Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
$ 200 millisellä terälläkin katkeaa täysin 15 senttinen puu ja 225 millisellä 17,5 senttinen puu, jos niin haluaa – ja ilman mitään kaatolovi pelleilyä.
Lähetetty: 7 h, 20 min sitten
Lähettäjä: Jätkä $Eipä ole tullut mieleen kaataa kuitupuita raivaussahalla.
Oikeastaan riittää, kun saa yhdeltä puolelta raivauspuun kaadetuksi.
Siitä isommat kannattaa jo karsia polttopuuksi, eli moottorisaha käyntiin.
Moottorisahalla saa puun kaadettua haluttuun suuntaa ja samalla karsittua, katkaistua sekä kasattua poisajoa varten.Risuparralle on oppi mennyt perille: ”kertaus on oppimisen äiti” 🙂
Valtiohan kyllä ostelee suojelukelpoisia alueita yksityisiltäkin.
Valtio käyttää myös olemassaolevia metsäalueitaan esim. suojeluun kelpaavan luonnolliden suoalueen ostamisessa.Ostin taannoin välistä tällaisen metsäpalstan, koska suojelualueen omistajalle vaihtopalsta ei kelvannut. Sai siten suojeluun menevästä alueesta puhdasta rahaa.
Onhan se hyvä asia suojella erityisiä alueita jälkipolvillekin. Muutoin kaikilla suojelualueilla nauttijoita taitaa olla aika vähän.
Saisivat nämä yhteiskunnan varoilla perustettujen alueiden nauttijat kyllä korvata jollakin tavalla ilmaisen nautintonsa.Jotenkin tuntuu, että luontoliittolaiset ja (metsä-)talouselämää häiritsevät istuvat ns. toisten perseillä tuleen.
Paltamossa on tilastoitu paljon hirvikolareita vuosittain. Yksi syy on nähtävästi se, että etelän puolella on Oulujärvi ja pohjoispuolella hyvät hirvialueet.
Hirvet käyvät järven rannalla juomassa.Nyt on ollut pari vuotta 22-valtatien molemmin puolin leveät keltaiset nauhat n. metrin korkeudella. Uutisten mukaan hirvikolareita ei ole ollut niin usein kuin aikaisemmin. Nauhojen katkeamisesta nähdään myös, että mistä kohdin on hirvien kulkureitti.
Eräs kauran kasvattaja kiersi vastaavalla nauhalla kaurapeltonsa. Hirvien jälkiä ja varsinkin jätöksiä eikä makuuksia ole juuri pellolla näkynyt.
Autoilijoiden ajotyyli, varovaisuus hirvimerkkien alueella vähentää kolareita.
Karkotteet, hajusteet ja muut keinot vähentävät taimivahinkoja.
Kovin yksinkertainen konsti on tappaa kaikki eläimet tai yrittää ne syottää susille.Nuo on nyt niitä turhia fraaseja: 7.62 on paras karkote, kuollut hirvi on paras hirvi
– kuollut intiaani on paras intiaani …Tilastojen mukaan rattijuopot aiheuttavat suhteessa eniten kuolonkolareita
– kuollut rattijuoppoko on paras ?Hirvi kuuluu Suomen luontoon, tärkein kysymys on sopivasta kannasta. Tuolla luonnossa liikkuessa ei siellä kovin suurta ruuhkaa ole eläimistä – hiljaista on Suomen luonnossa.
Hirven metsästys oheistapahtumineen on monen kyläkunnan vuoden kohokohta. Petojen liian suuri kanta tyhjentää maaseutua.Väki keskittyy koko ajan kaupunkeihin. Maitoa ja lihaahan saa kaupasta…
”wanhajätkällä” olisi varmaankin paljon antamista myös kirjoittamalla kokemuksistaan. Paranemista ja uudestaan moton joustikkeihin 🙂
Toissa talvena klapin teossa karsin moton jäljeltä oksia rankatelineellä ja tartuin haalarin hihasta vetorullaan. Mummu käytti joistikkiohjattua klapikonetta ja vetorulla pyörähti aina uuden katkon syötöllä.
