Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Kun noita valtioiden päästöjä lasketaan, niin onkohan otettu täällä Pohjolassa huomioon pitkän talven osuu? Luonnosta tuskin lumen ja jään alta ei kummoisia päästöjä tule? Poikkeuksena tänä talvena oli jälleen Eteläinen Suomi, jossa talvea ei ollutkaan. Sama tilannehan se on normaalistikin, Suomi on pitkä maa ja kokolailla pohjois-eteläsuunnassa.
Jovain on kyllä joissakin asioissa aivan oikeassa. Mietin tuota hankintakaupan ja toimitusmyynnin välistä eroa? Tien varteen teko on selvää hankintkauppaa – lisättynä rekalla vienti yhtiön lanssille lienee sitten toimituskauppaa? Harri Suutarilla on kyllä ajokalustoakin, jo koneiden siirtelyyn on oltava oma lavetti.
Olen tehnyt hankintakauppaa myös niin, että maksan korjuukustannukset tien varteen, josta yhtiö vie puut rekkaurakoitsijalla. Korjuukustannukset saa tietysti vähennyksenä, mutta koska hankintahinta on pystyhintaa suurempi, on 30 /34 %:n verokin euroissa suurempi!
2C-lomalleella saa oman työn osan (125m3) myös vähennetyksi . Mhy:n korjuupalvelu taitaa pelata juuri vähennyksillä, koska korvaus valtakirjakaupoissa mo:lta on niin vähäinen?
Euro on antanut Suomellekin tasaisen ja tähän saakka luotettavan korkopolitiikan. Huono puoli siinä on, että väki alhaisten korkojen vuoksi on ylivelkaantunut – samoin valtiot!
Korona taas paljasti EU:n merkityksen todellisen kriisin syntyessä. Jokainen yksittäinen maa saa hoitaa omat asiansa yksin. Muutoinkin EU:n merkitys muiden isojen kansakuntien joukossa on väkilukuun verrattuna vaatimaton.
Jovain on tainnut lukea Lauri Vaaran teesit liian tarkkaan? Sain LV:ltä kyllä takavuosina sähköpostiini paljon lukemista 🙂
LV lienee ollut supliikkimiehiä, koska yhden esimerkin mukaan joku metsämies on hakannut leimikon alihintaan ja LV oli huoltoaseman pöydässä saanut jonkun maatilallisen ajamaan trktorilla puut tien varteen – alihintaan, kun ”sinulla on se traktori”!
Tavallisia henkilöitä, jotka eivät ole mo:ia tai muutoin metsäasioita tuntevia, vedetään höplästä räikeillä virhetiedoilla tahallaan! En usko, että aktiivisimmat vihreät ja osa demareista sekä vasemmistoliitosta ovat niin tyhmiä, ettei asiatieto mene perille!
1. Tosiasia on se, että hyvällä metsämaalla metsän kasvu on jaksollisella kasvatuksella parempi kuin jatkuvalla. Se, että jatkuvalla kasvatuksella saadaan koko puusto hakatuksi tukiksi hyvällä hinnalla ei kyllä pidä paikkaansa. Jo tukkipuiden kerääminen on pystyhinnaltaan halvempi, koska se on harvennustyötä.
2. Jaksollisesti kasvatettu metsä kierron aikana sitoo enemmän CO2:a kuin jatkuvan kasvatujsen metsä. Jatkuvan kasvatuksen kannattajat ottavat hiilen sidonnan aivan päinvastoin!
3. Jaksollisestti kasvatettu ja hoidettu metsä on kauniimman näköinen eri kasvuvaiheissa. Ruma aukko on uudistettuna jo 5 vuoden jälkeen komea taimikko jonka kasvu sitoo kohisten hiilidioksidia. Vihreiden mandra on aina aiheesta ainakin 20 v!
4. Sitten marjan saanti väitetään jatkuvan kasvatuksen aukolla olevan 0. Parhaat puolukkasadot männiköillä ja vattusadot kuusikoilla olen saanut hakkuiden jälkeen sekä maapohjasta riippuen myös mustikoita sekä variksen marjoja löytyy aukoilta. Ei siellä kyllä juuri muita suomalaisia poimijoita näy ?!
