Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tämän päivän yhteiskunta on hyvin moninainen ja monimutkainen järjestelmä. Tukien varassa on välittömästi ja välillisesti ainakin puolet kansasta.
Työttömyystukien saajista nostetaan aina Lappi ja Kainuu ylimmäksi.
Kainusussa on nyt reilut 5 000 työtöntä. Katselin taannoin tilastoita ja Helsinkiseudulla työttömiä oki reilut 70 000! Kerrannaisvaikutus on sitten perheet mukaan luettuna moninkertainen.Mielestäni aina ensin kannattaisi tukea työn tekoa. Koska KENMERAn piiriin kuuluvat työt ovat tuottamattomia, niin ennemmin niiden avulla kannattaa yhteiskunnan tukea esim. metsureina kuin työttöminä.
Lisäksi KEMERA välillisesti auttaa mo:jia sekä vientivetoista metsäteollisuutta. Jos vielä tähän saataisiinEU-tukea (omat sinne sijoitetut rahat takaisin), niin hyvä olisi!Nyt en ymmärrä KEMERA-tukien vastustajia, metsänomistajia / metsureita? Tehän sahaatte kuvaannosesti sitä oksaa jolla istutte!
Kannattaisi olla hyvin yksimielinen metsästä tulevalle hyvälle, niin muutkin ovat omalla yhdistyksillään.$ Mielestäni ennakkoraivaus kuuluu metsänomistajalle ilman mitään Kemeroita. On se kumma, kun maanviljelijät ja metsänomistajat eivät tee mitään ilman tukia. ”jätkä”)
Metsänomistajat ovat niin moninainen joukko, että vain murto-osalla on mahdollisuus tehdä ennakkoraivauksia / hoitotöitä itse. Ei pidä nyt aivan noin paljon yleistää 🙂
Muutaman kerran olen käynyt ennakkoraivaamassa ja nyt on käsittelyssä tuleva ensiharvennuskohde. En ole huomannut näiden toimien vaikuttavan kaupassa puun hintaan, ehkä raivaus on lisännyt ostohalukkuutta?Eli tavis mo voi tarjota hakkuita ilman raivausta, ostaja ottakoon mahdollisen lisätyön hinnassa huomioon. Saattaa kyllä olla, että ongelmat jää urakoitsijalle – ikävä kyllä.
$ Ennen oli ukaasikin, että jos ei hoida uudistusaloja jne, lautakunta hoitaa homman ja laskuttaa siitä.
Nyt viimeisten KEMERA- sääntöjen mukaan rahaa on tulvinut niin, että siitä on riittänyt ammattimetsurin palkkauksen jälkeen vielä isännällekin muutama kymppi ikäänkuin ”palkkioksi”.
Minusta pitäisi olla laki, jonka perusteella valtio voisi ottaa haltuunsa metsät, joita ei hoideta ohjeiden mukaan.
Tarvittaessa ennakkoraivausta sellainen pitäisi myös maksattaa MO:lla, joka ei ole asiaansa hoitanut, silloin raivatuista leimikoista voisi maksaa kympin verran enemmän kiinnolta.
Lähetetty: 4 h, 38 min sitten
Lähettäjä: Jätkä $Jätkähän on agressiivisella tuulella 🙂
* ennen pidätettiin päätehakkuun yhteydessä uudistamisraha ja mo sai sen, kun oli hoitanut uudistamisen. Tuo pakkouhkaus toteutui sittten näillä puukaupasta pidätetyillä hoitorahoilla, ellei mo hoitanut asiaa.
* en ole kuullut, että KEMERAA saa ennakkoraivaukseen?
* tuosta valtion haltuunotosta sen verran, että se ei onnistunut edes Stalinilta !Pari vuosikymmentä sitten tein tukkiakin vielä hankintana. Oli pieniä kuviopita ja siemenpuita.
Yhtiön silloinen ostomies antoi nyrkkisäännön:
– kuitupuussa sai olla mustaa kaljapullon pohjan verran
– tukissa sai olla mustaa kaljapullon suun verran
– lenkoutta sai olla sentti / metri
Muutoin mitat oli tavanomaiset 30 cm:n jaolla.Tein mielestäni ohjeen mukaan ja raakeiksi = kuitupinoon meni n. 5 % tukeista!
Sen jälkeen mitä tuulenkaatoja ja siemenpuita olen tehnyt sahapuuksi, niin kasaan tukin rantteelle ja kutsun kenttäsirkkelin paikalle.Sirkkelimies on luvannut tulla paikalle sahaamaan, jos pölkkyjä on vähintään 100 kpl.
Hyvä ”wanhajätkä”, tervetuloa palstalle 🙂
Omat juttuni eivät ole tarkoitetut kenellekään hlökohtaisesti eikä provoksi. Omien näkemyksieni takana seison ja tarvittaessa on varaa muuttaa mielipidettä tiedon lisääntyessä. Muiden mielipiteitä kuuntelen, enkä yritäkään niitä muuttaa.Olen syntyperäinen Koillismaalainen ja Lapissa käyntikertymiä yulee vuosittain. Osaran hyvin kehittyneisiin aukeisiin tutustuttiin takavuosina lukijatapaamisessa Piippolan Pirteistä käsin.
Kuusamon yhteismetsiin on käyty tutustumassa ja Pölkyn perheyritystä olen ihaillut. Pölkky toimii myös tuossa UPM:n hylkäämässä sahalaitoksessa Tihisenniemellä Kajaanissa – hyvä niin.
