Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Ennen vanhaan osattiin olla käytännöllisi. Heinäkuussa kaadettiin koivuja ja osasta oksista tehtiin lehtikerppuja lampaille. Vieläkin näkyy muistone vasemman käden pikkusormessa arpi, kun terävällä puukolla tein lehtikerppuja!
Kun koivun lehdet meni ruskeaksi, niin ne karsittiin polttopuurangoiksi. Lampaat sai mieleistä ruokaa talveksi ja talo sai kuivaa puuta lämmitykseen.
Aina silloin tällöin tulee tehtyä rasisavottaa. Jako on suurin piirtein niin, että sahatankilla kun kaataa, niin päivän saa sitten niitä kuivumisen jälkeen karsia!
Eikö agregaatti vieläkään toimi?
60 v sitten opettelin Otto-moottorin toimintaperiaatteen, kannattaa kerrata se alusta alkaen. Kyseessähän on 4-tahtimoottori – imu-puristus-työ ja poisto. Imussa vedetään bensiinin ja ilman seos sylinteriin. Puristuksessa kaasu puristetaan palotilassa ja annetaan kipinä, jolloin seos syttyy ja paine työntään männän työvaiheeseen…
Jos mäntä- ja kampikoneisto on kunnossa, niin toimintaan tarvitsee 2 asiaa: 1. kone saa polttoainetta 2. sytytyskipinä toimii. Nyt tuntuu, että polttoaineen saanti on kunnossa (ilmavuotokin on katsottu?), mutta kone ei vaan hörähdä vaikka kaasua syötetään suoraan sylinteriin?
Kysymyksessä taitaa olla se, että sytytyskipinä ei vain pelaa? Onko tulppa puhdistettu ja johdot katsottu, vaikka kipinää näyttää olevan, kun sitä kokeilee? Tulpat on niin halpoja, että voisi ostaa uuden – virtajohdin kokonaisuudessaan kannattaa katsoa ja virran saantiin vaikuttavat sensorit?
Nykykoneissa tahtoo olla ylimääräisiä hienouksia, jotka saattavat häiritä koneen käyntiä ja tulee käsittämättömiä vikoja. Ko agregaattori maksaa näköjään uutena 360 €, en tiedä ”teukan” tuntipalkkaa, mutta tuolla aikavaivalla olisi varmaan saanut jo uuden agregaatin?
Siitten uusi vihje: joskus olin ”Masinistien” palstalla ja sieltä sai kyllä todella hyviä neuvoja koneasioissa – ilman v*****lua 🙂
On tämäkin joutavaa jahkailua turpeen kanssa! Lasketaan mm:n kanssa sammaleen kasvua. Niinkuin se nyt on Maapallon ilmaston suojelussa tärkein asia!
7, 5 miljardia homo sapiensia paskoo ja hengittää. He kuluttavan elämisellään ja asumisellaan ilmakehää kaikkein eniten. Sitten jotkut holtittomat yhteisöt raivaavat ja polttavat (antavat palaa) sademetsiään, jotka todella ovat olleet Maapallon keuhkot.
Suomessa kerätään rahaa ja lahjoituksia Maapallon väkirikkaimpiin alueisiin (parhaimmat pääsevät tekemään helteisiä lomamatkoja). Lahjoittakaa ja valvokaa kehitysmaihin ehkäisyvälineitä ja -menetelmiä! Älkää jakako niitä Suomessa jo pruskouluikäisille tytöille. Saattaisi tuo perheväkivaltakin vähentyä?
Ymmärrän sen, että kaivetaan kaivoja, rakennetaan aurinkopattereita, viedään teknologiaa, jotta paikalliset voisivat sitten itse hoitaa tarpeensa. Mutta kun ei edes osata (viitsitä) pitää tarvittavia laitteita kunnossa – vaan kaikki rappeutuu!
Jos Suomen tilannetta verrataan, niin ilman pitempiaikaista varautumista talven varalle täällä kuolee (Helsinkiläisistä en tiedä ?)! Miksei samoin voisi teknologiaa käyttäen varautua myäs hellejaksoihin jossakin päiväntasaajan alueella olevilla alueilla?
Mikä se on tuo R-juttu – taitaa olla ns. sisäpiirin asioita 🙂
Tuohon otsikkoon viitaten, pyrin myymään kyllä silloin, kun hinta on kohillaan. Toinen juttu on sitten, että suurempi leimikko menee helpommin kaupaksi ja hintakin saattaa hiukan nousta /m3.
Lisäksi säästää koneiden siirtoa ja onhan se mukava työskennellä samalla palstalla vähän pitempään. On pari kokemusta, kun käytiin yli 60 ha:n palsta kerralla läpi!
Nyt on tulossa harvennuksia, jossa osa kuvioista on juuri kypsä harvennukseen ja viereisiä kuvioita on ”melkein”. Saa siitä n. 10 ha 2- ja 3- vaiheen leimikon samaan lanssiin. Hinta näyttää olevan nousussa, mutta hakkuu on jossain syksyn lopulla ja tarjoukset sitten ensi kesän kasvun jälkeen.
AJ: ” Hesan Keskuspuiston kuusia voidaan ehkä pelastaa kuorimalla. (www.sueddeutsche.de/panorama/operation-borkenkaefer-sondermission-fuer-bundeswehr-soldaten-1.4913320).”
Helsingin kuusista en tiedä mitään, mutta muuten kuusi on aika herkkä pienillekin vaurioille. Laho lähtee kuusissa leviämään herkästi, joten jos kuoriminen ei aiheuta lahoa, niin ainakin kuusi kuivaa pystyyn – ja se ei ole kovin kaunis puistonäkymä!
Miksei niitä vaurioituja kuusia poisteta ja istuteta sopivasti uusia taimia tilalle? Minusta nuori metsä on monesti kauniin ja ilmavan oloinen.
