Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Yksi harvennus/kierto saattaa suuremmissa mittakaavoissa onnistua, mutta se vaatii silti kohtalaisen hoitotyön. Ensiharvennus näyttää tämän päivän hinnoilla menevän tasan työn ja saadun puun hinnan kanssa.
Muistaakseni AC oli tehnyt päätehakkuun ukkinsa istuttamassa kuusikossa ilman välihakkuita!
UPM tekee/on tehnyt metsissään ronskeja hoito- ja hakkuutöitä. Suurena metsänomistajana siellä on tarkkaan laskettu että mikä kannattaa.
Sen verran olen samoillut Metsähallituksen metsissä, että kasvatus on UPM:ään verrattuna aika lailla retuperällä.
Metsäsuunnitelmatkin ovat täysin erilaisia.$ Väittääkö harrastelija että metsänomistajat on pieni toimija?
Lähetetty: 5 h, 56 min sitten
Lähettäjä: Jovain $(Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja metsäteollisuus kahdeksan prosenttia. Loput viisi prosenttia jakautuu kuntien, seurakuntien, yhteismetsien ja muiden yhteisöjen kesken. Wikipedia )
Yksinään kyllä, mutta sopivassa ryhmässä jo suurempi.
Tuolla yllä jäi mainitsematta esim. yhteismetsistä, pari kertaa olen vieraillut Suomen suurimmassa yhteismetsässä eli Kuusamon yhteismetsässä.Siitä muutamia lukuja:
* pinta-ala 91 000 ha
* osakkaita (tiloja) 4 186 eli ka-pa = 21,7 ha
* hakkuusuunnitelma 2016 157 000 m3 = km 21,5 m3/tilaVertailun vuoksi Kajaani Oy:llä oli aikoinaan Kainuussa 270 000 ha ja siihen tuli sitten melkoinen lisäys Kajaani Oy:n ja Kymikymenen yhtyessä ja muuttuessa UPM:ksi.
Tuo Kuusamon yhteismetsän hakkuusuunnite 2016 vuodelle työllistää 2-3 ostomiest’ä. Olisi kyllä kiva olla siellä ostomiehenä – olisi vaan yksi asiakas 🙂
Kyllähän se on niin, että suuret metsäyhtiöt eivät voi heittäytyä monilukuisten pienten toimijoiden varaan. Puuta täytyy olla varmasti saatavana, nopeasti ja paljon. Esim. puuhiokkeeseen kuusikuidun on oltava tuoretta.
UPM:llä on takuuna omia metsiä. SE saa nähtävästi Tornatorin kautta takuuvaran. MG sinnittelee omien jäsentensä metsävaroilla, jos alkaa puusta pula olla.
Mhy oikein organisoituneena saattaa pystyä laajempaan puun tarjontaan valtakirjoillaan. Yksityinen, muutaman tuhannenkin metsähehtaarin omistaja on aika pieni puun tuottaja.
Me vanhemmat muistamme vielä 1950-luvulta asioita. Ostokuponkeja on saksilla leikattu ja lamppuöljyä haettiin kaupasta öljylamppuun. Tosin joskus 1954 tuli meillekin tämä Kainuun (vilkku)valo.
Työtä tehtiin ja ainakin yksi asia jäi mieleen; porukat katsoivat tulevaisuuteen positiivisesti!
Ruotsiin lähti paljon kavereita, osa matkasi aina Australiaan saakka.
Osalle lähtö oli pakon sanelema, osalle se tuntui olevan seikkailu.Joka tapauksessa Suomi ei osannut silloin hyödyntää paljolti maalta vapautuvaa hyvää työväkeä. Voi jälkeenpäin vain kuvitella, että minkälaisia uusia ideoita ja yrityksiä tämä 300 000 parhaassa työiässä oleva joukko olisi kotimaassaankin saanut aikaiseksi!
Silloin tämä joukko antoi työpanoksensa Ruotsin hyvinvoinnin kohottamiseksi.
$ Puun hinnoittelun perusteisiin sillä on vaikutusta. Korjuun kustannuksia koskeva lasku ja sitä koskeva vähennysoikeus kuuluu metsänomistajalle. Jovain $
Puun ostaja saa varmaankin samat vähennykset ostokuluissa ja se näkyy kantohinnassa. Tietystikin ostajat, suuret ja pienet yhtiöt haluavat raaka-aineen mahdollisimman edullisesti.
