Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Oikeasti tuo eksyminen ei naurata silloin, kun se sattuu omalle kohdalle.
Pari tapausta tulee mieleen ilman gps:a:1) Olin vaimon kanssa katselemassa naapurikunnassa olevaa myyntipalstaa. Alueen eteläpuolella avautui laaja selkonen ja pohjoispuolella oli sähkölinja, jonka viereen päästiin autolla.
Homma oli ns. ”helppo nakki”, mukana oli vain kännykkä ja palstakartta.Alue oli tasaista ja osittain ojitettua rämettä. Ilma oli pilvinen ja sumuinen ja tyyni, joten ilmansuuntien arviointi vaikea.
Pari tuntia kävelin ja samalla katselin relaskoopilla puustoa. Jossakin vaiheessa huomasin, etten ollut kartalla. Mutta mihin suuntaan piti lähteä?Soitin vaimolle ja pyysin käyttämään auton yorvea – mitään ei kuulunut!
Vaimo kertoi soittavansa 112-numeroon, kielsin koska osasin mielestäni kulkea metsässä. Tunnin päästä piti luovuttaa, koska pelkäsin meneväni selkoseen ja iltakin alkoi hämärtämään!Vaimo sitten soitti 112. Sieltä oli pyydetty, että soittaisin itse, jolloin he voisivat auttaa. Näin sitten tein ja he paikallisti, mutta se oikea suunta piti vielä selventää. Kuljin ojaa deuraten muutamia satoja metriä ja soitin uudestaan. Sain näin kulkusuunnan korjauksen linjalle päin.
Seuraava oli sitten helpompaa, eli otin kiintopisteen linjan suuntaan ja niin edelleen kunnes linja tuli vastaan. Siitä kuuluikin sitten auton torvi.
Aikaa meni n. 4 tuntia harhailuun.Parastahan se olisi, että työthön kykenevät ja halukkaat saisivat järkevää toimintaa. Sitä perustyötähän voi harjoittaa jo siellä vastaanottokeskuksessa:
– siivousta
– ruoan valmistusta
– pesemistä
– lasten, sairaiden ja vanhusten hoitamista
– ulokalueiden siistimistä
– kauppaostosten opetteluaOlen ymmärtänyt, että jonkinlaista liikuntaa järjestetäänkin. Kielen opiskelua sitten, kun päätös on tullut valituksi.
Suomen lainsäädäntö, virkamiesten ohjeet ja perusasiat on uutisointia kuunnellessa täysin tuuliajoilla.
Väkeä tulee solkenaan ilman esteitä, ei ole passia ei viisumia eikä tulo ole mistään sotaa käyvästä maasta – vai miten se on Ruotsin ja Venäjän kanssa?Ensimmäinen seula tulisi olla jopa ennen maan rajaa. Selvät rikolliset, keinottelijat ja seikkailijat tulisi jättää heti rajan ulkopuolelle.
Näin todelliset pakolaiset saisivat nopeammin oikean vastaanoton ja kotouttamisohjelman.Yksi asia kyllä tuntuu ihmeelliseltä:
Eikö itsenäinen valtio voi oikeasti itse päättää sitä, että ketä saa tulla rajan sisäpuolelle ?!
Toinen asia joka tuossa tuntuu vieraalta, on latvominen?
Kuusiaitaa ja puiston puustoa olen nähnyt latvotun ja muutenkin fiksatun. Mutta ne latvotut ylimääräiset taimikot tuntuu kovin utopistiselta.Olen kuvitellut, että maaperä kykenee valon ja auringon lämmön kanssa antamaan kasvun määrätylle kuutiomäärälle?
Nämä latvattomat taimet työntävät kasvua yleensä monihaaraisena ja vaativat siihen entistä enemmän kasvuenergiaa.
