Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Peruslappilainen käyttää metsäalueita metsästykseen vesistöjä kalastukseen. Hidaskasvuisia puita voi sahata piensahoilla kotitarvepuiksi ja polttopuitahan tarvitaan aina.
Suuren maailman pörssipelureille ei kannata Lapin hidaskasvuista puuta syöttää puoliilmaiseksi !
Suurempien ostajien ollessa kyseessä tilityksetkin tulevat kyllä, mutta aikaahan siinä saattaa vähän mennä. Ainakin MG:ltä saa ennakkona sen verran, että pääsee auton vaihtoon 🙂
Motomitta ja onhan ajokoneissakin jo vaakoja, joten mitan saa reaaliajassa. Tilitys on sitten ostajasta kiinni. Motomittaa pidän ihan riittävänä, koska urakoitsija saa samalla oman palkkansa ja mitta kalibroidaan riittävän usein.
Pitkityksessä vaakamitta tehtaalla tai rekalla vähän arveluttaa koska puun kosteus-% on arvauspeliä.
Aikoinaan ainakin UPM:llä oli upotusmittaus, joka antaa tilavuudesta oikean tuloksen riippumatta kosteudesta. Isommassa määrissä taitaa olla työläs?Ennen voimakasta teollistamista Lapin eläjillä porotalous lienee ollut yksi ainoita metsästyksen ja kalastuksen lisäksi olevia luonnollisia elinkeinoja.
Metsäteollisuuden kehittyessä on katsottu myös Lapin hitaasti kasvaviin metsiin.Nyt arvioidaan, että maakuljetusten kannattava säde tehtaan ympärillä on 150 km. Lapissa pohjoisimmat laitoksen ovat Kemissä, Kemijärvelläkin lopetettiin sellun keitto vissiin heikoimpana tuottajana.
Lappia riittää vielä puolen Suomen verran Kemin vaikutusalueelta pohjoiseen.No, jos Lapissakin halutaan elää, niin luonnon mukaanhan se on tehtävä. Porotalous tukee nykymatkailua. Näyttää siltä, että maailman ”pienentyessä” matkailu esim. Aasian maista näyttää kovasti lisääntyvän.
Onhan Lapissa myös laskettelurinteitä ja muuta eksotiikkaa.Porojen määrä näyttää vaan losääntyvän. Luonto ei pysty enää ruokkimaan kasvavaa porokarjaa, joten mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin poroja ruokitaankin entistä enemmän tarhoissa. Se palvelee matkailuakin.
Se, että miksi poroja täytyy olla enemmän kuin ennen johtuu varmaankin yleisestä kulutuksesta ja tarvittavista ja tarpeettomista koneellisista ja elektroniittisista laitteista poromiesten käytössä.€ Mistä päättelet, että metsään.fi:n takana oleva henkilöstö tekee työtään ilmaiseksi?
Lähetetty: 8 h, 11 min sitten
Lähettäjä: Gla €Heh, tarkoitin mo:lle ilmaiseksi, tuskin virkamiehet talkoilla ovat 🙂
Metsäkeskuksellakin valtion lsaitoksena lienee oma budjetti, joka saa toimintaansa valtion pussista osansa.Metsänomistajana tykkään, että verorahoja käytetään huonompaankin tarkoiitukseen.
Minusta metsään.fi:n takana oleva henkilöstö tekee kovaa ja hyvää työtä metsänomistajille – ja vielä ilmaiseksi.
Täytettäväksi tuli valmis kaavake, missä voi antaa suostumuksen metsätilojen tietojen välittämiseksi.Samalla tuli päivitettyä kuvioilla tehtyjä toimenpiteitä.
Ainoastaan yksi tila on jäänyt vielä viemättä metsään.fi palveluun, koska laserointi ei ole vielä sille paikkakunnalle ehtinyt.kemerahakemusta auttaa varmasti metsään.fi:n antama suositus esim. taimikon varhaishoidon tarpeesta.
£ Pieniä ovat olleet harratelijan ”tukkirungot”
Latva edellä vinssatessa runko tulee nöyrästi, jos on käytössä suppilo. Tyvestä vetäen juontosakset.
En pidä kapulaa niin tärkeänä, onhan sieltä käveltävä pois kuitenkin, käyttövipu vaan olisi syytä olla ulkopuolella.
