Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
§ Asialla voi ilkkua, mutta tosiasiassa kysymys on huomattavan vakavasta asiasta. Jos kilpailulait eivät toimi, niin se tulee meille jokaiselle todella kalliiksi. §
Kilpailulain mukaanhan ne SE:n ja ML:n sakot tulivat ja se on sikäli hyvä. Jos puun hinnat oikeasti olisivat sinä aikana muuttuneet, niin varsinkin isot myyjät, Metsähallitus etunenässä olisi myös peränneet kartellista johtuvia saataviaan.
Minulla ei Reijo Lahtosen kanssa ole mitään muuta yhteistä kuin etunimi. Mutta alustta alkaen olen ollut ja kertonutkin mielipiteeni tähän ”kansan nousuun”. En ole livenä nähnyt koko ihmistä, mutta monenlaisia myyntimiehiä olen kyllä tavannut ja niitä on nykyään netti pullollaan.
Reijo Lahtonen kauppamiehenä keksi idean kartellijutun noustua esille. Ehkä sitä ideaa vauhditti vielä huonosti käyvä konekauppa, jolloin aikaa jää ajatteluun.
On aivan selvää, että yhtitöt joilla on tehtaat määrätyillä paikkakunnilla, haluavat puuta lähialueelta = hankinta-alue. Ei ole mitään jätkeä kolmen yhtiön ostomiehen kiertää samat metsätilat, kun tehtaat ovat erillään.
Toinen on sitten tietysti se, että kyllä ostomiehet ovat aina keskustelleet myös keskenään. Onhan esim vaihdettu puulaatuja yhtiöiden tarpeiden mukaan.Koska ostomiesten ei tarvitse käyttää aikaa eikä tupakkia joka metsätilan omistajan kanssa, on yhtiö jopa voinut maksaa jonkun markan enemmän pienemmistä kuluista johtuen.
Esim. Kajaanin kaupungilla on ollut jatkuva sopimus UPM:n kanssa koska ne 8 000 ha olivat tehtaan äärellä. Mahdollisen tarjouspyynnön aikana SE ja ML ovat hävinneet automaattisesti.
Kartellikorvauksissa Kajaanin kaupunki näkyi komeasti olevan hakijoiden mukana! Se on kyllä täysin ns. oman kilven kiilloittamista!
Yhtiöiden kartellisakko on aivan eri asia. UPM:n rollimisen vuoksi lain mukaan tuli tietysti sakot toiminnasta – UMP sai 0-tuomion kantelun palkkioksi!
Metsätilojen hintojen nousu on tosiaan toisinpäin kuin puun hinta.
Osittain se tuntuu johtuvan pörssin arvaamattomuudesta kun mennään maailmalla ylös ja alaspäin.
Monet sijoittajat ovat sijoittaneet metsään. Tilanne on pitkälti UPM:n muuttuneen strategian vuoksi – siirrytään puun jalostuksesta tuulienergiaan.Metsänomistajille puun hinta on kuitenkin tärkeämpi koska harva mo suunnittelee kauppaa metsätiloilla. Toisaalta tilakauppojen suhteen verojen osuus on aika monimutkainen, joten osakekaupan mallista metsätilakauppaa tuskin harva harrastaa.
$ Ei yrittämiseen kuulu jatkuva valittaminen, vaan pitää sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen.
Lähetetty: 11 h, 14 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa $Perustilannehan on varsinkin Suomessa jako:
* alkutuotanto
* jalostus
* palveluUlkomaan tuonti perustarvikkeiden suhteen on koko meikäläisen muistiajan pudottanut juuri alkutuotannon osuutta. Samoilla työllä ja välineillä saa entintä pienemmän osan kokonaistuloista.
Metsän reaaliarvo on tippunut kuin lehmän häntä koko ajan huonompaan suuntaan. Poikkeutena on ollut joku Korean kriisin tai vastaavan aiheuttama piikki. Viimeksi puun hinnassa se tapahtui 2007.