Niksi latvattomia puun tureikkoja pitäisi kasvattaa?Enemmänkin olen varhaiskasvatuksessa kitkemisen kannalla. Sitrankin kannattaisi jakaa niitä apurahoja mieluummin vaikka Pentin pajalle kuin lihottaa uneksijoiden tiliä.
Toisaalta ilmasta tapahtuva raivaushan on sähköyhtiöillä käytössä – kuten Taneli valveutuneena hankilönä jo totesikin. Kulmavaihde sirkkelille, niin helikopteripelillä saa taimet katkaistua juurestakin, eikä pelkästään latvoja nirhata.
Tuota puiden pystyraivausta en toisaalta ymmärrä. Aivan oman tien varresta sitä tehtiin linjan vieruskoivikossa. Viime syksynä kun niitä pystykarsittuja koivuja kaadettiin, niin puolilahoista pökkelöistä ei tullut kunnon polttopuitakaan!
Miksei niitä linjanvieruspuita voisi kaataa vähän leveämmältäkokonaan. Tai laitetaan maakaapeli.Kustannuksissa helikopteriraivaus ei taida pärjätä metsurille?
Gla-nimimerkillä oikeita ajatuksia perustellusti!
Sodan jälkeen valtio säänteli tarkoin metsänhoitoa – koska se oli Suomelle elinehto hoitaa ”sotarikollisena” sotakorvaukset voittajalleen.
Yksityisiltä mo:lta pidätettiin myös hakkuun jälkeen määrätty summa metsän uudistamiseen.Puun hinta työpalkkoihin ja muuhunkin verrattuna oli kuitenkin niin hyvä, että metsää pidettiin pankkina jolla turvattiin rahan saanti.
En muista, että Kemeran tapaisia tukia olisi silloin tarvittu?Oikeastaan tukien tullessa, itse sain tukea 1960-70 luvulla pellon metsittämiseen, tuntui vähän oudolta, että metsään tarvittiin tukea.
Puun hinta on kuitenkin suhteessa mennyt alaspäin kuin lehmän häntä.
Nythän harvennuksilla tekijä saa paremman korvauksen kuin metsänomistaja! En sano sitä siksi, että se on tekijälle väärin, vaan siksi, että puuntuottajalle hinta on laskenut.Koen, että Kemeralla korvataan osittain alapäin menneen puun hintaa ja tietysti myös pyritään varmistamaan tarpeellisen raka-aineen saanti myös tulevaisuudessakin.
Näinhän se Jesse on. Pitänee vielä katsoa metsäverkon kautta. En vain viitsinyt kaivella sitä varten tunnuksia esille.
Mette on käynyt itselle yleensä ihan hyvin. Viime vuonna oli jotain häikkää ja jouduin keräämään tiedot käsipelillä 2C-lomakkeelle. Enkä tietysti ollut ottanut kopiota, piti käydä kysymässä varmuuden vuoksi verottajalta oman ilmoituksen mukaan vuosi sitten jääneet; metsävähennys, poistotilanne ja varaukset viidelta edelliseltä vuodelta.
Mette näkyy maksavan 39,90 €, nettona siitä jää alle 30.
$ Metsägroupin sivuilla on hyvät vero vinkit. Tietoa löytyy myös verottajan sivuilta.
Kirjanpitoa voi pitää myöskin yllä Metsägroupin palvelun kautta.
Lähetetty: 27.12.2015
Lähettäjä: metsänvartija $Katsoin juuri MG:N / Metsäliiton sivuilta veroapua. Siellä neuvottiin lähinnä 2C-lomakkeen täyttöä. Varsinaista kirjanpito-ohjelmaa en osannut katsoa – onko siellä sellainen?
SE-sivuiltakaan en löytänyt varsinaista kirjanpito-ohjelmaa?
Täytynee tilata Metten versio 2015. Siinä tulee sähköinen 2C ja kausivero-ilmoitus.
Mitä ohjelmaa käytätte vai riittääkö ruutupaperi?
