Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Minä en maksa mitään.
Tarjoo sinä kuitenkin se summa-arvion verran !Lappi on todellakin erilainen.
Kävimme Lapissa perheen kanssa joka kesä ja usein talvellakin.
Tuonne 15 vuoteen saakka pojat tykkäsivät olla mukana ja viihtyivät todella Inarin yläpuolella olevalla Vuontisjärvellä, joka meillä oli eräänä tukikohtana.Vaimon kanssa ihmeteltiin kuinka kaupunkilaispojat tykkäsivät kuukkeleista ja terassilla makoilevista poroista. Kalat tuikkivat iltaisin Vuontisjärven rantavesissä.
Hassun näköinen oli heinäkuun helteessä kuinka paikallinen järven takana asuva oli lähtenyt veneellä käymään maalikylässä.
Karvalakki oli tietysti päässä, koska pitihän sitä varautua Lapin äkisti muuttuvaan ilmastoon 🙂1990-luvulla oltiin sitten joka kesä myös Suomi-juoksussa, jossa mitattiin jalkaisin Suomea Utsjoelta Helsinkiin. Olipahan mainio kuntotempaus reilun 5 vrk:n aikana. Kovimmat kuntoilijat hölkyttelivät meratonin joka päivä.
”Koillis Lapin” kanssa samoilla linjoilla.
Leveysvyöhykkeet ja ilmasto ovat tosiasioita, mutta kyllä syväaurauksella saatu lisäkasvu tulee juuri lämpölisäyksen muodossa.
Ymmärsin, että palle täytyy saada riittävän korkea hyvälle lämpösummalle.Oikein tiivistettyna penkki antaa hyvän kasvupohjan ja penkalle on helppo istuttaa taimet, kuten ”Jätkä” tuolla aiemmin oli kokenut.
Samalla estyy ei-toivotun aluskasvillisuuden kasvu.
Marjasatoa ei kyllä pidä väheksyä, ha-tuotto saattaa mennä vuositasolla paljon ohi metsän tuoton.Korjuukustannusten ”piilottaminen” lienee osittain ns. liikesalaisuutta, mutta hintoja vertailemalla löytyy kyllä noin arvot.
Vertailemalla tällä palstalla olevia pysty- ja hankintahintoja, niin saa jonkinlaisen käsityksen korjuukustannuksista:
* tukissa hintaeroa ei juuri ole
* kuidun osalta päätehakkuussa hankintalisää on 10-12 €/m3
* kasvatushakkuussa vastaava erotus on 13-15 €/m3
* ensiharvennuksessa hankintalisä on 16-18 €/m3Suurten yhtiöiden osalta tämä ei ole aivan näin yksioikonen vaan omana korjuuna saadaan suuremmat määrät kerralla, jolloin jatkologistiikka tulee edullisemmaksi verrattuna niitä hankintamo:jien pieniin nökkösiin.
Hankinhakkuutahan ei ole vielä kielletty 🙂
Puun korjuun kustannukset ovat pystykaupassa käsittääkseni urakoitsijan ja puun ostajan välinen asia. Puun ostajat kilpailuttavat metsäkoneyrittät ja todennäköisesti edullisin ja laadukkain sekä luotettavin yrittäjä saa työn.
Miltei joka myyntitapahtumasta otan koivun itselle ja maksan koneyrittäjälle saman korjuuhinnan kuin se on yhtiöllekin.
Omassa jatkojalostuksessa voin vähentää korjuukustannuksen verotuksessa ja tietysti myös alvin.Karkeasti näyttää siltä, että yhtiö maksaa pystykaupassa korjuukustannuksen verran kantohintaa enemmän. Luulen, että yhtiö voi myös vähentää verotuksessaan korjuukustannukset.
Kehitystä on tapahtunut vuosikymmenten aikana. Itse eläneenä 1970-luku oli vähän toisenlainen. Olin erään suuren koneliikkeen markkinointisektorilla. Kyseessä oli erään kaupungin tiehöylän hankkiminen. Tein asianmukaisen tarjouksen silloisesta Lokomon hydraulisesta tiekarhusta.
