Käyttäjän hatelo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 346)
  • hatelo

    Kannattaa hiukan syventyä metsäverotukseen ja tehdä hiukan vertailulaskelmia. Saattaa vaikka yllättyä. Tienuuta on muuten maksuun tulevan veron poistuminenkin. Jokainen 100 euron kulu pienentää verotusta 30€. Mitään ei kannata ostaa verovähennyksen vuoksi tietenkään, mutta entä jos oletkin jokatapauksessa saman tulon tai hiukan enemmän tilille ja tuo ”kulu” on sinulle ”ylimääräinen” vähennyskelpoinen lasku. Eikö maita siitä 30% nettona tilille. Miettikää ja laskekaa. Minä en jatka enää tätä aihetta.

    hatelo

    Puukaupan tulo kohtaan hankintakaupat. Konemieheltä tullut lasku tehdystä korjuutyöstä (hakkuu+ajo) on normaali metsätalouden vähennyskelpoinen kulu, joka ilmoitetaan kohdassa 7.3 Muut vuosimenot.

    hatelo

    Juu, en ole puhunutkaan verovapaasta hankintatyöstä vaan tätä asiaa sivuten hankintakauppana tienvarteen myytävästä puusta. Tämä on se yleisempi tapa tehdä nykyään hankintakauppaa. Tuo veroton hankintatyö on sitten ihan oma juttunsa ja nostan niille hattua, jotka vielä tekevät metsissään itse hakkuuhommia. Itsellä ei siihen aika ja motivaatio riitä vaan keskityn raivaussahahommiin ja omiin istutuksiin (jossa vasta palkoille pääseekin kun vertaa omaa tuotosta/kustannuksia vieraalla työllä teetetyn istutuksen hintaan).

    hatelo

    Näin toimii meillä päin kaikki ”ammattimaiset” metsänomistajat. Lieneevät kaikki yhtä tyhmiä ja laskutaidottomia kuin minä. En tästä aio jankata yhtään enempää, mutta tuon nyt vaan keskusteluun ajattelemisen aihetta toisille. Ja on vielä paljon noita muitakin tuolla kirjattuja syitä käyttää hankintahakkuuta harvennuksissa.

    hatelo

    Tuolla sen laskin. Ja noista perusteluista en anna periksi kun jotain verotuksen ja rahan päälle ymmärrän.

    hatelo

    Minä olen teettänyt kaikki harvennukset ainakin viimeiset 10 v hankintahakkuuna tutuilla luotettavilla konemiehillä. Syynä parempi taloudellinen lopputulos, nopeampi korjuu ja hyvä korjuujälki. Tehokkaampi metsävähennyksen käyttö ja maltillinen kokonaisverotus.
    Kaava on ihan alvittomilla hinnoilla pyörittäen hyvin yksinkertainen; myyt 300 m3 mäntykuitua, hinta tien varressa 32€/m3. Tulo 9600 euroa. Korjuu 15€/m3 eli yht 4500€. Möisit saman leimikon pystyyn Savo-Karjalan keskihinnala 12,5€/m3 (ja odotat korjuuta pari vuotta), saat 3750€. Erotus 1350€. Tuon korjuukulun saat vähentää verotuksessa ja saat siitä aina takaisin muuten maksuun menevistä veroista 30% eli 1350€. Erotus on +2700€ hh:n eduksi; 9€/m3. Vaikka korjuu tekisi 18€/m3 ja saisit pystyyn 15€/m3 niin laskelma olisi silti 1320€ plussalla sinun vuoden kassavirrassasi hankinnan hyväksi. Ja todellakin saat metsään sen haluamasi korjaajan ja usein muutaman kk sisään. Yhdistelmällä metsävähennys ja hankintahakkuu et maksa keskimäärin puukaupasta lainkaan veroja vaan homman saa aina verotuksellisesti pakkaselle ja veronpalautuksia on luvassa. Se perus kassavirta puukaupasta on aina vähintään sama kuin pystykaupassa vaikka maksaakin sen korjuuyrittäjän laskun. Lisäksi harrastan näiltä hakkuilta tukin ja parrun välittämistä suoraan sahan pihaan ja haalin niin lisäarvoa puulle. Rekkakyyti (verovähennyskelpoinen meno) puulle muutaman kymnenen km matkoilla leimikolta sahalle on halpaa kuin saippua.

    hatelo

    Kyllä täytyy olla ilonpilaaja ja sanoa, että nykymarkkinassa metsähehtaarien merkittävä lisääminen vapailta markkinoilta vaatii lottovoittoa, merkittäviä vaikkapa jostain yrityskaupasta vapautuneita rahoja ja kummassakin tapauksessa huonoa laskupäätä tai merkittävän varallisuuden vuoksi niin onnellista tilannetta, ettei todistuksen matikan numerolla ole yhtään mitään väliä. Nytkin tuli minulle optimihollilta välittäjälle minulle valmiiksi tuttu kasvatusmetsävaltainen tila myyntiin, 5 v sitten olisin sen suurella todennäköidyydellä ostanut, nyt tuskin viitsin edes jättää tarjousta.

    hatelo

    Tavoitteena oli saada 500 ha täyteen, en saa. Metsien kova hintojen nousu ja tosi raaka kilpailu katkaisi siltä haaveelta siivet kalkkiviivoilla. Eka haave ”pikkupoikana” oli 100 ha eikä siinä lähes tyhjästä lähteneenä ollut mitään ongelmaa. Kaiken takana on ollut tavoite päästä joskus hyvissä ajoin ennen eläkeikää omiin hommiin täysin (saisi tehdä sitä mitä eniten rakastaa ja kaikki harrastukseni liittyvät tavalla tai toisella metsään) ja saada hyvä eläkepotti kasattua. Nykyhinnoilla ja ikävuosien karttuessa en näe enää järkeä uuden lainan ottamisessa vaan pikkuhiljaa sulatellaan vanhat pois. Metsänomistus on minulle elämäntapa ja itseisarvona tärkeä asia, joka mahdollistaa monta tärkeää asiaa ja luo lisäksi taloudellista turvaa.

    hatelo

    Isoimmat aukot on todellakin luonnollisesti ilmestynyt firmojen omiin metsiin silloin kun vienti alkaa hyvään hintaan vetää. Niin oli ennen 2007 vuoden huippusuhdannetta ja samaa oli havaittavissa nyt tämän viimeisen piikin alla. Nythän tuo ei tunnu enää hirveästi ainakaan täällä idässä tukkikauppa ostajia kiinnostavan. Tämä suhdanne kesti alle 6 kk ja nyt on kaikilla tukkia ostettuna ja vielä pätkimättä enemmän kun tarpeeksi. Tukkikaupan momentum oli nyt näköjään maalis-kesäkuu.

    hatelo

    Varhaisperkauksen tuki on hyvä ja motivoiva. Siinä vaiheessa noin metrin mitassa sahaus on nopeaa ja helppoa. Sillä pelastaa monen taimikon pitkäksi aikaa hyvään kasvukuntoon ja sitten onkin jo jatkossa mukavammin pelivaraa seuraavan operaation kanssa. Tuki on sellainen että se kannustaa käyttämään ulkopuolisia palveluita ja omalle työllekin saa hyvän palkan, kun sitä tekee varhaisessa vaiheessa päivässä helposti lähes hehtaarin. Varmaan valtiollekin viisas kannustava ja itsensä takaisin maksava tuki.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 346)