Lähetetty: 2 h, 15 min sittenTällaisia ne Kainuun tukkirungot ovat, pari tukkia puusta, hyvässä lykyssä kolmantena latvatukki.1950-60 luvun taitteessa leimausporukassa tutuksi tuli lakumiehen huudot: – 16 / 8, 15 / 6. jos JP:lle aukenee?
Latvasta vedettäessä puu tulee ilman suppiloita, vaijeri vain pari kertaa latvan ympäri ja koukkuun.
Tuo ”kapula” ei tarkoita puhelinta vaan kauko-ohjainta. Se on hyvä olla mukana, kun puun vieressä kävelee traktorin käydessä tyhjäkäyntiä.Tyvi edellä runko tökkäilee ja siinä suppilo tai kolmileukasakset ovat tarpeellisia.
Minulla on vinssi kuormaajan puomissa. Mitään traktorin kaatumisongelmaa ei ole, kun oistää kouran levitettynä maahan
3 traktorikuormaa vinssasin tuulenkaatoja syksyllä. Onhan se vähän hidasta hommaa yksinään. Kaveri kyllä olisi hyvä olla apuna, vinssin ohjaus kapulalla, mutta vaijeri pitää tietysti viedä rungolle.Aikaisemmin vinssasin siemenpuita jotka myrsky oli kaatanut.
Vetovoima on ilmoitettu 1 500 kg. Tukkipuita tule 2-3 latvasta vedettynä kerralla, jos on samalla suunnalla.Maanantaina 25. 4. oli Kajaanissa Metsäkeskuksen koko valtakunnan viimeisin biotalouden tulavaisuusfoorumi. Esiintyjiä oli Brysseliä myöten paikalliset ja valtakunnan tietoviisaat mukana.
Aivan foorumin viimeisillä minuuteilla äkkäsin, että koko ketjun tärkein lenkki puuttui kokonaan – eli koko ketju jäi roikkumaan ilmaan !
Ketään metsänomistajaa = alkutuottajaa ei ollut pyydetty etukäteen edes kommentoimaan !Professorin ja toimitusjohtajien suulla todettiin, että suomalainen puu on niin arvokasta, siinä on niin hienoja aineosia, että on hirveää haaskausta sitä polttaa!
Jo aikaa sitten UPM:n Pesonen ilmaisi sen ja viime vuonna jopa Jordankin yhtyi siihen.Tilanteeseen en ollut valmistautunut, joten istuin hiljaa, kun viisaammat puhuivat kymmenistä ja sadoista miljardeista.
Teki kyllä mieli pyytää mikrofoni ja kysyä, että miksi ihmeessä tuo alkutuottajalle maksettava puun hinta on niin helvetin halpaa!Noista aineosista olen kyllä samaa mieltä, niiden käytöstä en vain saanut oikein selvää. Ilmaan heiteltiin monia tuotteita, jotka korvaisivat fossiileista nyt tehtäviä.
Tuotteiden erottaminen on myös kovin kallista. Esim. nanosellu oli kovasti esillä – on pirun kallis tuote, mutta käyttöä ei tullut selville, että mihin sitä tarvitaan?
Oliko tuossa pelkkä teko vai tuliko ajo tien varteen myös?
Viimeksi kun tein yhden kuvion hankintana, niin ajoin traktorilla metsäkärryn kanssa palstalle ja illalla toin puut lanssiin.
4-metristä havukuitua saattaa siinä tr-kuormassa tulla se 5 kiintoa.
Tuo ajaminen oli sopivaa verryttelyä raskaan teon jälkeen ja väsyneenäkin se ei tunnu niin rasitukselta.Tuosta työstä arviointi euroissa verrattuna ensiharvennuksen mototaksaan tien varteen on vähän hankalaa, mutta sellaista 18 €/m3 olen motoyrittäjälle maksanut.
Takavuosina oli puiden pituusennätyksen haku.
Pielisen maisemista löytyi silloin pisin mänty n. 37 m.
Nähtävästi kuusi saattaa kasvaa pitemmäksi.Takavuosina lasten kanssa ajeltiin Kolmårdenissa ja siellä oli palasina kuljetettu ja koottu latsalleen pienen katoksen alle kuusi, sen pituus oli n. 43 m. Liekö ollut sitten Ruotsin suurimpia?
