Googlettamalla Wikipediasta:
<h4><span id=”Luokittelu” class=”mw-headline”>Luokittelu</span><span class=”mw-editsection”><span class=”mw-editsection-bracket”>[</span>muokkaa<span class=”mw-editsection-divider”> | </span>muokkaa wikitekstiä<span class=”mw-editsection-bracket”>]</span></span></h4>
Turpeen polttoainekäytöstä ja sen luokittelusta on erimielisyyttä. Euroopan unioni ja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi.<sup id=”cite_ref-19″ class=”reference”>[19]</sup> EU-parlamentinympäristövaliokunta torjui Suomen yritykset sisällyttää turve uusiutuvien energialähteiden listalle heinäkuun 2008 alussa.<sup id=”cite_ref-20″ class=”reference”>[20]</sup> Suomen poliitikot luokittelevat turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.<sup id=”cite_ref-ktmenergia_14-1″ class=”reference”>[14]</sup><sup id=”cite_ref-21″ class=”reference”>[21]</sup>Tähän määritelmään päätyi Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2000 julkaisema selvitys <i>Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa</i>.<sup id=”cite_ref-ktm20/2000_22-0″ class=”reference”>[22]</sup>KTM:n julkaisun ovat laatineet KTM:n tilauksesta Patrick Crill (USA), Ken Hargreaves (UK) ja Atte Korhola (Helsingin yliopisto). Selvityksen johtopäätös oli, että turve tulisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.

Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.<sup id=”cite_ref-23″ class=”reference”>[23]</sup><sup id=”cite_ref-24″ class=”reference”>[24]</sup><sup id=”cite_ref-25″ class=”reference”>[25]</sup> Myös ympäristöjärjestöt vastustavat tiukasti turpeen käyttöä ja KTM:n ehdottamaa luokittelua. Järjestöt pitävät turpeen polttoainekäytöstä luopumista yhtenä Suomen ilmastopolitiikan suurimmista kysymyksistä.<sup id=”cite_ref-26″ class=”reference”>[26]</sup>

AJ: ” Se olisi suurta edistystä jos noissa keskusteluissa muistettaisiin, että kaivatun hiilinielun kasvattamiseen on kaksi keinoa: hakkuiden vähentämisen lisäksi voidaan nostaa puuston kasvua.”

Oikein hoidettuna hakkuita voidaan lisätä ja hiilinielua kasvattaa! Hoidetussa metsässä toisarvoinen vähän kasvava räippä poistetaan, jolloin hyötypuu kasvaa ja tarvitsee co2:a. Jossakin vaiheessa puuston kasvu alkaa hiipua, lopuksi kasvun loputtua ja sen lisäksi mahdollisten tuhojen lisääntyessä metsä muuttuu päästölähteeksi.

Tämän vuoksi on tärkeä metsän uudistaminen – päätehakkuu! Kun metsä taimitetaan mahdollisimman pian vieläpä jalostetuilla taimilla, niin taas lyhyen jakson jälkeen puuston m3/ha lisääntyy ja uusi metsää imee hiiltä! Tämä jäi keskusteluporukalta sanomatta. Odotin keskustan edustajalta perustelua, mutta hän ei saanut oikein puheenvuoroa koulutetuilta puhekoneilta ja jäi puheissa kuten maalla toimivat yleensäkin – on eri asia puhua ja tehdä!

Rakentaminen ei ole nyt ajankohtainen, mutta mieleen on jäänyt jostakin, että juuri sähkökriisin vuoksi ja muutenkin uudessa omakotitalossa on oltav puuta polttava varalämmitys.

Perustelujoissaan ”jätkä” on kyllä oikeassa! Puulla poltettava varaava lämmitys ei ole niin altis esim. kyberhyökkäyksille, eikäpähän syökstpommittajankaan kannata yhtä omakotitaloa pommittaa – voimalaitokset ja valtion sähköverkko ovat paljon mieleisempiä kohteita 🙁

Se vaan, että todellisen kriisitilanteen tullessa kaupunkilaiset ovat varsinaisesti ensimmäisinä kusessa – loppuu vouhotus! Ilalla juuri keskusteltiin erään Karjalan maaseudulla käyneen kaverin kanssa. Hän kertoi, että siellä eletään vanhaan malliin omavaraisesti. He ovat myös siinä onnellisessa asemessa, ettei maailman huonot uutiset, kuten kyberhyökkäykset ja nyt tuo luotu ilmastohysteriä  välttämättä löydä sinne asti 🙂

Jotenkin tuntuu, että maaseutua ei ole osattu Suomessa asuttaa ja kehittää oikeaan suuntaan? Sopivasti työtä – ansiotuloa, jolla tulee toimeen ja sopivasti aikaa itsensä kehittämiseen elämänsä suolaksi!

Jossain muualla maailmassa on kylät rakennettu yhteen. Suomessa varsinkin sodan jälkeen rakennettiin kylmiä tiloja siirtolaisille ja sodasta palaaville. Koska viljelykset piti sen aikaisille vehkeille (hevonen) olla pirtin lähellä, niin naapureihin tuli välistenkin matkaa. Silti sopivissa kyläkunnissa naapurit pitivat yhteyttä. Lestantit eivät sunnuntaina tehneet muuta työtä kuin pakolliset eläinten hoidot, pirtin lämmitys ym. joten sunnuntaina vierailtiin ja keskusteltiin 🙂

Minulle on kovasti epäselvää, että miksi perussuomalaiset hajosivat ministereihin ja omaan puolueeseen? Sampo Terhon sinänsä hyvään arvopohjaan perustava politiikka ei liene paljon erilaisempi kuin perussuomalaisten? Se on makuasia, että kumpi nyt sitten on lähempänä juuriaan – nimittäin Veikko Vennamon SMP:tta?