Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Paljon täytyy energiapuuta hakata, että saa uuden JD-ajokoneen Moipun lisäyksellä maksetuksi! Tarpeeseen tuntuu olevan ja pääasia, että työtä riittää!Vähän ihmettelin sitä etteikö JD:llä ole yhdistelmäkonetta?
Liito-orava on Suomessa rajamaillaan. Pohjois-Suomessa sen asuinolot taitavat olla jo liian vaikeat ja Ruotsissa sitä ei ole, koska meri ja Torniojoki on välissä.
Liito-oravan kanssa on vähän sama juttu kuin susissa, sinällään globaalisesti eivät ole harvinaisia, mutta jostakin syystä ne halutaan häiritsemään suomalaista alkutuotantoa?
AJ:llle sen verran, että suurin osa Suomen yrittäjistä ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Tosin globaalinen markkinatalous vaatii kyllä verkostoitumista maailmalle.
Olin siinä vaiheessa, kun omat pojat olivat lukio-iässä kaupungin lukion pj:na vanhempien edustajana. Suurin anti lukiolla on kielitaidon hankkiminen. Faktatiedothan nykyisin saa eri tietolähteistä googlettamalla. Opiskelussa on tärkeintä tietää, että mistä minkin asian löytää.
Lukio on pitkälti tyttöjen valtaama, monille pojille se tuottaa vaikeuksia, koska harrastukset ovat erilaisia. Silloin (1990-luvulla) ns. syksyn ylioppilaille oli oma lakitusjuhla. Säälksi vähän kävi, rehtori vähän äkäisenä luki todistuksia: – abrobaattur… abrob.. kaikki arvosanat ja painoi sitten lakin päähän, niin että korvat levisi 🙂 Tänä keväänä näkyi kyllä pojilla olleen tiedot hallinnassa!
Lypsykarjatilalta löysin aviopuolison aikoinaan, oltiin joka kesä sitten heinätöissä ja elon korjuussakin. Silti appiukko jaksoi muistuttaa, että maaseudulla tytön kasvattaminen on sama kuin vieraan vasikkaa juottaisi! Kiittelin ”vasikan” juottamisesta ja annoin appiukolle konjakkipullon 🙂
Jos nyt lasketaan koulutusaika; 9 v peruskoulu + 3 v lukio + 5 v. korkeakoulu = 17 v + lisäopinnot päälle ja sitten nämä kielitaitoiset nuoret naiset naidaan ulkomaille, niin paljonko siinä on yhteiskunnan taholta investoitu hukkaan? Pitäisi nuo opintotukiaiset ottaa myöhemmin takaisin, ellei oman maan kehittäminen, vastuu ja kiitollisuus kiinnosta!
Tuo ”liian pitkälle koulutettu” ei koske Anneli Jalkasta :=)
Nämähän on tietysti omia mielipiteitä, mutta edelleen olen sitä mieltä, että suhteessa Suomen väkilukuun arvostetaan liian paljon yliopisto- ja korkeakoulutusta. 6-10 ällän ylioppilailla on potentiaalia varmastikin perehtyä hyvinkin huipputärkeisiin asioihin.
Sitten tulee tämä tasapuolisuuden hokema, että kaikkien pitää käydä lukio ja monellakin jo ylioppilaaksi tulo tahtoo olla ylivoimaista. Luulen, että väkimäärän kasvaessa yo-paine tulee monelle liian kovana. Sitten tulee kova pänttääminen, että pääsisi jatkamaan yli- ta korkeakouluopintoihin. Epäilen, että rimaa on jouduttu laskemaan, jotta yhä enemmän pääsee näihin opinahjoihin ja opiskelupaikkoja on lisätty.
Tämä on jo aiheuttanut sen, että alkutuotantoon ja suoritustasolle ei löydy riittävästi väkeä. On suorastaan pöyristyttävää, että nyt alkutuotannossa ollaan ulkomaisen työvoiman varassa! Samalla satoja tuhansia työhaluisia työttömiä makaa kotona tyhjän panttina tai keksii kaikenlaista muuta (harmaata) puuhaa. Eihän terveellä työkykyisellä ihmisellä kulu aika joutilaana. No tähän tulee muutakin yhteiskunnallista mukaan kaikkina sosiaaliavustuksineen ja ay-liittoineen.
Näistä asioista voidaan kyllä keskustella enemmänkin – sivuaahan se metsäalaa – mm konekuskeja ja metsän raivaajia ei vain tehdo löytyä. Kainuussakin mennään pitkälti virolaisvoimin:(
Perusteluina voin esittää omaa 35 vuoden erialaista pedagogista kokemusta koulumaailman piirissä.
Onko Jees-H:n lvi-liike menossa konkirssiin? Ja metsätkö menee siinä saman tien pakkohuutokaupassa? Eihän vain ole valeuutinen – tai vitsi?
Pitää olla aika hyviä kavereita, jos kestää noin vitsailla, huumoria metsämiesten keskuudessa on kyllä ollut aina? Jos kyseessä on perätön nälviminen, niin se toiminta oli yksi syy omaan foorumin katselupaussiin 🙁
Toinen syy oli liian pitkälle yhteiskunnan varoilla koulutettujen (reva) ylimielisten ”asiantuntijoiden” ala-arvoinen räksytys. Kyseessä lienee ollut kieroutunut asenne ja turhautuminen omaan työhön ?
Tuo otsikko on aika laaja käsite. Kainuussa sotien jälkeen pyrittiin metsät kasvattamaan männiköitä. Esim. rakentamiseen mänty oli parempi kuin kuusi, nykyisin kuivattuna liimapuukautena kuusi on mennyt ohitse.
