Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
$ Aikoinaan pystymittasimme metsähallituksen leimikoita, joissa palstojen pinta-alat tulivat linjakoealojen avulla hyvin tarkkaan mitatuiksi. Hyvässä metsässä oli yli 500 kiintoa ja parhaissa 750 kiintoa hehtaarilla.
Voisin koska tahansa opastaa uteliaan koealalle, jossa on mitattu yli 1500 kiintoa /ha. (ei ole kaukana)
Hyvin kasvava metsä on AINA kumpuilevassa maastossa, jossa hapekas vesi tuo ravinteita juuristolle.
Lähetetty: 11 h, 31 min sitten
Lähettäjä: Jätkä pätkät $Ajan usein Laukaan tutkimusaseman ohi ja jututin paikallista asukasta joka kasvatti metsän lisäksi omenapuita ja marjapensaita.
Hän kertoi alueen olevan erikoisella makrovyöhykkeellä, jossa kasvu on erityisen hyvää.Liekö tutkimuskeskus aikoinaan juuri perustettu sinne sen vuoksi?
Anektoottina siellä on männikön joukossa rododentroneita, jotka tekevät metsästä kovin eksoottisia 🙂Yksi komeimmista mäntymetsistä on tien varrella. Osaa siitä hakattiin ja moton mittareissa saanto oli siinä 600-700 m3/ha.
JP:n jutut ovat huippupaikoista, keskimääräiset puun kasvut ovat aivat toinen asia. Samoin hoitotoimenpiteet saattavat olla yksittäisillä lohkoilla viimeisen päälle ja vielä lannoitteilla höystettynä.
Verrattuna esim. satasen juoksuun; parhaat vetää sen alle 10 s, keskimäärin ihmisille aikaa menee tuplaten. Itse parhaimmillani sain kovasti pinnistää alle 12 s 🙂
Hankin ensimmäisen sahan armon vuonna 1959 kansakoulusta pääsyn jälkeen. Eipä ollut kummoisia ohjeita kauppiaalta, siitä vain omin päin töihin ja vielä urakalla.
Siinä täysin ummikkona oli kyllä alussa rassaamista ihan kylliksi.
Ensimmäinen ongelma tuli pakkaskelillä, kun piti säätöruuvit saada kohilleen.Kämpällä oli metsän reunasa m.sahakoppi, jota lämmitettiin joka ilta.
Inhottavin ongelma oli vetonarun jousen jäätyminen.
Toinen oli tyhjäkäynnin säätäminen, ettei tarvinnut joka leikolle käynnistää uudelleen.Siihen sitten normaalit huollot ja puhdistukset sekä terän kunnostus.
Kyllä silloin olisi kaivannut opastusta kortin verran 🙂
”TOM”-nimimerkin ilmoituksen mukaan n. 2 ha:n alueelta löytyi puita seuraavasti:
– tukkia > 15 cm 108 m3
– pikkutukkia 37,9 m3
– koivua n. 200 m3
– havukuitua reilut 100 m3
Eli n. 220 m3/ha. Esim. UPM:n myytävissä palstoissa täällä päin 04-kuviot
on kyllä harvennettu sellaiseen kuntoon, ettäm yleensä ovat siinä 150-200 m3/ha. Harvemmin näkyy olevan yli 200 m3/ha.Jos kaikki hakkuut otetaan koko puun kiertoajalta, niin hyvä jos tulee yhteensä tuommoinen 220-250 m3/ha.
Näinhän se on, metsärahan viisaasti sijoittamalla ja tuurilla saa varmasti enemmän mitä alun perin puun hinnassa on tullut.
MG:n nykyisessä investoinnissa ML:n jäsenten sijoituksen osuus MG:lle myydystä puusta on huomattava. Lisäksi tämä 15 %:n lisäkampanja tavallisen vuosiosuuden päälle ei munusta ole kovinkaan väheksyttävää.$ Päätehakkuuksi puuta kertyi lapsellisen vähän, taisi olla jatkuvan kasvatuksen hedelmiä.
Lähetetty: 7 h, 17 min sitten
Lähettäjä: Jätkä pätkät $Laskeskelin noita puumääriä mitä 2 hehtaarilta oli kertynyt n. 550 m3!
Missäpäin Suomea tämä ”hoitamaton rääseikkö” lienee ollut?Hoidetuissa Kainuun metsissä saanto hyvistäkin päätehakkuista tahtoo jäädä alle 200 m3/ha.
% On kyllä piironginlaatikossa Metsäliiton jäsenyydestä ja osakkuudesta kertovia papereita, mutta niillä näyttää olevan heikko painoarvo.
Lähetetty: 2 h, 10 min sitten
Lähettäjä: Jätkä pätkät %Perusosuudesta 6 % ja A-osuuksista 5,5 % näyttää olevan esitys – heikko ja heikko?
Tuttavani metsäalaa opiskellut AMK-metsäinsinööri Puolangalta oli myös tehnyt sukututkimusta koska isänsä oli metsänhoitaja. Ukki taas vuorostaan vanhan ajan metsäteknikko, hänen isä oli ollut metsänvartija.
