Käyttäjän Halko kirjoittamat vastaukset
-
Se joka suden tappaa, joutaa kokea saman kohtalon.
Näin karrikoiden.
En ikinä tule hyväksymään petovihaa joka nykyäänkin vallitsee.
Olisiko keneltäkään liikaa vaadittu sellainen asia, että mentäisiin luonnonlakien mukaisesti??
Aika pahasti on nykyään omaa alaa tää bioenergia.
Suomalaisista toimittajista suosittelen Aritermiä.
Itse olen ajatellut korvata oman vanhan yläpalo Högforssin vuonna x jollain keskieuroopalaisella kattilalla.Ovat nimittäin edellä palonhallinnassa.
Ja tämä kommenttini koskee vain ja ainoastaan halkokattiloita.Tää on sit oma mielipide, ei ole mitään kytköstä mihinkään.
”Tem-tuotteen Esme-juontokoura on kyllä vahva mutta aina se tulee turhaan hajotettua kun tulee ryskittyä tonteilta kaadettujen puiden kannot sillä ylös.”
Mielenkiinnosta kysymys Jeessille, mistä on TEMmi porsinut?
Edellisellä Nokka-rihvelillä tuli riuhdottua sitä sun tätä ja siitä hajos ”laakeroinnit” ja yhdystanko + iso välys mekaaniseen kääntöön.
Itselläni nykyään virolainen Sami-juontokoura. Kolmipiikkisenä oikoo puut paremmin kuin edellinen perus-Nokka. Ja se hydraulinen kääntö on ehdoton. Eron huomaa kun on kokemusta molemmista.
No, tuon nykyisen Samin heikko kohta on kääntösylinterin ulkopään tapin kiinnitys, hitsailtu on.No kyllä se perus-Nokkakin hajoili vähän sieltä sun täältä
Ja jos rattorissa riittää hydrauliikkalohkot, niin hydr.työntövarrella helpottaa pinontekoa…
On tullut touhuttua erirakenteishakkuiden kanssa. Heti alkuun pitää sanoa, etten ole kyseistä mallia tarjoavan firman palkkalistoilla.
Lähteen opit toimivat kyllä, jos niitä oikeissa paikoissa sovelletaan. Ja herra Lähteen mieleenmainuvin opetus on kyllä ollut se, että metsässä ei kannata tehdä mitään toimenpidettä, josta ei koidu kassavirtaa. 🙂Teettekö te missään muussa sijoitustoiminnassa sellaisia sijoituksia, jotka ei välittömästi kasvata omaisuutennne arvoa?
Kymmenisen vuotta tullut nuihin korkkeihin tutustuttua. Alkuunsa vaikutti sille, että aina jäävät auki… No, sitten kun otti ja mietti korkin toimintaa, ei ole ongelmia ollut.
Jos yhtään viitsii katsoa miten korkkia laittaa paikoilleen, niin problem solved.Helvetin paljon parempi kun se vieläkin vanhempi tilhin malli.
Oesko lie laakakolva?
Elikkäs jos männyn kuorenaluset syöty, puuaineesta löytyy lättänöitä syvempiä reikiä? Ja puru hienojakoista?
Ei niihin kuole.
Jaahas, vaikuttaa olevan käsitteet/tekniikat pikkusen hakusessa porukoilla.
Pihkis ei ole puhunut tasauspyörästön lukoista, vaan viskolukoista.
Siis öljyn viskositeettiin perustuvista ”lukoista”, joita käytetään eri ”neliveto”ajoneuvoissa erinäisillä tavoilla. Joissain on viskot keskellä, siis antamassa LUISTON JÄLKEEN vetoja myös toiselle akselille. Sitten viskolukot voi olla myös etu- tai taka-akselilla tasaamassa voimaa molemmin puolin.Vanhemmassa hilussa mikä itsellänikin oli, löytyi takaa viskolukko, nimeltään LSD. Nykyisessä on kytkettävä takaperän lukko, keskitasauspyörästöä ei ole, ei ole missään vuosimallissa ollutkaan.
Kaikki toteutukset, joissa puhutaan haldexista tai viskosta, ovat vain auttavia. (toki viimeiset versiot haldexista jo toimii kohtuudella).
Torsen on taas oma lukunsa – hieno laite, ei siitä sen enempää.Oikeassa maasturissa on mekaaniset lukot kolmeen kohtaan erikseen.