Nuorena Metsähallituksen metsissä istutettiin alkukesästä aukkoihin pelkästään mäntyä. Jätkä (metsuri) porukalla suurin aukko paljaskuuritaimilla oli 130 ha a’ 2 000 kpl tainta/ha.reilun 20 v. istutuksen jälkeen istutusta valvonut metsänhoitaja eksyi alueelle – joten tulosta oli tullut.
Kotipalstaa siivosin ohjeen mukaan niin, että ensin kaikki kuuset pois! Syntyneisiin aukkoihin istutin paljasjuurisia mä-taimia 8 500 kpl kuokkalaikkkuihin. Suoperäisiin peltoihin istuttelin männyn taimia n. 5 000 kpl ja mausteeksi puoli-ha alueelle lehtikuusia.
Viime vuosikymmeninä olen käyttänyt siemenpuuasentoa 6,4 ha, joka antoi vähän huonon tuloksen – paikkaaminen tapahtuikin kuusen taimilla. Pienempiä kuvioita on istutettu männyllä. N.10 ha käsiteltiin äestys + siemennys systeemillä männylle – tuli kuiva kesä, onnistui huonosti ja on pitänyt paikata jälkeenpäin männyn taimi-istutuksella .
Viime vuosina männyn istutus on valtaantunut kuusivoittoiseksi. Toissa kesänä viimeisin istutus kuuselle oli 6 030 kpl 2-vuotisia pottitaimia. Koska yhtiö oli merkinnyt uudistumisen luontaiseksi ja hakkuusta tulee syksyllä 3 v täyteen, niin Mk:n tarkastaja ilmoitti tulevansa tarkastamaan alueen uusiutumistilannetta.
Valtava kohu on jälleen metsien monimuotoisuuden puolesta. Ministeri Krista Mikkonen esitteli Ylen kanavalla toimikunnan perustamista monimuotoisuuden selvittämiseksi . Asiantuntijoiden nimistä (puolueesta) ei tullut selvyyttä? Haiskahti kyllä hiukan, että kavereille hankitaan työtä? Tämän hallituksen tapana on muutenkin käyttää valtavaa ”asiantutijoiden” armeijaa.
Metsien monimuotoisuudesta on tehty varmasti tutkimuksia ja väitöskirjoja jo niin paljon, että tämä meidän metsien tutkinta luulisi tältä osin jo riittävän – tutustuminen jo olevaan tietoon riittäisi.
Perimmäinen tarkoitus on ensin lopettaa aukkohakkuut, sitten vähentää talousmetsien käyttöä ja antaa metsien ränsistyvän vajaatuottoisiksi. Metsien monimuotoisuutta varmastikin perustellan lisäksi hiilinieluilla! Käytännössähän hakkaamattomat ja pöhelöityvät metsät kasvavat kuutioita vähemmän kuin hyvin hoidetut metsät.
Samalla seuraa taloudellisesti suurin tappio, eli alkutuotannolta vedetään tuotanto alas. Taloudessahan alkutuotannon merkitys on voimakkaasti kasvattava koko yhteiskunnan toimintaa – jalostuksen, palvelujen, kulutuksen, omavaraisuuden ja varsinkin viennin osalta.
Seurauksena on työttömyyden lisääntyminen, sosiaalitukien tarpeen lisääntyminen, velkaantuminen ja viimein koko kansan näivettyminen. Kuinka asutuskeskuksien yhä kasvava joukko voidaan elättää palveluilla ja asumistuilla?
Kiuruveden Metsolan oppeja kun katselee, niin välillä täytyy vähän ihmetellä tekniikoista! Vinoja kantoja ja molemmin puolin puoleen väliin sahaaminen on uutta. Puhumattakaan nippukarsinnasta – täytyy olla kyllä aika tiheässä kasvanutta kuivaoksaista kuitupuuta. Koneajossahan kyllä kuivat oksat karisee pois. Puun siirtely ilmassa on toki tuttua, koska silloinhan puu on kevein.
Varsinkin kaarisahalla urakoidessa täytyi leikon olla suora. Tiukimmillaan pöllin pituus mitattiin kolmesta kohti . Puhun nyt lähinnä ”riiman” sahauksesta 1 metrin mittaiseksi. Moottorisahalla menee vaistomaisesti samalla tyylillä, jos ketju on oikein viilattu 🙂
Syksyllä on tarkoitus pyytää ensiharvennuskohteilta tarjouksia. Alustavasti eräs toimija katseli kuvioita ja ehdotti kolmea kuviota Kemera-kohteeksi! Nähtävästi vähän ”Visan” malliin?
Alueen olen ennakkoraivannut, joten olen luullut energiakohteen rkluvun poistuman olevan yli 1000 r/ha ja energiapuun kertymän vähintään 35 m3/ha, jotta kuvio täyttäisi Kemera-vaatimuksen?
Kainuussa tuo 35 m3/ha on jo tavallinen ensiharvennuskertymä, joten kaikki pitäisi pistää energiapuukasaan? Korvanneekohan Kemeratuki kuitupuun/energiapuun hinta-erotuksen?
Energiapuun kysyntä lienee paikkakuntakohtaista? Eräästä männyn istutuskohteesta tr-motoyrittäjä hakkasi karsittua rankaa / kokopuuta. Kysyin tekijän mielipidettä siitä, kumpi on järkevämpää?
Yrittäjä tuumi, että kokopuu on nopeampi tehdä, mutta ikävämpi ajaa. Tehtiin malliksi molempia. Kokopuukasa pääsi hakettajalta vanhaksi, kuivana karisi lanssille ja joutui lisäksi vaihtamaan toisenlaisen hakkurin. Saanti jäi alle arvion. Karsittu rankakasa kuivui sopivasti ja antoi hyvän haketus tuloksen.
Karsitussa rangassa oksat ja latvat jäävät lisäksi lannoittamaan jäävää puustoa.
