästään suojelutarkoituksiin…
Sama juttu on noiden suometsien kanssa, joista tuolla aiemmin kannoin murhetta. Ei minulla olisi mitään aikomusta hakata hyvin kasvavia ojitettuja ja tuhkalannoitettuja männiköitäni nurin vielä aikoihin (puu ja marjat kasvaa ja linnut viihtyy). Mutta jos aletaan sivusta rajoittamaan omaisuuteni järkevää käyttöä, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kun tehdä reippaat aavistushakkuut ja kotiuttaa pääomat niistä turvaan.
Onhan tämä taas kerran melkoista suhmurointia ja vielä teollisuus mukana samassa juonessa. Kun aineisto vuotaa julki, niin saattaa tulla melkoinen aavistushakkuiden aalto. Mitenkäs palstalaiset näkee nämä puheet avohakkuiden mahdollisesta kieltämisestä turvemailla? Jos nämä puheet vahvistuu niin tässähän pitää valmistautua lyömään nutulleen pikavauhtia kaikki uudistuskypsään järeyteen ja 60% tukkiosuuteen varttuneet suometsät. Ja tämä vie pohjan kaikilta suometsiin viime vuosikymmeninä tehdyistä investoinneista kuten ojituksista ja vaikkapa tuhkalannoituksista. Miten hyväkasvuisia suomänniköitä jatkossa voi kannattavasti jatkuvasti harvennella? Ihan ihme haihattelua. Ja kiertoaikoijen pidentämisessähän ei ole mitään tolkkua metsänomistajan tekemien investointien ja taloudellisen tuoton näkövinkkelistä.
Minä arvioin asiaa näin. Ostan tilan vaikkapa 100.000 euron hinnalla ja 100% velkarahalla. Hakkaan tilasta esim. seuraavan 1-5 v sisällä kauppahinnan korkoineen ja maksan lainan pankille pois. Minulle jää tila, jossa on yhä kasvatusmetsissä puuta vaikkapa 2000m3 ja se arvo markkinoilla noin 50.000€. Olen siis tienannut 50.000 € tarvittaessa realisoitavissa olevaa varallisuutta ja uskon sijoituksen olleen varsin hyvä. Ekan ison puukaupan alveja olen sitten käyttänyt vaikka osana seuraavan tilan kauppahintaa (eli ottanut valtiolta lainaa) jos uudella ostoksella on reilummin nopeasti rahaksi muuttuvaa puuta. En missään nimessä maksa puhtaista taimikoista ikinä mitään vaan niiden arvo valuaatioissani on 0€. Taimikoiden on tultava ns. kaupan päälle ja kun ahkerasti myytäviä tiloja kiertää niin yllättävän usein niin kuitenkin käy. Kyllä nykyäänkin voi tehdä vielä hyviä kauppoja aina välissä ja ihan vapailla markkinoilla.
Eihän tuon hintaisten taimikoiden ostamisessa ole taloudellisesti yhtään mitään järkeä. Olkoon vaikka takapihalla. Jos sen tonttimaaksi voi realistisesti jalostaa niin sitten on eri asia. Metsätaloudellisesti täysin järjetöntä. Johan tuolla rahalla saa 30-vuotiasta ensiharvennusikäistä metsää, jossa aletaan olla jo tuoton puolella. Eikä niistäkään kannata mielestäni maksaa kuin max 2500€/ha ja 20€/motti.
Sellaista päivää ei ole eikä tule, että äänestäisin demareita. Ennemmin syön rotanmyrkkyä. SAK=SDP on maaseudun elinkeinojen pahin vihollinen. Jos tehdas menee kiinni, niin sekin on tilalle jääneiden maalaisserkkujen syy, kun saivat puustaan liian hyvän hinnan. Mieluummin rahan ansaitsee demarien mielestä vuorineuvokset ja pörssiyhtiön kasvottomat omistajat kuin ne ”varakkaat” maalaisserkut.