Käyttäjän Hakametsä kirjoittamat vastaukset
-
”Vahinko sattuu harrastelijoille paljon todennäköisemmin kuin ammattilaiselle.”
Todennäköisyys on juuri näin, mutta kun niitä vahinkoja sattuu ammattilaisillekin.
”Harrastelijalle turvavaatteet on kallis investointi”.
Jos näitä ei raski hommata, niin kannattaa jättää homma tekemättä tai teettää sellaisella jolla varusteet löytyy. Tulee sieltä päälle muitakin kuluja kuin pelkät turva-asusteet.
Polttopuun teko omista puista maksaa, son fakta. Kustannus vaikutus on hyvin tapauskohtainen. Kustannusten vertaaminen vaihtoehtoiseen tekijään pitää olla mitattavissa. Ajattelen klapisavottaa …Plussat ja miinukset ( omasta päästä):
+ Monipuolista, pitkäkestoista liikuntaa + Liikunnan tehoa ja määrää voi säädellä + ulkoilmaa, luontoa, toimintakykyä monenlaisissa olosuhteissa + metsän kasvu kiittää kirveen käytöstä + tuhka palautuu suometsiin + ajankulua + näkee kättensä jäljen + oma hyvä mieli + luonnon ja metsä hyvinvoinnin arvostaminen ja lisääntynyt ymmärrys
– Polttoainekulut metsässä – työväline ja -kone kulut – kulkemis kustannukset -turvavaruste kulut – tapaturma riskit eri työvaiheissa – käsityön yleinen vähäinen arvostus
Kyllä näitä pieniä metsäkoneita kaivataan nmh/ eh kohteille.
Tänäänkin yksi tuttu Mo, otti puheeksi ettei voi oikeita metsäkoneita päästää nmhoitoon kun ajourat vievät pohjapinta-alasta 20%.
Tietty ajomatkat ei tarvis olla kovin pitkät pienmetsäkoneelle. Esim juontaa kokooma uralle josta siirtää lanssiin isommalla vehkeellä…olisi yksi vaihtoehto.
Jokaisella on varmaan vaihtoehdoista oma näkemys. Hyvä niin.
Makarov nosti asiallisen oikean ja tarpeellisen asian farmille.
Taimikoiden huoltourat tulisi kuulua uudistamisessa, maanmuolkauksessa normi asiana. Kustannustehokkuus jokaisessa työvaiheessa lisääntyisi.
TR vs mönkijä ratkaisee moni asia.
Itsellä myös DB996, ketteryydeltään ylivoimainen, runko-ohjattu kärry. Minusta erittäin tärkeä ominaisuus kuljetusvehkeessä. Ilmankin olen kokeillut mutta ei minun juttu. Piikkiketjut kesä talvet päällä. Pitoa löytyy ja suojaa renkaita. Heikkous on minusta kuormaajan käyttöön epäergonominen työasento. Kyllä kuorma päivässä menee silläkin, mutta kokonaiset ajopäivät on raskaita.
Vuokraamalla pienmetsäkoneella olen ajanut tuplamäärän samassa ajassa. Kuormat jokseenkin samankokoisia kuin 996.
Vinssaaminen ollut työmuotoja n 6 vuotta, sitä ennen tein ajouria joka kuviolle, raahaaminen loppui melko lyhyeen. 30 m vaijerilla olen tehnyt ajourat isommille kuvioilla 60 m välein ja ajourapaikan voi valita itselleen parhaimpaan paikkaan. Miten metsän voi pilata vinssaamalna sitä en ole vielä hoxinu? Huolellisuutta se vaatii kuitenkin, jottei tölmi tyviä ruvelle. Nila- aikana ei kannata vinssailla. Silloin tulee hipasusta jo vika.
Polttorankaa kasvattaessa oikean tiheyden tekemisessä kiinnittäisin kasvatettavien puiden latvuksiin huomiota.
Kasvattaisin niitä joissa paras latvus. Sillä se latvuksien kunto ja osuus puun pituudesta on tae puun kasvulle. Ilman kunnollista latvusta, runko pysyy kyllä hengissä muttei kasva.
Harventaessa ottaa latvukset irti toisistaan. Muutamassa vuodessa lstvusto umpeutuu, eli kasvaa kiinni toisiinsa. Silloin taas rapsia rankkaa että latvuksille syntyy tilaa ja valoa.
Lehtipuut on valopuita. Kuusta alkaa luontaisesti tulla Koivikon alle kun tiheys sopiva. ..päästään uuden puu sukupolven kasvatuksen alkuun…pienillä uudistamisen kuluilla.