Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Kaikkihan me olemme syntyneet Suomessa työläistaustaisesta – paitsi ne 20 perhettä, jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa. Kysymys on kakusta, että kuka sen leipoo ja kuka sitä syö! Tasa-arvokin on minusta sitä, että ollaan kakun teossa yhtä aktiivisia kuin kakkkua jakaessa!
Kallehan puhuu kuten ennen Patruunat! Olisiko tuo lyhennys suuren maailman tyyliin ihan kolmella K:lla?
Kokoomuksen ja vasemmiston hallitukset ovat ajaneet pahasti kariile 2 kertaa – toivottavasti ei tule enää kolmatta! Olen luullut, että kokoomuksella on jonkin verran selkärankaa. Jos se menee Rinteen houkutuksiin, niin sen kansallinen selkäranka on housuissa.
Tänä päivänä virkamiehellä tai -hlöllä ei tunnu olevan vastuuta toimistaan. 1968, kun valittiin Tampereella ensimmäiseen valtion virkaan, niin vaadittiin vala istuvan oikeuden edessä, siinä oli ihan hyviä kansallisia vaatimuksia, jotka oli pidettävä.
Virkamies: ” …Käytännössä virkamiehet voivat sopia lain tulkinnasta ja soveltaa lakia oman aatesuunnan mukaisesti… ”
Eikö tutkijoita ole muilla kuin punavihreiden puolella? Siellähän tutkitaan kiivaasti yrittäjien tekemisiä vaikka verotuloilla itse elellään. Tuokin kommentti lienee totta ja samalla myös toimitaan yhteiskunnan vastaisesti! Mediallekin riittäisi noissa puuhissa otsikoita.
Joissakin valtioissa vallan vaintuessa demokraattisten äänestäjien tuloksen mukaan myös virkamiesporras vaihdetaan! Tässä on Suomen demokratian porsaanreikä, joka pitäisi tukkia!
Minä en ymmärrä tuota silmitöntä maaseudun vihaamista! Kyllä tasapainoinen yhteiskunta hyvinvoivana maaseutuna ja sieltä ruokansa saavana kaupunkilaisena pitäisi pystyä yhteistyöhön? Mikä siinä rassaa Virkamies?
Virkamies: ”…Esim. Pohjois-Karjalassa valtion viranomaiset voidaan keskittää Joensuuhun, pl. raja ja poliisi…”
Otin tuon lopun, koska siinä onn hyvä alku sille, että virkamiehet olisi tosiaan keskitettävä maakuntiin – ei pelkästään PK:aan vaan tasaisesti koko maahan. Oletko eronnut Revasta vai potkaisiko toiset ulos?
Nyt kun ohjelma jo on, niin minkälaisen hallituksen ”Virkamies” kokoaisi? Olisiko se sitten virkameishallitus, koska ei kovin monessa puolueohjelmassa noin tarkasti ole kaavailtu?
Tähän saakka Ay-satraappien toiminta on ajanut työttömyyttä. Kirraamalla palkkoja, jotta saisi jäseniä ja jäsenmaksuja mahd. paljon. Toisaalta ansiosidonnaiset ja muutoinkin vastikkeettomat korvaukset on hilattu niin korkealle, ettei töitä kannata tehdä. Tilanne estää myös työntekijöiden liikkuvuutta, koska se tulee kalliiksi.
Porukkaa on helppo johtaa taajamissa, joten maksetaan sinne sosiaalirahaa ja asumislisiä, niin saadaan jäsenet hallintaan. Tässä vaiheessa vasemmistopuolueet ovat ”liikuttavan” yksimielisiä Ay-liikkeen kanssa.
Työelämässä Ay-pomot haluavat olla päälle päsmäreinä ja kolmikanta nostetaan esille. Ed. hallituksen alkutaipaleella sen vuoksi pidettiin ns. poliittisia mielenosoituksia – kun muuta syytä porukan kokoontumiselle ei keksitty!
Minusta työehtojen palkkojen suhteen voisi olla kolmikantaa sen verran, että määritellään pohjapalkat ja työehtorajat ”kolmikannassa”. Töiden mukaan siitä sitten sopiminen työpaikkakohtaisesti ja paikallisesti. Yrittäjien kesken on kilpailua työn tekijöistä. Hyvät työntekijät saavat kyllä korvauksen työstään.
Avain ammattialoilla Ay-toiminta on kiristänyt palkkoja niin paljon, että jopa tehtaita on lopetettu (Ahosen uhoaminen aikoinaan!) ja investointeja siirretty ulkomaille. Viennille tärkeä ahtaus tulisi olla päättäjien hallinnassa, ettei ”myötätuntolakkoilla” aikaansaada miljoonien menetyksiä eikä Ay-toiminta voisi käyttää jotakin pientä avainasemessa olevaa ryhmää koko yhteiskunnan lyömäaseena.
Virkamies: ”15 % bruttotuloista metsänkäyttömaksua valtiolle luonnonsuojelualueiden hoitoon, ei hankintaan.” Ja virkamiesten palkkoihin ilman vastiketta, tämä unehtui pois?!
Kainuussa ja varmaan Pohjanmaallakin on nuo prosentit käytännössä täyttyneet, koska soita ja tuottamattomia rääseiköitä on paljon.
Suurten asutustustaajamien hakkuilta jää pois jo pelkästään kaava-alueita ja linja- sekä moottori – ja rautateitä 15 % koko metsästä.
Tontilla on yksi telkän pönttö, kävin sen puhdistamassa ja laitoin kuivaa heinää vähän pohjalle. Muutama vuosi sitten oli lähisulalla virtapaikassa toista kymmentä telkkää keväällä. Asutusta on tullut naapuriin lisää ja viime keväänä ei tainnut urostelkkää olla, koska pesässä oli kesän lopussa 3 munaa?
Saa nähdä miten käy tänä kesänä?
AJ: ” Olitko harrastelija Joensuun yliopistossa 1982? Minä aloitin silloin metsäopinnot.”
Kyllä oli kirjoilla vuosina 1982-83, mutta käytiin siellä päin vain osakursseja. Niittylahdella oli aloitus heti alkukesästä. Se jäi mieleen kovasta takatalvesta, lunta tuli vielä kesäkuun puolella.
Kyseessä oli Ammattikasvatushallituksen järjestämästä toisen asteen opinto-ohjaajan koulutuksesta – ensimmäinen laatuaan. Menin mukaan mielenkiinnosta vaikka se ei varsinaisesti toimenkuvaan liittynytkään. Silloisessa työssäni olin peruskoulun opojen kanssa kyllä tiiviissä yhteistyössä.
Koulutuksessa oli amisksen, kauppaoppilaitoksen ja lukion tulevia opoja. Koulutus tapahtui työn ohella lyhytkurssien ja monimuoto-opiskelun mukaisesti. Muistoon jäi myös muutaman vuoden valmistumisen jälkeen tekemämme vierailu Unkarin koulutukseen tutustuminen.
Tapahtumia oli silloin pari yleismaailmallista; – heräsimme aamuyöllä Budabestissä kauheaan rominaan. Miehittäjänä olleet neukut näyttivät sotakaluston voimaansa, kun jenkit olivat tehneet iskun Libyan silloista diktaattoria Muhammar Gaddafia vastaan!
Juuri, kun olimme palanneet huhtikuussa Suomeen tuli uutinen Tsernobylin ydinvoimalan räjähdyksestä.
