Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Edelleen jatkan, että hankitatyön voi laittaa vähennykseksi sinä vuonna kuin se on tehty, mutta sillä ei voi tehdä tappiollista metsätalouden tulosta, vaan se edellyttää myös hankintakauppatuloja, jotta se huomioitaisiin.
Esimerkki: Hankintakauppatuloa on 1000€ ja hankitatyön arvo on 2500€, verottaja hyväksyy hankitatyön arvoksi 1000€ ja loput 1500€ jää odottamaan tulevia hankintakauppoja.
Niin voitkin, mutta kun kyseessä olikin hankitatyön arvon vähennyksestä, niin sitä ei saa hyödyksi kuin silloin jos hankintamyyntiä on. Omaan varastoonhan voi tehdä toki sen verran kuin haluaa, tiesipä tai ei määrää. Verotuksellisesti omaan käyttöön otettu puutavara, vaikka sen itse tekisikin, ole hankitaa.
Tolopainen: Katso verottajan esimerkeistä, jos et edelleenkään ymmärrä minä vuonna hankintatyö vähennetään metsätalouden pääomatulosta.
Mikäli teet hankintatyötä yli verovapaan 125 kuution, niin ylimenevä on ilmoitusvuoden veronalaista ansiotuloa. Huolimatta siitä oliko sinulla hankintatyötuloa laisinkaan ko. vuonna.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: Kuljetuksen voi vähentää metsätalouden matkakuluna.
Tolopaisen tähän kommenttiin vastaus: ”Mitäpä sitten, jos en saakkaan klapejani kaupaksi, kun muut myyvät halvemmalla ja kaikki jäivät itselle polttopuuksi.”
Vastaus: Hankintatyö ilmoitetaan sen vuoden verotuksessa kun työ on tehty, eriteltynä onko se hankintakauppaa vai poltto- ja joulupuukauppaa. Mikäli olet tehnyt jomman kumman edellä mainitun vähennyksen, eikä sinulla ole ko. vuonna vastaavaa hankinta- tai poltto- ja joulupuukaupan myyntiä, niin verottaja ”jättää” sen ”hyväksymättä” ja siirtää sellaiselle vuodelle vähennykseksi, kuin sinulla on ko. myyntiä. Eli vähennystä ei saa, mikäli puut jäävätkin käteen.
De minimis -tuket eivät saa ylittää 200 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden aikana. Näitä, joita rajoite olisi koskenut Luken mukaan, olisivat olleet 2016-2018 ajanjaksolla vain Pohjos-Suomessa sijaitsevat suuret yhteismetsät.
Suosittelen kaikesta huolimatta käymään paikallisessa Mhy:ssä keskustelemassa asiastasi.
Jos metsäsijoitusrahasto tarjoaa hyvää hintaa palstasta, niin silloin pitää ”hälytyskellojen” soida. Pääsääntöisesti rahastot pääsevät yli 3%:n tuottoon, jopa 6:den.
Pitäisin yhteismetsään liittämistä mietinnän arvoisena. Yhteismetsän osuuksia on sitten helpompi realisoida.
Kiitos Jätkä edellisestä postauksesta. Nimenomaan tällä menetelmällä on hakattu jo pitkään, eli ei ole mikään uusi keksintö.
Minusta on hyvä, että nykyään saadaan jakoon, vaikkapa juuri Youtuben kautta näitä hyviä vinkkejä myös tekniikkaa hallitsemattomille.
Minulla oli aikanaan kaksi samalla tekniikalla hakkaavaa metsuria töissä. Päivätuotokset oli samaa luokkaa, ja ero muihin metsureihin oli huomattava – lähes puolet enemmän samanlaisessa, vertailukelpoisessa metsässä.
Perusperiaate on, että kaikki turha työ kannattaa minimoida. Samalla kertaa useampia puita luokoon, kannolta kannolle siirtymällä ja sitten karsinta minimoiden siirtyä latvaa kohden. Ajokonekuskeilta ei tullut koskaan moitteita kasauksesta, vaikka olivat lumen alla. Kasojen merkintäkin silla lailla, että alimman nipun merkkasi nostokohdasta ja mikäli päällä oli ristissä toinen kasa, niin se nousi näkyviin alimmaista nostamalla. Karsinnassakin pitää muistaa, ettei siinä tehdä turhaa työtä. Ja kantojen osalta se on vain tosiaankin ulkonäkökysymys. Katkonnasta Jätkä voisi tehdä laskelman, paljonko siinä jää metsään puuta. Motohakkuussa latvat ovat usein samanlaisia, vai olettekon nähneet moton syöttävän koko kuiturungon edestakaisin kourassa ja sen jälkeen palaavat katkomaan rungon optimaalisesti?
Katsokaa vaikka Pessisen tekniikkaa Youtubesta, joka on samanlaista. Mitä vähemmän jää jälkia hangelle, sen tehokkaampaa työskentely on ollut.
Joko huomasitte Lapin kansan jutun maanvuokrauksesta?
Jos saat metsästysseuralta maanvuokran hirvenlihana, muista ilmoittaa se verotuksessaTämän kuluvanvuoden hirvituhoilmoitukset ovat vajaa 3.000 hehtaaria. Ne voi käydä katsomassa Metsäkeskuksen karttapalvelusta.
Vanhemmat hakemukset ja korvauspäätkökset löytyvät myös Metsäkeskuksen avoimen metsätiedon karttapalvelusta tästä. Avoimen metsätiedon karttapalvelusta löytyy myös muita karttapalveluita.
Näyttää olevan hirvituhojen ja susireviirien suhteen ainakin osaltaan korrelaatiota, kun katselee reviirit Luken julkaisusta: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2018.