Raakapuun reaalihinta on vain nyt pudonnut alamaihin, koska alkutuottajan edunvalvonta on mennyt todella alas. Olemme nyt vastaavassa asemassa kuten kehitysmaiden raaka-aineen tuottajat!
Lapin pitkät etäisyydet lisäävät logistiikan kustannuksia ketjussa kannolta tehtaalle, Kannolle ei sitten enää paljon heru.Katsoppa tämänkin lehden puun myyntisarakkeita – ensiharvennuksilla on viiva viime viikoilta kaikkien puulajien kohdalla.
No jaa, metsänmyynnillä olen tienannut enemmän kuin hirvikoirilla. Molemmat ovat tosiaan tällä tasolla harrastuksia 🙂
Hirvikoiria rekisteröidään vuosittain 3 000 – 4 000. Hirven metsästäjiä on satoja tuhansia, koska se on suurin metsästäjäjoukko nykyisin.Ehkä näistä harrastuksista enemmän olen nauttinut hirvikoirien kanssa puuhaamisesta. Vuosissa metsästä olen nauttinut yli 60 vuotta. Hirvihommista 35 vuotta.
Sellutehtaita/biolaitoksia suunnitellaan voimassa olevan buumin mukaan enemmän kuin järkevää raaka-ainetta on käytettävissä.
Jos puhutaan P-S:sta, niin toimiva biolaitos on Kajaanissa (st1) suunnitteilla on sellu-/biolaitokset Kainuuseen (Pohjan sellun pohjilla), Kemijärvelle saman suunnitelman mukaan kuin Kainuun laitos.
Kuopiossa on vireillä sellu-/biolaitos ympäristölupavaiheessa.
Iisalmessa pienimuotoinen biolaitos.Kiinalaiset suunnittelevat Kemiin sellu-/biolaitosta Vapon/MG laitoksen pohjille. Edellinen Kemin hanke tyssäsi EU:n 800 M€ tuen hylkäämiseen.
Nykyisen sellun hinnan pohjilta on näitä suunnitelmia noussut, mutta P-S:n puuraaka-aine ei millään kaikkiin riitä.
Kuitupuun O-rajan ulkoupolella puun käyttö jää lähinnä kotitarvekäyttöön, piensahat ym. Polttopuukin täytyy Ylä-Lappiin viedä muualta.Vaikka kuinka olen puun käytön kannalla, niin reaaliteetit on otettava huomioon.
O-rajan yläpuolella annetaan luonnon toimia ja harjoitetaan niitä alinkeinoja, jotka ovat luonnon puoleta mahdollisia. Eli kasvatetaan kohtuudella poroja, hirviä, metsästetään riekkoja, kalastetaan lohia ja pidetää matkailu sopivalla tasolla.Vähän ihmetyttää tuo vaahtoaminen hirvituhoista alueella joka on puun tuoton O-rajan ulkopuolella.
Osasta Lappia on metsäteollisuuden laitokset niin etäällä, että logistiikka tulee liian kalliiksi kerätä vähäkasvuista kuitua tehtaalle.
Kainuussakin ensiharvennukset ovat osittain niin heikosti tuottavia, ettei niitä kannata hakata tehtaalle.
Hakkuukustannukset ja ajomatka tehtaalle eivät ole kannattavia.Hirvien metsästys antaa harrastajilleen enemmän luomulihaa ja nautintoa O-rajan ulkopuolella.
$ Täällä etelässä valtion maita on kovin vähän, oikeastaan vain suojelualueet, joten suolakivien ja hirvivahinkojen keskittäminen niille ei helposti onnistu.
Lähetetty: 06.06.2016
Lähettäjä: A.Jalkanen $Talvella olin eräässä tilaisuudessa jossa Metsähallituksen edustaja kertoi metsän käsittelystä ja määristä. Maa oli kartalla jaettu karkeasti kolmeen osaan. Koko maan myynti oli muistaakseni n. 6 Mm3.
Luulin, että Pohjois-Suomesta tulee suurin määrä, mutta yllätys, yllätys..
Myyntimmärät olivat tasan eli n. 2 Mm3 kaikilla kolmella alueella!Etelä- ja Keski-Suomenn puun kasvu selittänee asiaa vaikka pinta-alat ovat suurimmat P-S:ssa.
Tuosta hirvien männyn taimien syönnistä sen verran, että talvehtimisalueella mänty maistuu. Kesäalueella on muuta ruokaa.
Itsekin olen pitänyt taimikon vieressäkin nuolukiviä ja taimet ovat säästyneet, mutta talvella hirvet ovat muualla.Kyllä se metsuri tulevaisuudessa siirtyy entistä enemmän hyttiin.
Siellä ei tule hiki eikä mäkäräiset syö.Muutama vuosi sitten seurasin UPM:n näytöstä kitkemisestä. Laitteen käyttökoneena oli ajokone. Sen hetkisen tarpeensa mukaan UPM:llä olisi ollut työtä 25 kitkentäkoneelle.
Vähän aikaisemmin seurasin isolla aukolla kaivinkonemiestä joka istutti uutta taimikkoa. Aika hyvin taimet näytti istuvan ja kone samalla laikutti alueen.
Koneet ovat tulossa varsinkin suuremmille alueille, tuskin 10-100 ha:n tiloille tuleviin jonkun ha:n aukkoihin kannattaa koneita kuljettaa.
