Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ” …Siinä väitettiin että ulkomaalainen kokenut työntekijä kerää 8-10 kiloa tunnissa ja suomalainen kokematon noin puolet siitä. Osa mansikkatilan töistä vaatii mm. koneiden käyttötaitoa ja torjunta-aineiden ruiskutuksiinkaan ei voi pystymettästä laittaa työntekijää. …”
Pääasiassa poimin Kärkkäälän tilalla mansikoita, isäntäväen kanssa tehtiin suullinen sopimus omien marjojen saamisesta ja korvauksena sitten maatilalle myyntiin.
Keski-ikäiset naisihmiset (suomalaiset) olivat hakoja poimimaan, venäläisiä alkoi tulemaan myös pikkuhiljaa, ukrainalaisista ei silloin ollut tietoa. Selkähän siinä on kovilla, mutta oikea työasento auttaa asiaan – ja venyttelyt. Olipa joillakin jonkinlaisia maattavia lavojakin käyttössä.
Noihin hoito-ohjeisiin annettiin isäntien puolelta kyllä auliisti ohjeita, joten kyllä ne onnistuu. Tarvittavia koneita käytti isän yleensä itse.
Tanelin kanssa pitkälti samoilla linjoilla! Harrastuksen puolelle nuo kokeilut tahtoo mennä, ja mikäs siinä, jos ottaa sen lähtökohdaksi.
UPM:n metsissä on aika laajoja sembran kokeiluja. Metsästysalueella Talvi- ja Naulavaaran alueella vahvaoksainen ja suurineulasinen sembra kärsi joka talvi lumivahinkoja. Hyvässä lykyssä jonkun erän sai ehkä selluksi.
Lehtikuusihan on aika yleinen pihapuuna, mutta ei tahdo sahoille kelvata. Kenttäsirkkelimiehet moitti pihkaisuudesta, en ole vielä kuullut hyötykäytöstä? Douglaskuusi oli pihassa suurimpana puuna – kunnes myrsky sen kaatoi – hakkasin sen polttopuuksi.
Syksyllä kävimme ryhmän kanssa katsomassa Pohjan taimitarhalla. Kuusen taimet olivat 2-vuotisia – männyn 1-vuorisia. Miten koneella onnistuu molempien istutus, vai istutatteko vain kuusen taimia?
Markinatalous tuntui jylläävän taimitarhallakin – ymmärsin, että omistaja oli Baltian maasta? Taimitarha sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Olikohan tuohon aikaan puun hinta eri sfääreissä nykyiseen verrattuna? Puiden teko käsivehkeillä ja kauramoottorilla ei päivässä kovin isoa kasaa aikaansaanut, mutta silti sillä työllä elettiin.
1958 ostin puoliksi velaksi McCulloh’n.Talven tienestillä sain sen kuoletetuksi. Yli 11 kg:n sahalla ei juuri karsittu, ehkä joku pankaoksa katkaistiin, muuten karsittiin kirveellä – ja illat vuoltiin kirvesvarsin – niitä meni talven mittaan :)!
Viikolla tuli haettua kaupasta bonusvivulla vielä Huski 445 – onhan tuossa sahojen välillä vierähtänyt aika tavalla vuosia 🙂
En ole perillä KF:n lestisporukasta, mutta Suomi kaipaa kovasti työntekijöitä ja lapsirikkaita perheitä. Kansallinen häpeä on kyllä hakea EU:n ulkopuolelta sharter-koneella työntekijöitä, jotka työnantajat väittävät tekevän kaksinkertaisen työn suomalaisiin verrattuna!?
Samaan aikaan Suomessa on satoja tuhansia työttömiä! Mikä mättää?
Mansikan poiminta pitäisi onnistua jokaiselta terveeltä työikäiseltä. Aikoinaan Suonenjoella asuneena käytin joka kesä pari viikkoa lomaa mansikan poimintaan. Ainakin silloin mukana pellolla oli varsin näppäriä nuoria – ja mansikkakorit täyttyivät.
Irvin tosin lauloi, että ”… osa kansaa metsässä puolukoita poimii… onko millään enää mitään väliä…”
” Metsään.fi tai metsäverkon tietojen varaan en paljon laskisi, vaan onhan noiden pohjalta tehty jopa tilakauppoja…
” Voihan sillä relaskoopilla metsässä pyöriä mutta ei se mottimäärä mittiksessä siitä kasva…”
Metsään.fi:ssä käytetään taulukoita ja laseria, relaskoopin käyttäjiä saisi olla enemmän 🙂 kymmenkunta vuotta sitten annettiin nuorelle männikölle tuhkaa. nyt kuviolle on saatu 2 metriä vähemmän pituutta kuin oikeasti on! Ensiharvennus olisi mielestäni pitänyt jo tehdä, mutta suositus on muutaman vuoden päästä?
Kutsuin Metsäkeskuksen miehen palstalle loppukesästä, otanpahan kuvion tiedot vertailtavaksi.
Metsähallitus on jakanut hakkuualueet karkeasti kolmeen kuvioon; P-Suomi, K-Suomi ja E-Suomi. Ne tuottavat puuta hakkuuseen suunnilleen yhtä paljon. Pinta-alaa on pohjoisessa moninverroin enemmän kuin eteläsä.
Milloinkahan media antaa tilaa ammattilaisille metsien kasvun ja hiilinielujen osalta? Vihreiden ”kunnianhimoinen” tavoite on parantaa koko maailman ilmasto! Siinä Suomen osuus on todellakin kovin vähäinen, sitä toitottavat edustajamme nostavat ainoastaan omaa egoaan!
Raaka tosiasia on, että ilmasto alkaa taas jatkamaan lämpenemistä koronan jälkeenkin. Tässä vaiheessa Suomelle olisi parasta kansakuntana kehittää omia toimia ottamalla ilmaston lämpeneminen huomioon! Näin karulla pohjoisen rajalla ilmaston lämpenemisestä on monissa asioissa hyötyäkin.
Täälläpäin lähes jokaisella metsässtysseuralla jäsenvaatimuksena on joko oma tai vuokrattu metsäpalsta. Poikkeuksena on valtion metsät, kaupungin metsät ja joku työmaaporukka, joka vuokraa metsämaata. Parhaita hirven hävittäjiä on valtiolta vuokraavat vähintään 10 hengen metsästysporukat jotka yleensä ovat toispaikkakuntalaisia.
Ykeinen metsästyslaki on siitä huono, että se ei näköjään ota huomioon eri alueiden poikkeusvaatimuksia. Nythän hyötypuun lasvattajilla alkaa olla sellainen tilanne, että oikeaa metsän hoitoa ja myyntiä ei suosita. Metsät menevät jatkuvaan kasvatukseen ja siitä edelleen suojeluun. Sitten onkin sama, että onko metsässä vh.peuroja, kauriita, hirviä ja niitä syöviä petoeläimiä. Monimuotosymbioosi onkin sitten toteutettu.