Onneksi mummu kuuli karjaisuni ja rulla ehti pyörähtää vain yhden katkaisuvälin. itse jäin hihasta kiinni ja hiha irtosi rullan taakse pyörähdyksellä.Taphtumassa ehti mennä kyynärluu poikki. Asia korjattiin leikkauksella ja tueksi ruuvattiin titaanilevy.
Klapin tekoa jatkettiin sairaalasta pääsyn jälkeen, vasen käsi oli haalarin alla tuettuna ja oikealla kädellä pystyin täyttämään rankatelineen kuormaimella sekä sitten telineellä pyörittelemään pölkkyjä syöttörullalle.Ihmisille mummu kertoi tekevänsä klapeja ja ukki vain pyörittelee pölkkyjä !
Ihailen tuota Annelin asennetta ja tutkijana asioiden käsittely on juuri sitä, mitä se pitää ollakin 🙂
Terva on voimakastuoksuista vielä laimennettunakin ja reppuruisku tai jos maasto antaa myöten, niin koneruiskulevitys ei kustannuksiltakaan nouse liian suureksi mahdolliseen hyötyyn verrattuna.Kannattaisi kyllä kokeilla laajemminkin mänty- ja koivuistutuksilla !
Puun kasvu riippuu sijainnista ja lisäksi vielä alueiden sisällä olevista erityisistä kasvupaikoista. Esim. verrattuna Kainuuta Keski- ja Etelä-Suomen metsiin, niin ensiharvennuksellakin erot ovat kaksinkertaiset.
Kainuussa tyypillisellä ensiharvennuksella saanto on 30 – 40 m3/ha.
Etelämpänä saanto lienee luokkaa 60 – 80 m3/ha.Jos runkoja poistetaan hehtaarilta 600 – 800, niin litrakoot ovat vastaavasti noin 40 – 50 Kainuussa ja 75 – 100 etelämpänä.
Lisäksi etelässä kasvaa puu nopeammin, joten erot kasvavat, kun otetaan myös aika huomioon.
0 – raja on maantieteellinen tosiasia – ikävä kyllä. 0 – rajan ulkopuolella puun käyttö jää energiapuuksi ja kotitarvepuuksi. Tähän kun lisätään maaseudun autioitumiskehitys, niin jäljelle jää lähes kokonaan metsästys- ja luontoharrastus.
Markkinatalouden mukainen logistiikka-arvio antaa toimivan tehtaan ympärille puun ostosäteeksi 150 km autokuljetuksille ja 250 km rautatielle.
Näitä matkoja on jo nyt pyritty jatkamaan ylisuurilla painoilla ja pitemmillä junilla.Puun tarpeen lisääntyessä matkoja saatetaan ehkä lisätä, mutta lähtöpaikan puun hintaan se ei varmaankaan vaikuta.
On tietysti väärin olla vahingoniloinen, kun RL:n kehittämä projekti ei tuonutkaan mukaan lähteville ylimääräistä tuloa.
Muistaakseni alun perin olin heti sitä mieltä, ettei kullekin kartellista tullutta tappiota pysty toteen näyttämään.Kunnallisena veronmaksana pidin kunnan metsävastaavien mukaanlähtöä ”suureen savottaan” täysin vääränä. Saa nähdä, että paljonko tulevat korvaukset nostabat kunnan veroäyriä?
Puun hinnassa ei ole tapahtunut minkäänlaista nousua kartellin paljastumisen jälkeen. Päinvastoin puun reaalihinta on tasaisessa laskussa vaikka kartelli on ”pantu kuriin”.
On aivan kaksi eri asiaa:
* yhtiöiden keskinäinen sopiminen alueista ja hinnoista puukaupoissa, joka on lain mukaan kielletty
* keskinäisen sopimisen vaikutus puun hintaanNyt ei vissiin kartellia tarvita, koska puun hintatilastot ovat kaikissa metsäalan medioissa päivittäin avoimesti esillä.
