Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Mhy:llä on myös Palvelutoimisto Maalaistentalossa, kuten me hyvin tiedämme, kun ollaan siellä tupailloissa moneen kertaan käyty.”
Missä K-Suomessa on sellainen talo? Lähes joka taajamassahan on MHY:n konttori? Poikani asioi K-S:n alueella olevassa Mhy:n kanssa ja tuntuu olevan saamaansa palveluun varsin tyytyväinen.
Tämä kärjestelmä MTK -> MHY olisi aivan riittävä järjestyneilla metsänomistajille, jos se vain toimisi vaikkapa ammattiyhdistysten malliin!
Koska meidän järjestelmä ei vaan toimi, niin olemme tilanteessa, jossa ostaja sanelee hinnan ja pyristelemme mukana ns. paikallisen solimisen säännöillä. Tulos on nähtävissä!
Visakallo: … Kaksi pakettiautollista Viron miehiä näkyi tänään raivanneen UPM:n taimikoita…
Käsittämätöntä tämä suomalainen työhaluttomuus / osaamattomuus? Vai onko tämä todellakin yhteiskunnan heikkoutta? Kasvihuoneet jää hoitamatta ja Ukrainasta yritetään saada työn tekijöitä jopa maksetuilla sharter-lennoilla?
Rakennuksilla paukuttaa virolaisia työmiehiä. Metsässä painaa samoin virolaisia miehiä koko Suomen alueella.
Marjat mätänee metsään, kun Thaimaasta ei laskettukaan Suomeen poimijoita rikastumaan!
Olen 35 vuotta toiminut ammattiin valmistuvalla koulutusalalla. Kymmeniä tuhansia tutkintoja on tullut eri ammattialoilta ja hyviä työn osaajia on valmistunut. Nyt osa on työttömänä ja vierastyövoimaa ihannoidaan.
Hallituksen pääpaino on koulutus, mutta onko tavoite ylikouluttaa ja perus arkityön tekijöitä ei ole tarpeeksi?
oksapuu: ei millään pahalla… autoalalla aina välillä verrataan kaasuttajaa ja kaasutinta. Kaasutin on se, jolla jaetaan bensaa ja ilmaa sylinteriin oikeassa suhteessa säädettynä.
Kaasuttaja on hän joka puristaa kahvasta. Kyllähän homma silloin käy, kun molemmat ovat timmissä 🙂 Katsoin myös tuon vertailun – hyvä video ja hyviä sahoja ammattimiesten käsissä!
10 miljardin vaihdolla kun tekee miljardin tuloksen, niin on varaa jakaa osinkoja globaalisesti! Mitä saa alkutuottaja – pihkaiset kintaat, velkaisen konekaluston, kipeän selän ja ennenaikaisen eläkkeen!
Saman tyyppiisiä on muidenkin metsäyhtiöiden mainokset: ”nyt on paras aika myydä metsää”!
PS. en ole kommunisti!
Aikoinaan luontainen uudistus on ollut aika yleinen tapa. Nyt kun on saatavana? jalostettuja taimia, niin onhan se paljon varmempi ja nopeampi keino uudistaa. Etelä ja Keski-suomessa on vielä sen verran nopea kasvukierto, että saa taimihankinnat korvatuksi vielä oman elämänsä aikana.
Pari kokemusta:
1. V.1996 jätin siemenpuita kangasalueelle 6,4 ha:n päätehakkuukuviolle. Ensi myrskyssä meni n. kolmasosa siemenpuista nurin, eivät ehtineet siementämään – saatiin kenttäsirkkelillä kotitarvepuuta.
Jonkun vuoden päästä meni toinen kolmannes nurin ja lisää kenttäsirkkelihommaa, koska eihän myrskypuut tahdo sahoille kelvata.
Viimeisen kolmanneksen kaadoin itse ja vinssasin taas sirkkelille, sirkkeli tuli rantteelle, kun vähintään sata pölkkyä oli kasassa. Niistä puista rakensin parin sadan m3:n pylväskatoksen klapeille. Samalla istutin aukkoihin 2 000 kuusen tainta lisäksi varsin hieskoivuvaltaiselle aukolle.
Alueella olisi nyt epämääräinen sekametsä, mutta sinne ylsi osa-yleiskaava ja alue meni tonteiksi!
2. V. 2008 hakattiin mäntykangasta n. 10 ha nurin. Hain Mhy:lä riittävän määrän männyn siemeniä ja sain äestyskoneen hommaan. Kone kävi aukon läpi ja vuosien saatossa nousi epätasaisesti taimia. Kesä, joka tuli äestyksen jälkeen, oli erittäin kuiva.