Sen jälkeen oli löytynyt lentojätkää ja kaveri lopetti siinä vaiheessa, kun päätyi lopuksi metsäsikaan 🙂Turhat välikädet vievät oman siivunsa ja se edelleen heikentää alkutuottajan saamaa hintaa.
Puun hinta saattaa nousta vain siinä tapauksessa, että siitä tulee pulaa.
Kunhan näitä ”biojalostuslaitoksia” = sellutehtaita rakennetaan riittävästi, niin toivossa on hyvä elää.Pohjois-Eurooppalainen laadukas havusellu on Suomellekin kyllä hyvä kilpailuvaltti globaalisilla markkinoilla. Koivu saattaa jäädä muun lehtipuusellun jalkoihin (lähinnä eucalyptus).
Jostakin jäi mieleen, että sellutonni on hyt n. 770 €. Se vaatii n. 5,5 m3 havupuuta. Paljonko se raaka-aine nyt sitten onkaan tehtaan portin sisäpuolella – olisiko se jotain 50 €/m3?
Alkutuottajan osuus näyttäisi taulukoiden mukaan olevan ¨11-18 €/m3 riippuen järeydestä. Eli alkutuottajan osuus sellutonnista on 60-100 €, prosentteina se on :: 8 – 13 %. Onko se riittävä osuus ?Yhteiskunnallisesti maaseudun asuttamisen kannalta pedot tulisi olla pois asutusalueilta.
Maalla omaehtoisesti asuvilla voisi olla lampaita, mullikoita, hevosia ja lehmiä. Omavaraisesti maalla kyllä pärjää kohtuukustannuksilla, jos vain huolehtii elämisestään ja tekee töitä sen hyväksi.Suurtuottajat voivat sitten yrittää isommasti vaikka ei se tämän päivän maaseudulla kovin herkkua ole suuren velkataakan ja työmäärän kanssa.
Perusasia Suomella on kumminkin alkutuotannon toimiminen jo yksistään yhteiskunnan toimivuuden kannalta – kriisitilanteisiin varautumasta puhumattakaan.Onhan se helpoa olemista taajamissa jossa joku pitää kadut puhtaana ja tasaisena hipsutella. kaupat on vieressä, samoin muut palvelut.
Lainaa saa ja valtion lainarahalla hoidetaan porukat – kuinkahan kauan?
Jostakinhan tähän kaikkeen on tulopuoli hoidettava tai/ja menoja vähennettävä.Maaseudulla on autioita, kumminkin asuttavia rakennuksia. Siellä omatoiminen tavallinen työtä pelkäämätön ihminen elää paljon halvemmalla kuin kaupungin kivimuurin sisälle hoidettava.
tartteis hyviä ideoita asian hoitamiseksi!katselin tässä sattumoisin sitä luetteloa, joka sossujen mielestä on oltava kaikille ”tasapuolisesti” ja joihin tulee kaiken maailman tukea.
Veronmaksajana olen ollut 55 vuotta ja noita listan mukaisia palveluita ja tavaroita ei ole vielä saanut kaikkea! Ei ole kyllä tullut tukeakaan.Surkuhupaisaa on seurata kemeran muutoksia vuodesta toiseen. Metsäala on pitkäkestoinen toimiala. Puun kierto lajista ja vyöhykkeestä riippuen vaihtelee 50 – 120 vuoden välillä.
Kemera näyttää muuttuvan jopa vuoden sisällä ja aina on epävarmaa, että kauanko se jatkuu? Päättäjät, keitä ne nyt ovatkaan tässä asiassa, herätkää!Jos nyt tähdätään sinne tukkipuuhun, niin menoja välttämättömiin hoitotöihin menee karkeasti:
– taimikon perustaminen 1 000 €/ha
– taimikon varhaishoito 400 €/ha
– nuoren metsän hoito 400 €/haHoitovaiheessa oleva mo ei itse ehdi nauttia tukkipuista elinaikanaan. Sen vuoksi näin pitkäjänteisestä toiminnasta saisi olla pysyvämpi tuki mo:lle. Metsäteollisuus on kuitenkin koko kansakuntaa hyödyntävä ala. Mo on siellä ketjun alkupäässä, alkutuottaja tahtoo muutenkin jäädä nopen osalle.
Taitaa ”torpparilla” ja muillakin Talvivaaran osakkeet olla hakusessa koska pörssikauppa on keskeytetty. Olisiko sitten mahdollisuus suoraan kauppaan, jos hinnasta sovitaan? Teeppä torppari tarjous, meillä kainuulaisilla olisi aika monta osaketta tarjolla.
Terrafame näyttää olevan asialinjalla ja näyttää saavan bakteeriliuotuksen pelaamaan. Kantona kaskessa on vielä vesitase, sen kun saa kuntoon, niin sitten vain odottamaan nikkelin hinnan nousua ja edelleen uraania rikastamaan.
Talvivaaran osakkeiden kohtala on vielä ”luojassa”. Yhtiöllä on pientä alitoimintaa Terrafamelle, rahaa ei ole ja konkurssi kurkistaa koko ajan nurkan takana. Osakkeen omistajilla on vielä toivoa, mutta ikävä kyllä vähäistä.
