Käyttäjän hatelo kirjoittamat vastaukset
-
Se on faktaa, että velkarahalla hankittu metsä, lainan hoito suht järkevässä näköpiirissä olevassa pankin hväksymässä laina-ajassa ja jatkuva kasvatus ilman jäätävän kovaa omarahoitusosuutta on mahdoton yhtälö. Lainan hoito ja tilan hinnan kuittaaminen täysin metsätuloilla onnistuu vain jämäkällä perinteisen linjan tehometsätaloudella ja avohakkuulinjalla.
Siis ekan määräosan perin v.2004 ja seuraava sukulaiskauppa oli v.2005. Niiltä tiloilta sai puuta myydä perittyyn pinta-alaverotukseen. Kut syyskuussa 2005 pinta-alaveron viimeisenä syksynä oli 1000 motin hyvässä aukossa 47,5 €/m3
Tila on sittemmin hoidettuna myyty yhden isomman tilakaupan rahoittamiseksi. Kymmeneen vuoteen onkin tullut tehtyä parikymmentä metsätilakauppaa.
Eka 12 ha tilan määräosa 1/2 perittiin v.2014, toinen sedän 12 ha tila ostettiin puoliksi kuolinpesältä ja ensimmäisen noin 14 ha ”kovan rahan” tilan ostin markkinoilta vanhemmilta lainatuilla rahoilla v.2008. Maksoi muistaakseni vajaat 30 tonnia. Tila
Tuntuu hyvällä mäntytukillakin olevan nyt kysyntää Itä-Suomen suunnalla ja hinnat yllättävän ok. Jopa paremmat kuin kuusella.
Minun hankintskauppoihini ei liity hankintaTyötä. Hakkuut hoitaa pari hyvää luottourakoitsijaa motoketjullaan. Ei miitä mhytä välissä; on vain metsö, minä, yrittäjä ja puunostaja. Joskus myös suoraan hankkimani rekkayrittäjä.
Sama minun metsätaloudessa. Kaikki harvennukset menee hankintana. Tulopuoli turpoaa, samoin tietysti vähennyskelpoinen kulupuoli, joka näkyy rahoitustuloksessa. Verotuksen kautta tulos käteen jäävässä on selvästi parempi.
Metsäverolomakkeista velkavivulla hankittujen ostometsien liikevaihto verovuosilta 2012-2016 kertoo seuraavaa: liikevaihto yht. 481,9 t€ (x=96,4 t€/v), velanhoitoon ja elämiseen oikeiden kassasta lähteneiden kulujen jälkeen jäävä metsätalouden ”rahoitustulos” yht. 353,8 t€. (x=70,8 t€/v). Tämä on 73,4 % metsätalouteni tuotoista ja voin vannoa, että metsätalous on keskimääräistä intensiivisempää; tiet ja ojat laitettu kuntoon, jonkinverran käytetty myös vierasta mh-työvoimaa raivauksilla/istutuksilla ja lannoitettu on sekä kivennäismaita että soita. Kannattavuus välttää minulle ja ainakin nettovarallisuusasema paranee joka vuosi. Ja se onkin tässä vaiheessa tavoite nro 1.
Kalle K:n kaava metsän arvolle on minunkin mieleeni. Huomioin sikäli laskelmissa koron, että minun pitää pystyä saamaan ostetusta metsästä seuraavan 10-15 v sisään kauppahinta + lainan korot pois puukaupoilla. Ja yllättävän paljon tilakauppaa olen tasaisesti onnistunut tuolla kaavalla tekemään. Ja tuo laskelma syntyy kuviotiedoilla ja nopealla puustoisimpien kuvioiden kiertämisellä hyvin nopeasti. Tunnin sisään tiedän kantsiiko kaupat tehdä.
Meikäläinen on kahdenkin eri rahasto-omistajan naapuri ja melko laiskaa on hakkuutoiminta ollut vielä kummankin omistamilla alueilla. Ois eri tavalla puuta matkannut tehtaille, jos tilat olisi minulle jollain kaupalla päätyneet. Vaan oli niin isoja tiloja, ettei riittänyt pelimerkit alkuunkaan.