Odottelimme muutaman vuoden ja sitten pokka petti ja istuteltiin 4 000 lisätainta parin kesän aikana aukkokohtiin. Sittenkin tulos on aika lohduton, kunnolla taimitettuna alueella olisi nyt aikamoinen T2 taimikko.
Nyt näkyy olevan sijoittajilla kova hinku ostaa metsäpalstoja, joten myytiin ko. palsta sijoittajalle pohjineen!
Summa summaariun; kaikkea ei kannata kokeilla ns. ”kantapään kautta!”
Jätkän rajaus oli selkeä, asemakaavan alueelta puiden kaataminen vaatii kyllä ainakin Elyn luvan.
Minä tein sen virheen, että keskustelin naapurin kanssa tulevasta hakkuusta! Ostomiehen kanssa kuljettiin kuviolla ja naapurille kerroin suunnitelmasta. Sanoin, että ilmoitan moton tulosta, jotta aitauksessa olevat hevoset voi viedä tarvittaessa talliin.
Seuraavassa metsään.fi:ssä ilmestyi aivan rajalle sininen täplä ja kuvion huomautuksessa luki, että liito-oravan vaikutus? Elyn liito-oravaexpertti ei kyllä tietänyt asiasta? Selvitettävänä on nyt, että mistä ne liito-oravat siihen tulivat?
Tarjousta katsellessa puun reaalihinta vain näyttää painuvan alaspäin. 2- ja 3-luokan harvennuksilla konetyön osuus tien varteen on yli kaksinkertainen verrattuna pystyhintaan – koivulla kolminkertainen. Tukkejakin näyttäisi tulevan jonkin verran.
Raivaussahaa olen ulkoiluttanut tavoitteena auttaa motomiestä puiden juureen pääsemisessä. Vaikuttaakohan se kuutiohintaan ollenkaan? Jos vaikuttaa, niin onko kokemuksia kuinka paljon?
Tuohon otsikkoon nähgen, niin pidän kyllä välivuoden, jos hinta ei miellytä. Ennakkoraivaus ei mene hukkaan vaan tulos paranee, kun välillä on talvi tai kaksi!
Mikkonrn oli aika vaikean näköinen tosiasioiden edessä. Hän kyllä myönsi, että kanta on kasvanut kovasti, mutta tuo EU:n selän taakse meno on kyllä pelkurimaista – tai vastoin omaa kantaa?
Leppä puhui Tanskan ja Ruotsin mallista, mutta ei oikein selvinnyt mitäne on? Jos on olemassa eri maiden eri malleja, niin turha siinä on vetäytyä vastuusta EU:n taakse? Muutenkin tuo hanhihomma on tosi absurdia!
Yleensä puoltaminen paranee viilaamalla. Aikaisemmin oli klapikoneita m.sahaketjulla. Niitä sai teroittaa tämän tästä, joten laitoin halvan smirgelin. Laite oli hyvä, ketju ei puoltanut. Ketju kyllä kului teroitettaessa nopeasti. M.sahan ketjua tulee aina välillä oikaistua smirgelillä käsiviilauksen lisäksi.
Tässäkin pätee se vanha viisaus: ” kaikki muut mua sortaa, saha yksin puoltaa”!
Remie: ” Lehtipuut kuivataan vähintään 2 vuotta. Viedään sisään vasta seuraavana vuonna.”
Tuolla pelillä ei kyllä klapikauppa kannata! VTT on tutkinut tätäkin asiaa ja sieltä löytyy tuloksia klapin kuivumisestakin. Alkusyksystä ed. talvena tehdyt ja oikein kuivamassa olleet klapit ovat lähes yhtä kuivia kuin ”ylivuoteisetkin”. Molemmat ottavat sitten pintakosteutta syksyllä, koska ilman kosteus on silloin jopa 100 %.
Ylivuotuisen etu on jatkossa siinä, että klapi on ehtinyt kuivua myös sisältä enemmän kuin yksivuotinen, mutta sillä ei normaalipoltossa ole juuri merkitystä.
Homettakin on monenlaista – tuo täplähome on yksi niistä ja osoittaa jonkun käsittelyvaiheen menneen pieleen. Muistaakseni ”Halkoliiterissä” laatuvaatimuksissa saa olla hiukan täpliä jopa 1-luokkaisessa polttopuussa, kunhan se on muuten kuivaa!
