Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Lähinnä ”haitallisten sorkkaeläinten” lihaa popsitaan vuoden ympäri monessa eri muodossa.
Taannoin olin vetämässä erästä metsästysseuraa. Alueelle ilmestyi majavia ja hain deuralle muutaman majavan luvan.
Kaverit ampuivat niitä ja toivat maistiaisia.Junareissullaan emäntä oli jutellut matkatoverinsa kanssa riistalihasta ja kertonut kuinka hyvää oli ollut majavan liha.
Hän ei ollut vain muistanut majavan nimeä vaan oli sanonut, että saatiin maukasta AHMAN lihaa.
Jälkeenpäin hän sitten ihmetteli, että miksi metkakaveri oli sitä kovasti ihmetellyt 🙂Paikallisessa lehdessä näkyi olevan tuttu eläkeläinen Irakilaisen maahanmuuttajan kanssa. Maahanmuuttaja oli jutun mukaan sähköinsinööri ja halukas tekemään esim. lumitöitä.
Eläkeläinen oli alueen yhdyshenkilö ja lumitöitä tuntui löytyvän.
Obgelmana oli nämä meidän vastuukysymykset, ei voi ottaa työhön, kun pitää olla sopimukset kunnossa.Irakilainen olisi tehnyt talkoilla, vastineeksi siitä, että oli päässyt Suomeen. En nyt kyllä oikein ymmärtänyt esteitä, koska onhan mahdollisuus ottaa talkoohommiin vastuuvakuutuksen?
Asenne tuntui jutun mukaan irakilaisella olevan kohdallaan. Tällaisia pakolaisia saisi tulla. jos kerta kotimaastaan on pakko henkensä kaupalla lähteä!
Tammukan narraaminen on aika sykähdyttävää puuhaa.
Arkana kalana pienen joen/puron rantaan on mentävä ryömien. Yksikin tömähdys saappaalla saa tammukan syöksymään ja siitä paikasta on turha tarjota syöttiä!Joen nimellä olevia puroja tuli nuorempana hiivittyä. Yleensä näiden pienten jokien rannat on pöheikköisiä. Taktiikkana oli laskea virvelillä kohon varassa syötti varovasti virtaan
Ahvenen tai sären ottaminen oli arkista, mutta kun tammukka tempasi, niin kyllä syöttiä vietiin!Tammukka on kauneimpia kaloja joita olen saanut.
Joku vuosi sitten Ilomantsissa oli hirvi jo rauhoitettu – susille ja karhuilleko?.
Kysymys on laajemmasta asiasta, eli Suomen maaseudun asumisesta.
Varsinkin sotien jälkeen jaettiin evakoille ns kylmiä tiloja. Pienet tilat kuokittiin korpeen, tapeltiin luontoa ja luonnon petoja vastaan.
Maaseudulla kasvatettiin pienellä tilalla, mutta suurella työllä, monilapsisia perheitä, joista sitten osa siirtyi työelämään ja on osaltaan nostanut Suomen maailman kärkimaaksi.Osa on jäänyt maaseudulle tuottamaan ruokatarpeita ja hoitamaan metsää sekä huolehtimaan mm siitä infrasta, joka tarvitaan puun korjuuseenkin.
Suuri osa elintärkeästä viennistä saadaan edelleen metsäteollisuuden kautta.Maaseudun huvitukset ovat aika vähäisiä netin ja TV:n lisäksi.
Metsästys on ollut tähän saakka kärkiharrastus.
Häviö petojen (+ etelän lämpimässä oleskelevien petofanien) kanssa autioittaa omalta osaltaan maaseutua.Jo monella seudulla kotieläinten kasvatus on tuottamatonta, petovahingot lampoloissa ja mullihaassa lopettavat sen kokonaan.
Autioituva maaseutu vaikeuttaa kyllä myös metsänhoito- ja metsän korjuutöitä.Työmatkat pitenee, infra huononee ja tulee näitä 0-toleranssin alueita.
Jotenkin tuntuu, että suomalaiset eivät välttämättä viihdy pelkästään keskustaajamissa.Rauta on pakkasella haurasta, nesteet jähmeät ja tiivisteet murenee.
Tietysti auttaa se, että kone pyörii koko ajan, jolloin ainakin moottori, voimansiirto ja hyd.järjestelmä pysyy sulana.Klapin tekoa aloittelin, mutta esiohjatussa metsäkärryssä napit takertelivat, piti lämpöilmapuhaltimella houkutella Traktorin akkua täytyi latailla ja moottori tietysti lämmittää.
Radion toimittaja soitti 30 asteen pakkasella, että nythän se puu kulkee, kun lämpöä tarvitaan! Toimittaja häkeltyi täysin, kun sanoin, että tällä pakkasella en vie yhtään kalikkaa – koneet vaan särkyy.
Pitää odotella lauhempia kelejä.
Kyllä tuo kiinteistöveropeikko kannattaa pitää esillä vaikka luultavasti tämä hallitus ei sitä ottaisikaan hanke-ohjelmaan.
Jos tämän hallituksen aikana ei valtion budjettia saada tasapainotetuksi, niin seuraavan hallituksen kokoomus saattaa olla täysin toinen.
Eikä siihen mene kuin 3 vuotta.Jo nyt, vaikka kiinteistöveroa ei olekaan, nousee aina esille Thaimalaiset marjanpoimijat ym ulkomaalaiset kulkijat Suomen maailman laajuisella jokamiehen oikeudella.
Viime kesänä jututin pakettiautolla liikkuvia ja lähes pihapiirissä sienestäviä kulkijoita, kyseessä oli varsin miellyttävä Ukrainalais perhe.Kulkijoiden valvonta saattaa olla sitten ongelma. Tosin autolla liikkuvat on helppo ilmoittaa ja puomeja kyllä ilmestyy metsäteille.