Hävisin kilpailun toisen firman koneelle. Jälkeenpäin selvisi, että kilpailijani oli ollut fiksumpi! Hän oli älynnyt käyttää kaupungin DI:ä Pariisissa.
Vastaavasti myyntiyrityksellämme oli kyllä varaa käyttää 90 asiakasta Italiassa.Metsäteollisuuden ostomiehet ovat aika kovassa kontrollissa tänä päivänä. Lopputili saattaa heilahtaa pienestäkin rikkeestä.
Metsäteollisuudella ei ole vara enää töpätäm, koska kartellin jälkiaallot vieläkin lainehtii.$ Todella surkeita olivat siis metsät ennen hakkuuta. Nyt näillä samoilla alueilla päästään n. 500 motin kiertoaikaiseen hehtaarituottoon 60-70 vuodessa.
Lähetetty: 10 h, 34 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa $Koillismaan kasvutulos oli kyllä lähes samaa luokkaa Kainuun kanssa, mutta noihin saavutuksiin päästään vain metsänomistajan ns. ”märissä unissa” 🙂
”Jätkä” jo tuon syväaurauksen periaatteen kertoikin.
Nimimerkkien tapaamisessa Pudasjärvellä meille järjestettiin näytös syväaurauskohteesta. Sitä jossakin mitassa vielä tehdään ja juuri noilla korkeuksilla ja paksuturpeisilla alueilla.Ns Osaran aukeilla jatkuvan kasvatuksen rääseiköt on sodan jälkeen laitettu tällä tekniikalla metsät kasvukuntoon.
Sen lisäksi, että metsät ovat nyt näillä entisilää aukeilla kasvukunnossa, niin pohjat ovat käsittelyn jälkeen työntäneen vuosia mahtavat marjasadot!Nimimerkkien tapaamisen yhteydessä kävimme mekin riipaisemassa muutaman sankolliset mustikoita.
Paikallisten mukaan marjoilla oli aikoinaan hankittu monet TV:t ja mopot 🙂Rakentamisessa jos missään laadunvalvonta on erityisen tärkeä.
Työaikanani työpaikalla rakennettiin aika voimakkaasti lisärakennuksia.
Työkokouksissa ja valvomisessa jäi pari tapausta erityisesti mieleen.Asuintalojen remontissa tuli alihankkijalta kaikki väliovet.
Väliovien vaatimuksena oli kokopuurakenne. Sattumalta työmaalla jo paikallaan olleeseen oveen kävi joku terävä kulma jolloin oveen tuli reikä.Esimieheni, joka oli työn vastaanottajana, ilmoitti työmaakokouksessa, että väliovet eivät ole vaatimuksen mukaiset. Toimittaja väitti vastaan.
Esimieheni otti sahan ja vielä muovissa olevan uuden oven. Hän sahasi kulmasta palan pois ja kaikki näkivät kenno-oven pahvineen – toimittaja oli hiljaa ja koko toimitus meni uusiksi.Toinen tapaus tuli sattumoisin viimeistelyvaiheessa, kun kävelin laattatyömaan ohitse.
Työmaan vastaava sattui juuri paikalle, kun kaksi nuorta miestä asensi laattoja. Kova-ääninen ohje tuli asentajille:
-” SE ON SAMA MENNÄ KOTIIN NUKKUMAAN, JOS JÄLKI EI TUOSTA PARANE !
Kaverit alkoivat purkamaan tehtyä laatoitusta.Monestikin metsästysseuran jäseneksi pääsee vuokraamalla omistamansa metsäpalstan seuran käyttöön. Kun myy metsäpalstan, niin jäsenyys menee kuten jeseneksiottamisen ehtona on mainittu.
Jos uusi metsänomistaja ei esim. itse metsästä, niin voi vuokrata metsäpalstan sillä ehdolla, että seuran jäseneksi otetaan hänen nimeämänsä metsästäjä. Vuokran perumisesta seuraa kyseisen jäsenen eroaminen.
Eli pitää olla yhteydessä metsästysseuraan ja varmistaa se, että seura antaa entisen omistajan jäsenyyden jatkuvan.
Voihan nimittäin olla sellainenkin mahdollisuus, että seura pääsee ikävästä jäsenestä näin eroon.
