Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Hinta taitaa olla enempi neuvottelukyvystä kiinni 🙂
Veroetu on ainakin sen pari %, sen voi itse laskea, että mikä etu se sitten on loppupelissä?
Jos on useampia osakkaita, niin tulon jakaminen on helpompaa, jos vain on sitä tuloa?Haittapuolina minusta on se, että todennäköisesti hoitotyöt joutuu teettamään ulkopuolisella. Tokko useista omistajista johtuen riittää talkoohenkeä ja onko kaikki tasapuolisesti mukana.
Myös nokkamiehelle pitänee antaa jotain, varsinkin jos piällysmies on ulkopuolinen.
Miten sitten, jos haluaa pois Yhteismetsästä? Onko halukkaita ostajia, ja millä hinnalla? Sisäisillä kaupoilla saattaa todellinen ha-hinta jäädä tleisistä markkinahinnoista?
Näitä asioita olen pohdiskellut, koska tuo Yhteismetsä-ajatus käy aina välillä mielessä.
Viimeisen 5 vuoden hakkuut karkeasti menee ehkä vähän yli keskimääräisen vuosikasvun Kainuussa.
Eli 4,2 m3 / ha / v, josta tukin osuus 20 %, energiapuun (koivu+polttopuuranka) osuus 30 % ja loput kuitupuuta.
Tuo hakkuumäärä nousi osin sen takia, kun urakoitsija ehdotti lisäharvennuksia, koska koneet oli jo paikalla !Puun myynnissä ei ole ollut ongelmia – hinnassa kyllä 🙂
Tuohon otsakkeehen jos palataan, niin metsätilan kanssa toimeentuleminen vaatii ensinnäkin riittävästi hyväpohjaista pinta-alaa ja pitkäjänteistä toimintaa.
Tilipäivät ovat harvassa ja työtä saa kyllä tehdä jatkuvasti!
Minkälaisilla ha:illa MV luulisi pärjäävän omalla metsätilan tuloilla?£ Osa patruunoista jupisee kuljetusalojen liitolle AKT:lle, koska liitto ei uhonnut, ettei se tule mukaan kompromissiin. £
Eikös se AR ollut AKT:n kanta päinvastoin, kovasti on uhonnut!
On se helevettiä, että satamapalveluja täytyy hakea naapurimaasta, kun joku satraappi ei tule yhteiseen neuvotteluun!
Puun reaalihinta on painunut alaspäin ja samalla metsän myynnin verotusta on hilattu ylöspäin. Kyllä se on vähentänyt ainakin meidän myyntihaluja.
Näkyisihän tuolla metsään.fi suunnitelmissa olevan muutama myyntikuviokin.Jos pitää esim. vieraalla teettää kaikki hoitotyöt ja ennakkoraivaukset, niin puun myynti ei kyllä lyö leiville – kasvakoon jonkun aikaa rauhassa!
$ Ranelle pikavastikkeeksi ettei Volkswagenia tarvitse talliin ajaa.
Uskaltaa jättää taivasalle kun tietää että lähtee aamusella. Japsikotteroista ei aina tiedä mikä lähtee (meinaan irti ainakin metsäteillä)
Lähetetty: 1 h, 0 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta $Tuostapa tuli mieleen erään kuplavolkkarin huoltotarina:
Olin huoltoneuvojana alan liikkeessä ja aamulla tuli hätäinen soitto, että autolla ei pääse töihin!Kysymyksessä oli uudehko auto ja kysyin, että eikö moottori käynnisty?
Yöllä oli nimittäin tullut aika kova pakkanen ja edellispäivänä oli vielä satanut vettä.
Omistaja kertoi, että moottori käynnistyi, mutta auto lähde liikkeelle!
Hyppäsin autoon ja otin normaalin kylmäkäynnistysvarustuksen lisäksi kunnon lekan!Ja siellähän se kupla kävi komeasti. Omistaja oli illalla ajanut pehmeälle parkkipaikalle. Kova pakkanen oli jäädyttänyt renkaat kiinni pyöränuriin syntyneeseen veteen.
Koputtelin lekalla renkaat irti jäästä ja eikun menoksi!Ymmärrän kyllä näitä ”puunhalaajia”, tuleepa aika usein halattua itsekin. Jos on kavereita mukana, niin peittelen halaamista sillä, että kokeilen yltääkö syli ympäri 🙂
Ilman tieteellisiä julkaisuja olen monesti ihmetellyt sitä, että viallinen puu tekee kovan käpysadon! Luonnossa lajin (suvun) jatkaminen on hyvin voimakas tarve.Näinhän se on kyllä ihmisilläkin, kovin sairas pitää olla , ettei suvun jatkamisreaktio mousisi.
Jostakin luin viimeisen maailman sodan saksalaisista kokeista.
Siinä laitettiin venäläisiä vankeja jaakylmään veteen ja nostettiin sitten pois. Tutkimuksen kohteena oli selvittää, että kuinka nopeasti mies kykenee sukupuoliyhdyntään lähes henkihieveriin jäähdytettynä.Ihmettelyn aiheena oli eräs neuvostoupseeri, joka kahden alastoman naisen välissä kykeni toimeen ällistyttävän nopeasti!
Sen verran vielä tuosta Oulujärvestä, että ”perimätiedon” mukaan Manamansalon saari on Jättiläisen tekemä!
Vieressä on Kivesjärvi, joka on muodostunut silloin, kun Jättiläinen joutui ylittämään Oulujärven.
Hän ei yltänyt astumaan suoraan järven yli, joten Jättiläinen kaapaisi kouraansa kunnon tuppaan ja nakkasi sen Oulujärveen. Näin tuli tarvittava välikannas askeleelle.
Koloon muodostui Kivesjärvi ja tuppaasta tuli Manamansalo.
Ne ovatkin keskenään lähes identtiset.Vielä 1960-luvulla Manamansaloon pääsi losseilla. Alassalmen lossi toimii edelleen, mutta pohjoisen puolelle rakennettiin silta. Sitä kutsutaan Kaivannoksi, koska veneiden vuoksi salmea on ruopattu.
Jättiläisen jälkeläisiä on tavattu vielä meidän päiviin asti. Öljymäellä on lisärakennuksen toisessa kerroksessa kuvat ja tiedot kolmesta jäkeläisestä, joiden pituus on n. 2,5 m!
Muutoin perus-Kainuulaiset ovat tällaisia meikäläisen ”persjalkaisia” 🙂