Yksityismetsän omistajalla tulisi olla tuhansia ha:ita aluetta jotta hänellä olisi reaaliset mahdollisuudet ylläpitää vaikkapa omaa korjuu- ja kuljetuskalustoa. Lauri Väärällä tuntui olevan hyvät suhteet toimijoihin ja hän ainakin erään jutun mukaan sai palvelut polkuhintaan jonkin maatalousyrittäjän kustannuksella.
Eräällä tuntemallani mo:lla on n. 4 000 ha ja oma kalusto + työmies. Toisaalta hänellä on myös muitakin tulolähteitä. Omalla koneella voi tehdä töitä silloin, kun on tarve.
Minulla olisi vuosittain oma tarve muutamien satojen mottien tekijälle, mutta aika hankala on löytää tekijää. Yhtiön sopimusmoto tekee kyllä silloin, kun on leimikko yhtiölle. Maksan silloin suoraan yrittäjälle ja vähennyksien jälkeen bruttolasku putoaa n. 40 %.
Katselin jo pientä kombikonetta itselle / apumiehelle, mutta vaimo sanoi korotetulla sävyllä, että olen liian vanha ja metsää on liian vähän 🙁
Millä alueella muuten metsuri motokuski toimii?
$ delleen jokainen hoitakoon omaisuuttaan miten haluaa, vaikka polttakoon tai lahjoittaa sen mustalaisille. Muille se ei kuulu.
Lähetetty: 13 min sitten
Lähettäjä: Kalle Kehveli $Onhan se noinkin kuten KK päättelee omaisuuden ja yleensäkin rahojensa kohdalla. Varsin lähellä on aika jolloin Suomi oli niin riippuvainen metsän osalta, että oli pakko lailla säädellä sen käyttöä.
Nyt metsälakia on löysätty, mutta metsän merkitys varsinkin vientiteollisuuteen ja sitä myötä koko kansan hyvinvointiin on niin suuri, että kannattaisi valveutuneen metsänomistajan miettiä tätäkin puolta.
Yhteiskunnan hyvinvoinnin myötä tulee mo:llekin pieni eurovirta 🙂
Saahan ne tiedot mo:n luvalla siirrettyä metsään.fi:stä sille kelle mo on luvan antanut. Kannattaisi tätä mahdollisuutta mainostaa voimakkaasti jotta mo:t antaisivat luvan.
Niinkuin metsuri motokuski tuossa perusteli, niin toimijoille annettu selauslupahan palvelee metsän omistajia!
Suuri joukko varsinkin etämetsänomistajia ei tiedä ollenkaan kaukana asunnostaan sijaitsevan tilan lähialueilla olevia toimijoita.Joo, viimeisessä työpaikassani oli puutyöosasto ja siellä ostettiin jonkin verran koivulankkuakin. Seppälässähän on metsäalan koulutusta ja olen jonkun tr-kuorman vienyt sinne klapikoneiden esittelytilaisuuteen.
Se oli kyllä puhtaasti palvelua, koska jäin eläkkeelle sieltä.Koivutukkiahan ei Kainuusta juuri tule, on sen verran vääriä ja känkkyröitä. Koivutukin hinta on muutenkin aika onneton hyvä jos 40 €/k-m3.
Kyllästyin aikoinaan koivukuidunkin kantohintoihin n. 15 €/k-m3 ja olin perustamassa ”halkoliiteri.com” klapien nettikauppaa.Täälläkin saa klapeista 40-45 €/i-m3, joten karkeasti tuollainen rekallinen on yhtiölle myydessä 750 €. Klapeina kerroin on 2,4-2,5, joten irtomotteina saanti jo tuhansissa €:ssa.
Onhan se klapin teko samalla hyvää hyötyliikuntaa 🙂
Isoja koivuja ei ole vielä aloitettukaan. Pienemmät, alle 25 cm, menee Palaxista läpi. Kolmas rekallinen on menossa 0,33 klapeiksi ja isot painetaan sitten 0,5 metriseksi.
Pienet puut on saatava kuivumaan, nyt on todella hyvä kuivatuskeli.
Isoja pölkkyjä on ehkä rekallinen ja niitä sitten silputaan viimeiseksi.