Näinhän se on nähtävä, että perheitä otettaisiin vastaan ja autettava. Heillekin saattaisi olla sitten parempi palauttaa oikeaan kotiinsa ja elinympäristöön, kun tilanne on rauhoittunut.
Päättäjiltä vaaditaan nyt jämäkkyyttä ja realista asennoitumista poikkeustilanteeseen.
Isä oli aikoinaan vissiin melkoinen rasisti, kun hevoskuorma aikaisia mustalaisia pölähti kesäiltana pihalle:
– oltiin jo asettauduttu nukkumista varten, ovi (joka ei ollut koskaan lukittuna) aukesi ja pari naista työntyi sisälle:
– NYT TULTIIN, kuului ovelta! Isä hyppäsi sängystä ja sieppasi naulassa riippuvan tuppivyön ja karjaisi, että:
– NYT MENTIINSuomen on kyllä itse päätettävä viime kädessä omista rajoistaan.
EU:n politiikka on periaatteessa selvä: – ensimmäisellä rajalla on katsottava tulijat! Kreikka ja Italia ovat siinä asiassa lipsuneet ja kasvoton ja tuntematon lauma vyöryy Shengenin sääntöjen sisäpuolelle.Tunnistaminen, sormenjäljet ja oikeiden henkkareiden selvittäminen ennen kuin lasketaan epämääräistä porukkaa häärämään täysin vapaasti näin avonaiseen yhteiskuntaan.
Oikeille pakolaisille järjestetään sitten työtä mahdollisimman pian päätöksen jälkeen. Ay-satraapit pitävät huolen siitä, että samasta työstä maksetaan sama palkka! Se on oikeudenmukainen periaate!
Monessa työssä, aikaisemmin kaikki metsätyö, voidaan suoritus mitata urakalle. Myöskin metsänhoitotyöt voidaan arsinoida urakkapohjalle.
Ensin on vain muualta tullut opetettava työhön esim. oppisopimuskoulutuksen avulla.Voisin aivan hyvin ottaa pari riskiä työhaluista mamua – väristä riippumatta – oåppisopimuskoulutukseen opettelemaan metsänhoitotöitä. Riittävän harjoittelun jälkeen sitten oikeasti urakoita laskemaan.
Tuosta ”kotouttamisesta” puhutaan mediassa kovin paatoksella. Kyllähän joku saattaa onnistuakin. Itse olen kyllä vähän skeptinen.
Meillä on ollut noita mustalaisia varmaankin yksi sata vuotta ja aika pieni % on oikeasti mielestäni onnistunut.Hiukan kokemuksia polttopuun käytöstä:
* n. 10 v sitten, kun perustimme Metsäkeskuksen projektina ”Halkoliiteri.com” palvelun selvittelimme klapien kuivauksen ja säilytyksen järjestelmiä mm VTT:n tekemien tutkimusten pohjalta. Siitä on ihan omia kirjallisia ohjeitakin.
* puun kuivaminen vaatii pääasiassa ilmavirtausta, joko paineella tai imulla. Lämmitys lisää tehokkuutta.
Esim. viime kesä oli sateinen, mutta tuulinen. Yllätyin todella alkusyksystä, kun ilmavassa katoksessa oleva talvella tehty myyntipuu oli täysin polttokuivaa!
* polttokuivan puun raja minulla on 20 % kosteus. Silloin ei ole ”käärmeitä” uunissa!
* Aution tilan ostimme vuonna 1996. Siellä oli varastot täynnä pilkottuja polttopuita. Kainuulaiset ukot tekevät eläkkeellä kaikki paikat täyteen polttopuuta 🙂
* poltamme edelleen noita varastojen puita. Onhan ne saaneet kuivua reilut 20 vuotta ja suljetussa varastossakin ovat jotain reilut 10 % kosteita.
* lehtipuiden kuivamisesta sen verran, että
– leppä kuivaa nopeasti vaikka on nopeakasvuisin! Solurakenne nähtävästi ratkaisee?
– koivu on se uunien omistajien mielipuu ja kuivaa kohtuullisesti.
– haapaa täytyy kuivattaa todella hyvässä paikassa. Ostin kerran Venäjältä rekkamiehen paluukuormassa rekallisen haapaa!
Siinä meni varmaan 5 vuotta ennenkuin viimeiset meni polttoon 🙁Jätän haavan suosiolla Jees-miehelle!
Suosittelen kyllä senkin myymistä vaikka Kirkniemen sellutehtaalle 🙂Itsellä oli edellisessä talossa amiksen oppilaiden tekemä kattilalaitos, joka ympättiin 1952 rakennetun talon remontin ja laajennuksen yhteydessä uunilämmityksen tilalle.
Erikoista siinä oli 2 kuution vesivaraaja jossa tulipesä oli varaajan sisällä alaosassa ja yläosassa varalla sähkövastukset. Siihen liittyi ulkoilman lämpötilaa haisteleva anturi – oliko joku ”sää-saara” ?
Sen kun lämmitti niin, että yläosa alkoi porisemaan, niin kesti sen lämpö 2 vrk.
Puuta kyllä meni. Laskeskelin, että n. 2 viikon työpanos meni puun teossa, mutta sehän onkin mielityötä – kutenh tuolla aikaisemmin tuli todettua 🙂Puolikymmentä vuotta sitten pojan talon remonttiin laitettiin alapalokattilan tilalle lambda-kattila. Sitä ei vielä silloin suomalaiselta valmistajalta löytynyt? Löytyi kyllä saksalainen hinnaltaankin asiallinen.
Olen ymmärtänyt, että Jees-Hv on alan ihmisiä? Eikö lambda-kattilat ala olla tätäpäivää?