Tuo ”Timpan” selvitys oikeasta metsän hoidosta ja käytöstä oli kyllä yksi selkeimmistä!
Tuo jatkuvan kasvatuksen tuppaaminen jokaiseen juttuun on kyllä törkeää vedätystä. Metsän oikea hoito ja siitä saatava tuloshan tuo hyvinvointia koko yhteiskunnallemme. Jatkuva kasvatus sopii puistometsiin , näköalapaikkoihin, suojelualueihin ja jokainen mo. voi harrastaa sitä, jos ei välttämättä elä metsän tuotosta.
Mutta sitä minä en ymmärrä, että nämä yhteiskunnan rakentamissa ja infran keskellä, ehkä tukien varassa (metsän tuotto, verotulot) elävät kermaperseet ajavat jatkuvaa kasvatusta kuin käärmettä pyssyyn. Pitäisi heidänkin kyllä tyytyä vähempään, jos kerta ajavat muiden aikaansaamaa elintasoa alas!
Ainakin kesimääräisellä mo:lla hankintahakkuut jäävät pakostakin voiman ja ajan puutteessa pieneksi. Se oman työn osalta veroton osuus, aikoinaan 150 m3 putosi vielä 125 m3:in vuodessa, on vielä tullut suurin piirtein hoidetuksi ylitöinä oman työn ohessa. Siinäkin ei ole voinut juuri ilmoja valita – paitsi eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Poikkeuksena on kyllä Riikilän juttu Harri Suutarista, joka omistaa yli 5 000 ha, 3 motoketjua muine apulaitteineen. Se 15 000 m3 mitä hän vuodessa tekee, oliisi ehkä parempi puhua toimitusmyynnistä. Pystykaupassa yhtiö vastaa puun korjuusta käyttäen alihankkijoita. Harri Suutarillakin on apuna korjuumiehiä, joille hän maksaa työstä kuten yhtiö aliurakoitsijoilleen. Ei ne omat korjuukoneetkaan aivan halpoja ole.
Kannattaa tehdä taloudellisia vertailulaskelmia, koska verottaja ottaa veron, joka pystymotista on %:ina sama kuin hankintamotista. Mutta hankintamotista euromääräisesti vero on suurempi, koska yhtiöllä hankintahinta on suurempi. Täytyy yrittää vähennyksillä saada verot pienemmäksi.
Toisaalta HS:lla on niin vakuuttavat tulot ja taitavana yhtiöiden johtajana tienaa sen verran, että tuollaisen ha- ja konekaluston voi pitää harrastuksena!
Metsuri motokuskille sanoisin, että kyllä Kemera-tuki heijastuu koko yhteiskunnalle eikä pelkästään mo:lle! Ketsätyöhän ja metsä ovat alkutuotantoa joka laajenee hyödyttämään alan työllisyyttä, palvelua, jalostusta, kuluttajia ja on lisäksi vientituote, joka tuo valuuttaa Suomeen.
Lisäksi Kemeran käsittely työllistää valtion virkamiehiä, voidaan katsoa, että aika suuri lovi Kemerasta menee byrokratian rattaisiin. Viime vuonna muutaman Kemera-kohteen käsittelyssä oli 5 eri MK:n henkilöä ja mahdolliset tarkastajat päälle!
Elikä on kasvatettu mäntyä ja oliko tuhkan seassa booria? Itsellä vastaavassa tilanteessa neulasnäytteessä todettiin boorin puute ja lanoitettiin helikopterilla boorilla ehostettua tuhkaa.
Tuo hieskoivun tulo kiinnostaa klapikauppiaana, koska pistän hieskoivut klapeiksi – motille saa silloin hintaa reilut satasen.. Eli vaihtoehto 1. ja hieskoivupuiston ohella todennäköisesti nousee kuusen taimikko, jota voi koivun poiston jälkeen parantaa kuusen istutuksella.
