Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Serlachius-museo on todella läpileikkaus eräästä metsäteollisuudesta.
Mäntän käynti toissa kesänä oli todella vaikuttava.
Kuljin silloisen työn puitteissa Mänttässä 1960-70 luvulla, mutta tehtaan toiminta tuntui aivan normaalilta.Kannattaa hankkia Serlachius’sen kirja, sieltä näkee minkälaista on ollut sellun teko alkuaikoina! Sellupaaleja on viety hevoskyytillä ensin Tampereelle ja edelleen Englantiin.
Yhdistyminen Metsäliittoon lopetti erään historiallisen aikakeuden, mutta antoi potkua Metsäliitolle sekä arvokkasta metsäomaisuutta.
Auto kulkee vähän enemmän, kun sillä ajaa täysillä.
Ajoin silloin 60-70 000 km/v. Nopeusrajoituksia ei maanteillä ollut, eipä kyllä liikennettäkään kuten nyt, ja meno oli hurjaa.Käytössäni ehti olla 2 Fiat 128, ensin sedan malli ja sitten farkku.
Mittarin mukaan kesänopeus oli 140 (täysillä) ja talvinopeus 120.
Tutkia ei maanteillä näkynyt, koska ei ollut nopeusrajoituksiakaan.
Nopeuksia pystyi kyllä mittaamaan kelllolla jonkun määrätyn mittavälin matkalta.Ratsioissa, joissa olin viran puolesta mukana, tutkittiin lähinnä auton ja kuljettajan kunto. Kuljettajan kunnottomuus aiheutti Maijan kyytiä ja auton kunnottumuudesta otin rekisterikilvet pois.
Tuuria oli varmaankin silloin mukana, koska vuotuinen liikennekuolomäärä ylitti reilusti 1 000 hlöä 🙁
Näitä molempia tuli ajeltua Tampereella siinä 1960-luvun lopulla ns. viran puitteissa.
Erikoinen kolarikin jäi mieleen. Neckar oli kaupunkialueella risteyskolarissa ja vaikka nopeudet olivat pieniä, niin auto oli mennyt keskeltä poikki !Autojen paremmuus on monestikin makuasia. Erään työpaikan puolesta oli Fiat 128 käytössä. Normaali kesänopeus oli 1970-luvun alussa 140 km/h.
Eräässä ohituksessa unohdin kiihdyttäessä 3. vaihteen päälle ja venttiilithän siinä kärähti 🙁Maailman laajuisista peleistä en tiedä, mutta USA:n oikeuden käynneistä on kuulluut hyvin ihmeellisiä juttuja. Olipa eräs tuttavani siellä lakitoimistossa töissä.
Sinänsä tuosta kartellista olisi aikoinaan pitänyt nostaa tutkimukset esim. joku puun myyjä vaikkapa Metsähallitus. Tuo ilmiantajan asema toiminnassa herättää pahaa verta.
Jotenkin tuo anonyymi-ilmiantaja systeemi kyrsii alitajunnassa.
Tapa lienee varsin yleinen väkivaltaisissa diktatuureissa, mutta minusta se ei sovi demokratiassa maassa.
Koko ajan toitotetaan ”läpinäkyvyyttä” joka asiassa ja sitten verottajakin yllyttää trollimaan nimettömänä!Entä sitten, kun on kyseessä perusteeton tahallisesti valehdeltu ilmianto?
Minusta tällöin tulisi saada vastuuton juonittelija käräjille eikä palkittavaksi.Pitäisi nyt oikean ihmisen olla sen verran suoraselkäinen, että tekee sen ilmiannon reilusti omalla nimellään!
Saattaa hyvinkin olla eduskunta-ainesta, kun sai höynäytetyksi noinkin ison porukan. Tuossa kartellissahan oli alunperin aivan älytöntä touhua.
Ensinnäkin UPM oli niin raukkamainen, että ”kärytti” kilpailijoitaan vaikka itse oli hinta- ja aluesopimisissa mukana.Sakko tuli sitten SE:lle ja MG:lle olemassa olevan lain mukaisesti – raukkamainen trolli pääsi kuin koira veräjästä. Nyt on perätty kartellin aiheuttamia vahinkoja, joita ei sitten kumminkaan tunnu olevan.
Sen sijaan kartellin perkausjupakka aiheutti EU:n tukipäätöksen hylkäämisen biolaitokselle Kemiin 800 000 000 € – kartellin sakot olivat 51 M€.
Eli välillisesti UPM:n kieliminen sekä Metsähallituksen ja Reijo Lahtosen yllytyksestä mo:jien epätoivoinen käräjöinti aiheuttivat suhansien työttömien syntymisen sekä vastaavan määräisen mo:ien puun myynnin tyssäämisen rakentamatta jääneen biolaitoksen raunioille.Aika korutonta kertomaa puun myyntihinnastojen käppyrät.
Nyt ei kannata myydä puuta ellei ole todella pakkoraossa.Tukin hinta suhteessa kuitumottiin kuvaa suoraan sahojen ja sellun keittäjien tilannetta. Ainakin uutisten mukaan sahat sinnittelevät toimeentulon rajoilla ja kuitupuun käyttäjät ilmoittavat satojen miljoonien kvarttaalivoittoja!
Pörssipelurit hykertelevät suuria osinkoja. Miksi metsäteollisuuden täytyy pelata pelureiden pussiin? Pelureiden voitot ovat suoraan pois metsänomistajien tuotteista koska työkustannukset on ay:n tiukassa kontrollissa..
Investoinnit ymmärrän, koska niillä lisätään tuotantoa, koska tuotteet menevät juuri nyt ja lähitulevaisuudessa kaupaksi.€ En vieläkään käsitä, mikä erityinen onni ja autuus siitä korjuukulujen verovähennyksestä syntyy puunmyyjälle.
Vastaavastihan tienvarsihinnan pitää olla niin korkea, että se sisältää puun hinnan lisäksi myös ne korjuukulut.
Koko tienvarsihinta on myyjälle verotettavaa tuloa, eli korjuukulujen verovaikutus kuittaantuu.
Voisiko LV tai Jovain selittää, että minäkin ymmärtäisin.
Lähetetty: 14.08.2016
Lähettäjä: Puun takaa €LV ja Jovain tuskin vastaavat, koska on helpompi esittää jotain kuin vastata!
Tarkoititko hankintahakkaajan verotusta tienvarsihinnalle?
Bruttotulohan ilmoitetaan verottajalle, mutta siitä verottaja sallii vähentää taulukon mukaan teon ja ajon tien varteen.Hankintana saa omistajat tehdä ilman työveroa 125 m3/vuosi ja oliko se vielä omistaja ja tilakohtainen, jos on useampia tiloja?
Bruttotulosta voi vähentää alvin sekä korjuukustannukset vieraalle. Vaikutus on omaisuusveron verran 30 %. Mutta jos tulee tappiota, niin tappio siirretään 2C-lomakkeelle ja se vähennetään tuloverosta joka on hlön tulovero-%:n mukainen.
