Käyttäjän hanhi kirjoittamat vastaukset
-
Pakko niitten sähköyhtiön miesten on olla huippuammattilaisia myrskytuhojen raivuussa, kun ei linkalle kaatuneeseen puuhun saa kukaan muu koskea.
Muistan lukeneeni viime talvena lehtijutun jossa hakkuun alla olevan leimikon läpi kulkevalle linjalle oli kaatunut myrskyssä puita.Motokuski tarjoutui poistamaan puut linjalta, mutta lupaa ei herunut, koska vastuu on sähköyhtiöllä jos sattuu jokin vahinko.
Voi sitä pöljyyden määrää, mikä tässä maassa esiintyy…
Mielestäni 1500 mottia on jo sellainen määrä, ettei sillä kuusikolla enää ole juurikaan merkitystä. Sellunkeittäjien leimikkohan tuo on, joten tukkikuusikosta saattaa saada jopa paremman hinnan erikseen. Ainakin jos sen kuusikon pystyy kaupittelemaan kesäkorjuuna.
Mitä tulee koneiden kokoon, niin itse en pelkäisi moton kokoa, iso kone ulottuu pitkälle, eikä se moto niitä urapainumia tee vaan ajokone.
Ajouraleveys taas pitää joka tapauksessa olla riittävä, liian kapeilla ajourilla pilataan tässä maassa paljon puuta kun yhden poistettavan sijasta kolhitaan kaksi, tai ajetaan juuret paskaksi.
Ajokoneen kokokin on kaksipiippuinen juttu. On tutkittu että ajokertojen määrä on suurempi riskitekijä painumien syntymiseen kuin koneen massa.
Ei kaverin hinnoittelu pahasti pielessä ole. Hehtaarihinnat näyttäisivät kuvien perusteella olevan aikalailla OK.
Itse sanoisin kyllä perstuntumalta suoriutuvan hieman nopeammin noista kohteista, mitä kaverin arviot ovat. On kuitenkin muistettava se totuus, että asiakas harvemmin valittaa, jos urakka menee aikataulutusta nopeammin, mutta arvioipas toistepäin pieleen, niin jo vot.Ja Raivaajalle… jos sinä saat mhy:ltä palkkaa esim 190€/ hehtaari, niin mhy laskuttaa asiakkaalta vähintään 500€/ha. Sosiaalikulut, mhy:n toimihenkilön palkka, ja kreikkalaisten osuus pitää laskea myös mukaan hinnoitteluun.
Itse tekisin Hardin tapauksessa kopin ihan itse.
Lukittavaa tilaa juuri sen verran, että varusteet sinne mahtuu, huomioiden pyykkinaru, johon kostuneet varusteet saa ilmavasti.Muutaman kiven päälle alajuoksut painekyllästetystä kakkosnelosesta ja runko kyllästämättömästä kakkosnelosesta.
Ulkovuoraus laudasta ja pulpettikaton kattovasoiksi kakkosvitoset lankut poikittain katepellin suuntaan nähden ja niihin ruuveilla halvin aaltopelti mitä kaupasta löytyy.
Tämmöinen rakenne kestää homehtumatta ja mätänemättä yhtä kauan kuin sen rakentajakin.Rakennuksen jatkeeksi seinän ulkopuolelle katosta sen verran että ne kahvit saa juotua sateensuojassa. Seinättömässä katoksessa voi halutessaan tehdä makkaranpaistotulet sateensuojaan.
Tämän tarpeen hintaluokan asuntovaunut ovat jo valmiiksi homeessa, eivätkä tuuletu kunnolla, joten varusteet homehtuvat jos ne jättää sinne ”kuivumaan”.
Lisäarvona tulee Suomalaisen miehen ikiaikainen tee se itse rakentajan tarve tyydytetyksi ja saa ihailla kättensä jälkeä aina taukoa pitäessään.
Jos päädyt uudistamaan, harkitse tarkoin kannattaako vetää sileäksi vielä. Oikea puulajihan tuonne on joko kuusi tai rauduskoivu.
Jos uudistat kuuselle, voisi olla pienemmän riesan tie istuttaa kuuset sinne ensin ja käyttää niitä mäntyjä verhopuustona vielä 5 vuotta.
Saattaa nimittäin vanha pelto puskea reippaasti heinää, jos pyyhkäset männikön nurin, ja jos on hallanvaaraa, niin verhopuusto hoitaisi senkin.
Peten kanssa samaa mieltä. Lehtomaisen tai tuoreen kankaan kuusikon kasvatus eteläsuomessa menee minun mielestäni suurinpiirtein seuraavasti.
Ensiharvennus 30v kertymä n. 40m3 /ha
2. Harvennus 45v kertymä 80- 100m3 /ha
Päätehakkuu 60v kertymä n. 400m3 /haEdellyttää toimiakseen taimikon- ja nuoren metsän hoitojen oikea aikaista toteuttamista.
Lisäystä edelliseen viestiini. Omasta metsäsuunnitelmastani en löydä kohtaa jossa kerrottaisiin kasvu prosentteina. Kasvu on ainakin mhy:n tekemässä suunnitelmassa ilmoitettu m3 / vuosi.
Prosentuaalisen kasvun voi toki laskea, mutta kasvun laskennassa ei mielestäni voi diskontata mitään, motti on motti eikä muuksi muutu.
Taloudellisen tuoton ja puuntuoton laskeminen eivät ole sama asia.
Metsäsuunnitelman kuviotiedoissa kerrotaan puuston vuosittainen kasvu suunnitelman tekohetkellä. Puiden kasvurytmi vaihtelee metsän iän mukaan ja nopeimmillaan kasvu on nuorissa kasvatusmetsissä.
Kasvua ei siis voi jakaa tasaisesti ikävuosien perusteella, eikä se myoskään jatku tasaisena uudistamiseen saakka.