Sanoisin, että tältä porukalta hoituu aika helposti 100-200 sorkkaparin kaataminen kauden aikana. Oma ennätykseni mennävuosilta taitaa olla 60 kaurista ja peuraa. 15 sitoutunutta, aktiivista ja kokenutta metsästäjää saa paljon asioita aikaiseksi, kun toiminta rakennetaan niin, että saaliskateus ei hankaloita tekemistä.

Osa meistä on nykyisellään jo metsästysseuran jäseniä, itseni mukaan lukien. Osa taas turhautuneita pk-seutulaisia, joille seurojen ovet eivät avaudu millään.

Kiitos asiallisista kommenteista.

Ydinporukkamme koostuu metsänomistajista ja olemme kaikki myös pitkän linjan metsästysseurojen jäseniä. Pääsemme siis nykyiselläänkin metsästämään.

Tämä idea lähti liikkeelle epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta: Omissa metsästysseuroissamme ei ole pienintäkään intressiä palauttaa sorkkaeläinkantoja kestävälle tasolle, vaan päinvastoin. Peuroja ja hirviä on kuulemma edelleen aivan liian vähän, ja kantojen kasvaminen varmistetaan rajoittamalla lupien käyttöä sekä estämällä metsästys yhteisestä kiintiöistä. Meitä viljelijä- ja metsänomistajajäseniä harmittaa tämä enemmän kuin tarpeeksi. Metsästysseurojen perimmäinen tehtävä unohtui sen myötä, kun sorkkaeläinkannat kasvoivat nykyiselle tasolleen.

Puolustan kaupallista mallia myös sen vuoksi, että ainakin eteläisessä Suomessa riistaa on niin paljon, että sillä on aidosti rahallista arvoa. Siitä rahallisesta arvosta jää jaettavaa myös maanomistajalle. Ymmärrän toki, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa tilanne on täysin eri ja metsästyksellä ei siellä ole kaupallista arvoa.

Tulevalla kaudella toimimme rekisteröitynä yhdistyksenä eikä meillä ole pienintäkään haastetta selviytyä byrokratiasta. Kokemusta nimittäin löytyy useilta eri yhteiskunnan aloilta ja metsästysseuratoiminnasta.