Nyt tilanne alkutuotannossa on se, että yhä pienempi yrittäjien joukko ei kykene pitämään puoliaan yhteisen (pitkälti alkutuotannosta lähtevän) kakun jajakamisessa.
Tuo systeemi, että määrätyn ajan kuluessa enemmistön päätös on pitävä tuntuisi kovin demokraattiselta. Siinä kp:n ollessa säännöstä tietoinen, niin tilanne saattaisi vauhdittaa järkevää ratkaisua.
Sama ongelma se on metsästysseurojen maan vuokrauksessakin. Hoidin asiaa eräässä seurassa 9 vuotta, toistaiseksi sopimusta ei tahtinut saada millään. Osa jäi saamatta, koska jossakin Sveitsissä oleva perillinen oli vastaan. Valtakirjoilla saattoi saada määräaikaisen sopimuksen vuodeksi kerrallaan – ja joka vuosi sama ruletti! Vuokrattavia maita oli seuralla jonkun matkaa toistasataa.
Jos niitä vaihtoehtoja epämääräiselle kuolinpesälle yrittäisi hakea, niin:
* tilakokonaisuus siirrtettäisi yhdelle aktiiviselle metsähenkilölle, kp:ään kuuluvalle tai miksei tunnetulle tolokulle tekijälle sovitulla hinnalla
* myydään kokonaisuus sovitulla hinnalla vaikkapa AR:lle 🙂
* yhdistettäisiin kp-tila vaikkapa lähistön yhteismetsäänKS:n jutun mukaan kuolinpesillä on jo n. 10 % yksityisten omistamista metsistä. Sivusta seuranneena voin sanoa, että se tilanne metsänmyynnin kannalta on ongelmallinen.
Kuolinpesän selvitys ensinnäkin yleensä viivästyy moneksi vuodeksi.
Metsänhoitoon ei löydy epäselvässä tilanteessa vastaavaa, joten kaikki jää tekemättä. Metsien kasvi hidastuu ja kasvu menee pöhelöitymiseen.Päätökset vaativat yksimielisyyden, ei enemmistön päätöstä. Tekisi mieli kysyä, että se demokratiaa?
Antakaapa Stihlin miehet ammattilaisen vinkki siihen, että kannattaisiko vaihtaa Hq:n jompikumpi malli (350 , 455) tai Jonsun 2040 uuteen Stihliin?
Pihassa on päätehakkuulta tuotu rekallinen koivun känttyröitä, latva 25-50 cm, pituus 3 m.
Ne eivät sovi Palaxin syöttökidasta joka on 25 cm.Joten urakkana on pölkyttää tukit m.sahalla joko 33 tai 50 cm:n pölkyiksi ja halkoa sitten tr-halkojalla.
Noista pölkyistä saisi kyllä hyviä koivulankkujakin, mutta Kainuussa ei juuri koivutukille ole kysyntää.
$ Venäjän ruplan devalvoituminen ja halvemmat tuotantokustannukset ovat lisänneet merkittävästi venäläisen puuhakkeen käyttöä suomalaisissa voimalaitoksissa.
Polttolaitos saa kuitenkin haketta polttaessaan saman tuen, oli hake tuotu Venäjältä tai kotimaan lähimetsästä. $Onko se hakkeen polttajilla Kemeratukea (=kestävän metsätalouden tuki)?
Onhan se hienoa tukea suuren naapurimmekin kestävää metsätaloutta!
Olen ymmärtänyt, että Kemeratuki koskee Suomen metsätalouden tukemiseen. Venäjä tuskin tarvitsee meidän tukea maailman rikkaimpien luonnonvarojen omistajana.Tuo Venäjän hakkeen polttamisen tuki ei kyllä sovi ajatusmaailmaan ollenkaan!
Jos näin on, niin siihenhän on puututtava heti. Mo:jien edustajille viesti, että virhe on oikaistava!
