Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
RISTO SULKAVA tuntuu olevan erimieltä Sitran johtajan ja huippupoliitikon Jyrki Kataisen kanssa? Katainenhan oli vahvasti sitä mieltä että aukkohakkuussa ei ole mitään järkeä!?
Onko metsäalan ammattilaisissa joku puute tai heikkous, kun ei osata informoida suurelle yleisölle ja ennen kaikkea päättäville tahoille aukkohakkuun merkitystä metsän uudistamiselle ja pitkäjänteiselle tuotolle?
Järkevästi suunniteltu aukkohakkuu saadaan kyllä sopeutumaan luontoon ja uuden metsän kasvu on otollinen myös luonnon monimuotoisuudelle.
Yksi pointtihan pienkoneiden käytölle on se, että kasvamaan jää 20 % enemmän puuta kuin jos tehdään isolle ajokoneelle reilun 5 metrin ajourat!
Pienkoneitahan mainostetaan ajourattomiksi, koska se pujottelee alle 3 metrin väleistä. Arvokasvuhan alkaa ensiharvennuksen jälkeen ja seuraavassa harvennuksessa tulee jo tukkejakin.
Metsäsijoittamisen rinnalle on tullut hankittua muutamia asunto-osakkeita. Nyt voi sitten vertailla ainakin näitä vaihtoehtoja. Lähi-Tapiolassa oli sijoituksia ja tuottokin oli ihan hyvä niin kauan, kun korona iski ja piti vähän kiireellä nostaa pois, että sai pääoman kunnialla pelastetetuksi!
Virhe tuli sitten siinä, ettei alkukesästä ostanut sijoituksia takaisin, koska osakkeet lähtivät heti nousuun! Asuntojen kanssa on mennyt aika hyvin, vuokralaiset ovat hyviä ja tuotto tasainen.
Metsässä ottaa päähän heikko puun hinta. Vielä käsityövälineiden aikaan metsän omistaja sai ihan suhteessa kunnon potin, mutta nyt korjuuhintakin on kaksinkertainen metsänomistan hintaan verrattuna harvennuksilla. Tukista saa sitten vasta varsinaista tuloa.
Pari viikkoa tuli raivatuksi ja ei se tosiaankaa ole tällaisen kelin hommia. Hakkuista nilan aikana en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi? Samalla menee lintujen pesintäaika ja poikasten elämisen alku.
Puun laatu kärsii nilahakkuistam tukkipuut sinistyy herkästi, koivuklapin teko nilan mustuttavista koivuista ei näytä myyntipuulta.
Joukkosuunnistukset häiritsevät kyllä alkukesästä luonnon rauhaa. Poikkeuksena on nyt korona-aika.
Yhdyn edellisiin – kuten normaalikokoustajatkin 🙂 Tuota hirvipolitiikkaa en ole vielä sisäistänyt vaikika olen aktiivinen hirvi- ja hirvikoiramies. Minkä hele****n takia ei voida hirvikantaa pitää järkevänä?
Työmetsästysporukan mukana tuli mm Talvivaara ja Neulavaara tutuiksi. Yhtiön tuhansissa hehtaareissa riitti monenlaista mallia. Joka kesä sai hyvät marjasaaliit, aukkohakkuilta esim. vattuja siinä 100 litran määriä kesässä. Mustikat, puolukat ja lakat löytyi samöilta maisemilta.
Yhtiöllä oli lisäksi kokeiluja mm kondostamännylle yli 350 m merenpinnalta! Kyse on jo niin korkeasta paikasta, että mänty ei kestä lumituhoja – kontortamänty vielä huonommin, koska neulasto on vielä tuuheampaa.
Oli myös joku todella aarnimetsäkuviokin, siellä liikkuessa kaikki tuntui kuolleilta. Lahopuita oli riittävästi, ehkä siellä monimuotoisuutta ilmeni erilaisissa ötököissä? Jotenkin tuntuu, että ristiriita hoidetun talousmetsän ja ”Herran haltuun” jätetyn metsän välillä on luontoväellä – paras lienee siinä, että kokonaisuuteen mahtuisi molempia sopivassa suhteessa?
Katsoinpahan tuon Areenasta ihan mielenkiinnon vuoksi. Ei oikeastaan mitään uutta vastaaviin verrattuna, aihe lienee päättymätön jahkailu – kunnes tapahtuu oikeasti jotain enemmän.
Muutama kommentti jäi päällimmäiseksi. Jani Pellikka LUKEsta veti vanhan perustelun suden puolesta: – ei ole syönyt ihmisiä, joten pelko on turhaa! Eihän se ole oleellinen veikka lapsiperheissä maaseudulla sitä pelkoa onkin. Kaveri haiskahti vähän reva-henkiseltä? Sen sijaan kartanon omistajan puhe oli täyttä asiaa!
Suurin pelko maaseudulla on autioituminen, koska eläinten pito susien vuoksi ei ole kannattavaa – muutenkin kannattavuus on siinä ja siinä. Jos/kun kotimainen ruoan tuotanto hiipuu, niin maailmalta tulee sitten tilalle. Korona kyllä osoitti, että kriisi voi tulla hyvin nopeasti ja yllättäen. Kyllä toimiva maaseutu ja omavarainen ravinto ovat aina elintärkeitä!
AJ: ”Onhan se niinkin, mutta toisaalta: ehkä säästyvä ylituotanto eli hiilinielu voidaan myydä hiilikompensaatioina niille Euroopan maille, joilla ei sitä ole.”
Noinkohan se mo saisi hyvitystä sille, että ei hakkaa metsäänsä? Näitä lupauksia korvauksista tulee aina välillä – yhtään korvausta en ole vielä nähnyt enkä kuullut? Viimeksi jossain TV-palaverissa Ville N luetteli ummet ja lammet – missä viipyvät päätökset korvauksista.
Metsäkeskus on jo muuttanut selvästi ensiharvennuksen ajankohtaa myöhäisemmäksi – vissiin hiilinielun/-varaston vuoksi? Toisaalta latvuksien hiipuessa metsä kärsii ja kasvu/ha heikkenee. Olen luullut, että oikealla ajalla harvennus lisää metsän tuottoa = hiilinielua!
Tuosta EU:sta sen verran, että mitä vahinkoa tulee, jos koko ajan velassa oleva autettava Italia siitä eroaisi?
Maanosan vakauden vuoksi on haalattu EU:iin nettomaksajien maita. Eivät ne Suomen vientiä paranna – päinvastoin. EU:kin on sisäinen kilpailu, kilpailijamaiden investointien ja Suomen kanssa kilpailevien yritysten tukeminen Suomen veronmaksajien varoilla ei kyllä meidän vientiä lisää – kilpailua sisämarkkinoilla se kiristää ja Suomen viennin arvo vain vähenee.
